Vittu kun mä olen niin masentunut :(

Vierailija

Mua niin itkettää, ei ole ketään jolle puhua :( Oon 25vuotias nainen, mulla on sosiaalisten tilanteiden pelko, mua on aina kiusattu koko ala ja yläaste, joskus ihan muksuna oli joku yksi kaveri, muuten oon ollu aina yksinäinen. Mut on raiskattu 2 x kertaa.

Oon ihan lukossa ja niin pettyny tähän elämään :( Mulla ei ole ammattia, en kykene opiskelemaan, elän vaan 4 seinän sisällä netissä kokoajan. Mulla ei ole mitään :(

Odottelen Kelan sairauspäivärahaa, monta viikkoa jo kulunut, eikä vieläkään ole tullut mitään, entä jos en saa sitä? Mitä sitten teen? Mistä saan rahaa? Toimeentulotukea saan kyllä, kuten saan nytkin, mutta sitäkin alennetaan jos ei ilmottaudu työkkäriin, mutta en pysty, koska en ole työkykyinen :(

Kaikki on niin päin persettä, etten enään jaksa. Käyn mt-toimistossa kahden viikon välein vaan juttelemassa jonku kanssa, joka ei ole edes psykologi. En pääse sellaiselle, kun ei ole antaa aikoja ja muutenkin noi työntekijät vaihtuu vähän väliä, mulla on 2 x jo vaihtunu työntekijä. Vituttaa niin helvetisti :(

Sanokaa jotain positiivista :(

Kommentit (13)

Vierailija

Muista, teet elämästäsi itse sellaista kuin se on. Voisitko pyytää pitkää sairaslomaa tms ettei työkkäri häiritse ja alat pikkuhiljaa laittamaan elämääsi kuntoon. Aloita vaikka urheilemalla, siitä saat hyvää mieltä ja itsevarmuutta. Käyt lenkeillä ja kuuntelet lempimusiikkiasi, tai salilla tai mistä tykkäätkään. Esim harrastuskaveri sivulta voi löytää kavereita. Ole positiivinen, elä päivä kerralla ja ala tekemään niitä asioita mitkä tuntuvat sinusta hyvältä. Tsemppiä :)

Vierailija

Masennus on ihan rationaalinen ja normaali reaktio kohtuuttomaan elämäntilanteeseen.

Sinussa ei ole vikaa.

Olen ollut totaalisen pohjalla monilla eri tavoin, ja osastolla hoidossa.

Nyt olen päässyt jaloilleni, ja  uskon että sinäkin selviät.

Sillä ei ole väliä mikä koulutus sillä henkilöllä on jonka luona käyt keskustelemassa. Ratkaisevaa on hänen ammattiasenteensa.

Ilman liikuntaa en olisi tässä.

On pakko alkaa paapomaan itseään jos meinaa parantua.

Joudut myös kohtaamaan niitä mörköjäsi ihan itse.

Raha-asiat stressaavat ja kuormittavat sinua, mutta jos pystyt nukkumaan, voit olla tyytyväinen.

Toivottavasti tuet alkavat juoksemaan, ette joudu niiden takia enää kärsimään.

Vierailija

Itselläni on sosiaalisempi nuoruus, mutta nyt lähes nelikymppisenä vähän sama tilanne. Raiskattu minua ei ole (olen mies), mutta minullakin on sosiaalisten tilanteiden pelko, olen yksinäinen ja ilman töitä minäkin olen. Nyt saatan päästä kuitenkin terapiaan. Eikö sinulla ole mahdollisuutta päästä esim psykoterapiaan? Valehtele vaikka viranomaisille, että olet yrittänyt hakeutua kouluun ja töihin, niin he ottavat sinut tosissaan. Kela-tukea ei monesti myönnetä "menetetyille" tapauksille.

Luepas muuten Mattilan "Herkkyys ja sosiaaliset pelot". Tuo on oikeasti hyvä kirja!
Jos pitäisi jotain positiivista sanoa, niin sinun kaltaiset ihmiset (eli hieman itseni kaltaiset), jotka ovat kärsineet kovasti ja ovat henkisesti alamaissa, ovat suosikki-ihmisryhmäni! Olet masentunut koska olet hyvin inhimillinen tyyppi, vain inhimilliset ihmiset kykenevät masentumaan pahasti. Mä lupaan, että jossain vaiheessa sun elämäsi alkaa rullaamaan. Se vaatii hieman sisua, mitä sinusta löytyy! Olet nyt juuri sopivassa iässä aloittaaksesi eheytymisen, mitä vanhemmaksi tulet, sen hankalampaa on päästä eroon juurtuneista ajatuksista. Tsemppiä!

Käyttäjä97
Seuraa 
Liittynyt17.10.2015

Osanotto, tiedän miltä susta tuntuu. Haluat kuulla jotain positiivista? Olisi ihana osata sanoa juuri oikeat sanat, mutta tiedän että se on vaikeaa. Yksi mikä näin 34-vuotiaana tulee mieleen, on se, että sinä olet vielä nuori :) Se on oikeasti positiivista, voit aloittaa esim. yliopisto-opinnot vaikka 3-kymppisenä, eikä silloinkaan ole myöhäistä! En itsekään ole antanut vielä periksi, älä missään nimessä nuori ihminen luovuta :)

Olet sairauspäivärahalla? Silloin et joudu työkkäriin kyllä, vai mikä tilanteesi on? Ei ne siellä psyk.polilla annakaan psykologin tapaamisia, vaan ne tapaamiset on juuri sh:n kanssa.

---
Seuraa 
Liittynyt28.9.2015

En usko, että ne alentaa sun toimeentulotukea, koska tilanteesi on noin vaikea. Siellä käytetään harkintaa kuitenkin. Työkkärissä ne ei välttämättä ottais sua edes vastaan, jos ne on sitä mieltä ettet kuulu heille. Toisaalta jos käyt siellä ja ne käännyttää sut ovelta, niin sittenhän voit sanoa sossussa että et päässyt ilmoittautumaan. Työnhaun voi laittaa myös netissä mol.fi, ei tarvi käydä toimistossa välttämättä lainkaan.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Masennus on ihan rationaalinen ja normaali reaktio kohtuuttomaan elämäntilanteeseen.

Sinussa ei ole vikaa.

En ole ap, silti nämä sanat tuntuivat niin hyvältä, että pillitän täällä.

Kiitos.

Ap:lle, ole itsellesi hyvä. Pidä huolta. Jos millään jaksat (tai edes haluat) yritä hankkia vaikka netistä ystävä, jolle puhua. Jos ammattihenkilö, jonka kanssa käyt keskustelemassa on hyvä, älä välitä tittelistä. Jos hän ei ole hyvä kuuntelemaan, koita jos voisit vaihtaa. Tyhmiä neuvoja, tiedän. Yritän vain jotenkin olla avulias. Olen melkein kymmenen vuotta vanhempi ja joten kuten työelämässä, tiedän silti nuo ajatukset paremmin kuin tosi hyvin. Kaikkea hyvää.

Vierailija

Tuen leikkaaminen on todella harvinaista, varsinkin jos on psyykkistä ongelmaa/terveysongelmaa taustalla, josta työttömyys johtuu. Siitä ei ehkä kannata huolestua. Kyllä sen ruokarahan aina saa, jos ei mitään ihme mullistuksia tule Suomen talouteen.

Vierailija

Kiitos kaikille kommenteista!

Nyt oli tullut Kelalta päätös, ja sairauspäivärahani hylätty :( Olen siis aikaisemmin, yli vuosi sitten ollut sairauspäivärahalla, mutta psykiatri ei enään suostunut kirjoittamaan uudelleen lausuntoa, joten elelin sitten "normaalisti". Ja nyt uudella paikkakunnalla aloin käymään jälleen mt-toimistossa ja hain lääkärinlausunnon Kelan sairauspäivärahahakemusta varten ja nyt se hylättiin :(

Tämä kaikki paska vain sen takia, kun psykiatri ei edellisellä paikkakunnalla suostunut enään kirjoittamaan uutta lausuntoa :( Olin niin henkisesti poikki silloin, etten tajunnut edes sitä, että olisin voinut koittaa muualta hakea lausuntoa :(

Nyt sitten ilmoittauduin netissä työttömäksi työnhakijaksi ja kun kysyttiin, onko mitään, mikä vaikuttaisi työntekoon niin kirjoitin että sosiaalisten tilanteiden pelko. Ja haen Kelalta työttömyysturvaa vaan mitäpä tämäkään hyödyttää.

En tiedä mitä tehdä :(

AP

Vierailija

No mitäpä jos vaikka reipastuisit ja ottaisit itsestäsi vastuuta? Kyllä se sun päivärahahakemus on syystä evätty.

Reipastumisen voit aloittaa sillä, että suljet sen hemmetin tietokoneen, käyt suihkussa ja siivoat kämppäsi.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat