Veljeni vertas koiransa kuolemaa setämme 12v lapsen kuolemaan

Vierailija

Nyt hävettää ja paljon. Vaikka koira on toki rakas niin ei sitä lapseen verrata.

Sivut

Kommentit (30)

Vierailija

Oli siis yrittänyt lohduttaa setää että kun Aksukin kuoli niin tietää miltä hänestä tuntuu. Aksu oli kuollessaan myös 12v.

ap

Vierailija

MInkä ikäinen veli tällaisen vertauksen teki? Alle 10-vuotiaalta voi vielä tulla ns "sydämestä" ja olla lohduttavakin kommentti. Aikuiselta lähinnä tökerö ja mauton. Kommenttina osoitus siitä että laukojalla ei itsellään ole oikeita kokemuksia läheisen menetyksestä.

Vierailija

Minkä ikäinen veli? Eihän sitä oikein voi verrata vaikka koira olisi tosi rakas ja paras kaveri. Mutta turhaan sinä sitä häpeät, veli yritti vain lohduttaa ja voi myöhemmin paikkailla sanojaan vaikka uskon että setäsikin ymmärsi ettei tarkoitus ollut loukata.

Vierailija

Kyllä mun kissa on mulle rakkaampi ja tärkeämpi kuin yksikään ei-perheeseen-kuuluva sukulainen, ainoastaan sisarukset, mies ja lapset on yhtä tärkeitä. Tuossahan oli nimenomaan kyse subjektiivisesta kokemuksesta, eihän koiran menehtymisen tarvitse setää liikuttaa, veli vain ymmärtää sedän tuskaa. Turhaan häpeilet, eivät ole sinun sanojasi. Suorastaan inhottaa ihmiset jotka korottavat itseään tuolla tavalla.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Kyllä mun kissa on mulle rakkaampi ja tärkeämpi kuin yksikään ei-perheeseen-kuuluva sukulainen, ainoastaan sisarukset, mies ja lapset on yhtä tärkeitä. Tuossahan oli nimenomaan kyse subjektiivisesta kokemuksesta, eihän koiran menehtymisen tarvitse setää liikuttaa, veli vain ymmärtää sedän tuskaa. Turhaan häpeilet, eivät ole sinun sanojasi. Suorastaan inhottaa ihmiset jotka korottavat itseään tuolla tavalla.

Mä olisin varmaan vetänyt turpaan jos oman lapseni kuollessa joku olis tullut lohduttamaan, että tiedän miltä tuntuu kun multa kuoli koira. Ei et todellakaan tiedä miltä tuntuu. Olkoon kuinka subjektiivinen kokemus tahansa oman lapsensa menettäneelle se voi tuntua ihan silkalta vittuilulta verrata koiran kuolemaan.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Minusta kyllä on typerää lohduttaa ketään sillä että tiedä miltä sinusta tuttuu vaikka vertauskohta olisi mikä.

No niinpä. Kukaan kun ei voi toisen puolesta tietää, miltä läheisen menettäminen tuntuu. Suru ja koko se tunneskaala, mikä menetykseen liittyy, on kuitenkin hyvin subjektiivisesti koettu asia.

Vierailija

Olen kuullut samantapaisen kommentin lähes eläke-ikäisen naisen suusta. Hänen ystävänsä mies oli kuollut ja ystävä suri menetystä kovin, nainen totesi ettei ymmärrä ystävän surua, mutta kai sitä ihmistäkin voi surra yhtä paljon kuin koiran kuolemaa. Nainen oli koira-aktiivi, piti kaiken maailman koirakursseja jne, kuitenkin naimisissa, lapsia hänellä ei ollut.

Vierailija

Jos olisin itse mennyt epähuomossa laukomaan jotain noin mautonta (mikä voisi kaltaiselleni hölösuulle sattua), soittaisin jälkikäteen perään ja pyytäisin anteeksi huonoa vertaustani. Sanoisin että en voi mitenkään tietää miten vaikeassa tilanteessa joutuvat elämään. Että surun kohtaaminen toi mieleen muiston rakkaasta koirasta, vaikka sillä ei tämän tilanteen kanssa oikeasti mitään muuta yhteistä ole kuin yksi numero.

Vierailija

Voihan sitä verrata vaikka kissaa ja autoa, mutta onko vertauksessa mitään järkeä tai ovatko asiat mitenkään verrannollisia, se on toinen juttu. 

Vierailija

Ystävältäni kuoli lapsi leukemian murtamana 10-vuotiaana. 

Naapuri oli tullut "lohduttamaan", että hän tietää tasan miltä tuntuu. Kissansa oli kuollut vähän aikaa sitten.... 

Naapuri oli sitten ihmetellyt suureen ääneen, että mikä siinä on, kun et enää tervehdi. 

Kyllä on irvokasta ruveta vertaamaan lapsen kuolemaa kissan kuolemaan tai verrata yhtään mihinkään muuhun kuin ehkä oman lapsen kuolemaan. Ymmärrän, että lemmikkieläin on tärkeä, mutta jotain rajaa luulisi täyspäisellä ihmisellä olevan. Mikäli nyt oli täyspäinen, kuka tietää. 

Sivut

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat