•••••• 75% hakijoista ei pääse ammattikorkeakouluun ••••••

Luovutin

Pääsyprosentti vaihtelee aloittain ja kouluittain, mutta keskimäärin vain joka neljäs eli paras hakijaeliitti pääsee ammattikorkeakouluun.

Useimmilla aloilla kilpailu on niin kovaa, että pääsykoeprosessista on saatava täydet pisteet ja todistusarvosanojen on oltava kohdallaan. Niinpä lukiossa tai ammattikoulussa lepsuillut ei välttämättä koskaan pääse haluamaansa amk-koulutukseen, vaikka saisikin pääsykokeesta täydet pisteet (mikä toki on harvinaista). Tällaisissa tapauksissa tie ammattikorkeakouluun käy vain käymällä lukio tai ammattikoulu uudestaan - valitettavasti.

Pääsykoe mitta nimenomaan asioiden ymmärtämistä - pelkkä muistaminen ei todellakaan riitä - sekä paineensietokykyä. Tehtävien laajuus on valittu siten, että annettu aikaraja tulee useimmilla vastaan. Saahan amk:ssa joissakin tenteissä olla mukana vaikka kottikärryllinen kirjoja, mutta sellaisia tarvitseva harvemmin läpäisee tenttiä.

Mutta minkälaisia ihmisiä tämä eliittiryhmä sitten on? Heitä yhdistää se, että lukio- tai ammattikouluopinnot ovat menneet keskimääräistä selvästi vahvemmin, opiskelu maistuu, tieto tarttuu päähän ja älykkyyskin riittää niiden ymmärtämiseen ja soveltamiseen. Myös pääsykokeeseen valmistautuminen on mennyt putkeen.

Mutta tästä eliittiryhmästäkään ei koskaan valmistu kuin osa - tekniikan alalla jopa neljännes tai vähemmän. Amk-koulutuksen pakkotahtisuus, tiedon hurja määrä ja paine on monille liikaa.

Valmistuva huippuporukka onkin kilpailuhenkistä ja yritteliästä parhaimmistoa joka tulee menestymään työelämässä.

Eli kannattaa vähän miettiä meneekö pettymään amk:n pääsykokeisiin, jos koulunkäynti ei maistu.

Sivut

Kommentit (36)

Vierailija

Moni ihminen olettaa, että ammattikorkeakouluihin päätyy ne opiskelijat, jotka eivät pääse yliopistoon. Asia ei ole aina näin, joihinkin AMK:n koulutusohjelmiin on todella vaikea päästä.

Vierailija

ihan keskivertopapereilla lukiosta pääsin halutulle alalle amkiin. Pääsykokeisiin mukaan sivun kirjoitelma motivaatiosta alalle. Muuten en valmistautunut, otin vaan rennosti enkä jännittänyt.

Opinnoissani olen pärjännyt ehkä hieman keskivertoa paremmin. Eikä meiltä ole kuin muutama lopettanut tai siirtänyt opintoja.

Vierailija

Ap:lla on vähän virheitä tekstissään. Se kuinka moni hakija pääsee sisälle, johtuu ihan koulutusalasta ja kaupungista. Esim. optikoksi pääsi muutama vuosi sitten vain joka kymmenes hakija, mutta joihinkin aloille taas ei ole tarpeeksi hakijoita. En ole kuitenkaan missään törmännyt tuollaiseen keskiarvoon, mitä ap väittää. Saisiko lähteitä?

Vierailija

On totta, että ammattikorkeakoulussa menestyminen ja jo pääsykokeissa menestyminen vaatii paljon töitä, monipuolista osaamista, tiedon soveltamista jne. Pakkotahtisuus on aivan toista luokkaa kuin yliopistossa, yhden kurssin väliin jääminen voi lykätä valmistumista samantien puolesta vuodesta vuoteen. Ammattikorkeakoulujärjestelmä on joustamaton ja vaatii opiskelijalta valtavaa sitoutumista niin ajallisesti kuin myös työmäärältään ja tavoitteellisuudeltaan.

Mutta kannattaa myös muistaa, että ammattikorkeakoulut ovat monille hakijoille B-vaihtoehtoja, joiden pääsykokeisiin ei panosteta samalla tavalla kuin A-vaihtoehdon pääsykokeisiin. Ammattikorkeakoulupyrkijöissä on myös (oletan) laajempi kirjo kuin yliopistopyrkijöissä. Sisään pääsee sekalainen sakki, jossa on esim. ammattikoulun käyneitä parturi-kampaajia, 4 laudaturin tuoreita ylioppilaita ja 28-vuotiaita kotiäitejä, joilla on takana yo-tutkinto, kesken jäänyt yliopistotutkinto ja viisi vuotta kotona lasten kanssa.

AMK-opintojen keskeyttäminen on yleistä. Moni keskeyttää, koska AMK ei ollut oma ykköstoive, ja kun huomaa, ettei ala ole itseä varten, jatketaankin välivuosien viettämistä ja mietitään, mitä haluaisi tehdä isona. Jotkut nuorimmat suorittavat AMK-opintoja 1-2 vuotta ja hakevat samalla yliopistoon, jonne siirtyvät, kun paikka aukeaa.

Ne, jotka valmistuvat, ovat myös moninainen joukko. Osa on hyvinkin osaavia, akateemisesti suuntautuvia, jotka jatkavat opintoja ylempään AMK-tutkintoon tai yliopiston maisteriohjelmiin. Valmistuneissa on paljon myös niitä, jotka ovat pääseet koko AMK:n läpi ykkösillä ja kakkosilla (ei vaadi paljon) ja ovat tyytyväisiä, kun saavat suoran työpaikan päättöharjoittelupaikastaan.

Yksi AMK:n heikkous on, että ainakin osassa kouluista ja koulutusohjelmista opinnot voi suorittaa lähes kokonaan tekemällä ryhmä- ja paritöitä. Esim. omassa koulutusohjelmassani oli jopa paritenttejä. Kun opinnäytetyönkin voi tehdä pareittain tai pienessä ryhmässä, koulusta pääsee läpi sellaisia opiskelijoita, joilla ei ole asianmukaista osaamista. Siksi valmituvien taitotaso on hyvin kirjava.

Vierailija

Neljä hakijaa hakee neljälle eri linjalle opiskelemaan, ja kaikki pääsevät sisään. Mikä on sisäänpääsyprosentti? Ap:n mainitsema 25 %.

Vierailija

Amistosta erinomaisilla papereilla en kolmena hakukertana päässyt mihinkään. Alat vaihtelivat laajasti ja pääsykokeisiinkin panostin, mutta ikinä ei auennut paikkaa varasijalta pidemmälle :D

Vierailija

Noissa tilastoissa on jotain outoa. Esim. terveydenhoitajakoulutukseen tai esim. röntgenhoitajaksi on paperilla tosi vaikea päästä, mutta monenlaista hiihtäjää mahtuu kuitenkin opiskelijoiden joukkoon. Toki suuri osa on hyvinkin kyvykästä väkeä, mutta kyllä moni on päässyt sisään myös motivaatiopisteillä, ei pelkillä todistuksilla ja pääsykokeilla.

Vierailija

Joo, olipa tosi "vaikeeta" päästä lukemaan liiketaloutta Helsinkiin. Pääsykoeaineisto tuli lukastuu kerran läpi, ja pääsin silti heittämällä sisään. Ei todellakaan vaadi samanlaista valmistautumista kuin esimerkiksi yliopiston tai kauppiksen pääsykokeisiin. Myös opiskelut tuli hoidettuu työn ohessa vasurilla, ja silti tenteistä tuli kiitettäviä. Eli tuo liiketalous on ainakin yksi suuri vitsi vaatimustasoltaan. Olen kuitenkin kuullut, että esimerkiksi Helsingin Metropolian sote-alan koulutuksiin olisi suhteellisen vaikea päästä, eli ilmeisesti on kovin alakohtaista.

Vierailija

AMK:han on todellisuudessa vähän sellainen huono vitsi. Kepulaiset pakottavat meidät leikkimään että se on korkeakoulu, vaikkei sitä olekaan. Tietysti, pitäähän meillä olla paikka jonne ne jotka eivät yliopistoon pääse, voivat mennä, mutta sen kutsuminen korkeakouluksi nyt vaan on valehtelua.

Vierailija

Ei sinne ollut edes kovin vaikea päästä. Luin pääsykoemateriaalin kaksi kertaa ja pääsin ekalla yrittämällä sisään. Opettajien mukaan tälläkin linjalla oli 3/4, jotka eivät päässeet.

Lisään sen vielä, että jotta saa tukia, on haettava vähintään kahteen oppilaitokseen. Eli ei edes haittaa jos toiseen ei pääse sisään, moni käytänkin aikansa lukien vain toiseen päsykokeeseen. Tuo tieto ei ole täysin aukotonta, sillä moni voi ottaa myös jonkun alan "varalle" jos ei pääsekään mieleiseensä.

T: tradenomiopiskelija

Sivut

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat