Akateemisten naisten pariutumisongelma - mikä on syy?

Vierailija

Korkeakoulutetuilla naisilla on kuulemma vaikeuksia löytää kumppania. Näin olen usein otsikoista lukenut. Olen itse akateemisesti kouluttautunut ja totta tosiaan, vaikeaa on. Mutta muistaako kukaan, mitä on esitetty syyksi noissa jutuissa, että se on niin vaikeaa? Itse en muista tai ole lukenut noita juttuja. Tiedän kyllä, mistä itsellä kiikastaa.

Sivut

Kommentit (436)

Vierailija

Aika monella on ihan se, että asumme isoissa kaupungeissa, joissa on naisista pariutumismarkkinoilla muutenkin ylitarjontaa. Lisäksi tuntuu että miehet vierastavat itseään korkeammin koulutettuja naisia, eli vaikka nainen ei nirsoilisi koulutustason kanssa, miehen kiinnostus loppuu kun sanoo ammattinsa.

Vierailija

En tiedä. Sain akateemisen miehen, vaikka en arvostakaan akateemisuutta ylitse kädentaitojen. Olen semiakateeminen eli ammattikorkeakoulun käynyt. En hakenut vain akateemisia miehiä. Ehkä, kun olin naisellinen, hoikka ja riittävän nuorena asialla ja valmiina saamaan lapsia, niin se oli sit siinä. Ihan järkisyyt ovat olleet mielessäni, kun olen ohjannut elämääni etapilta seuraavalle. Tiedostan mm ulkonäkökeskeisyyden ja hyväksyn sen. 

Vierailija

Vierailija kirjoitti:

En tiedä. Sain akateemisen miehen, vaikka en arvostakaan akateemisuutta ylitse kädentaitojen. Olen semiakateeminen eli ammattikorkeakoulun käynyt. En hakenut vain akateemisia miehiä. Ehkä, kun olin naisellinen, hoikka ja riittävän nuorena asialla ja valmiina saamaan lapsia, niin se oli sit siinä. Ihan järkisyyt ovat olleet mielessäni, kun olen ohjannut elämääni etapilta seuraavalle. Tiedostan mm ulkonäkökeskeisyyden ja hyväksyn sen. 

Tuossa voi olla perää. Olen itse akateeminen nainen, ja alkanut hakea paria vasta yli kolmekymppisenä. En myöskään ole koskaan ollut kovin kiinnostunut ulkonäöstä, enkä ole halunnut lapsia. Meitä on monia samantapaisia, varsinkin tuossa myöhäisessä parin etsinnässä ja siitä ettei ulkonäköön kauheasti panosteta. Akateemiset miehet kuitenkin tosiaan tuntuvat pääosin haluavan sellaisia perinteisen naisellisia naisia, ulkonäkö tärkeämpää kuin älykkyys.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:

En tiedä. Sain akateemisen miehen, vaikka en arvostakaan akateemisuutta ylitse kädentaitojen. Olen semiakateeminen eli ammattikorkeakoulun käynyt. En hakenut vain akateemisia miehiä. Ehkä, kun olin naisellinen, hoikka ja riittävän nuorena asialla ja valmiina saamaan lapsia, niin se oli sit siinä. Ihan järkisyyt ovat olleet mielessäni, kun olen ohjannut elämääni etapilta seuraavalle. Tiedostan mm ulkonäkökeskeisyyden ja hyväksyn sen. 

Taidan nyt mennä aika perusprovoon, mutta sanon silti. Sinä et ole semiakateeminen. Korkeakoulutettu kyllä, mutta se on eri asia.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:

Aika monella on ihan se, että asumme isoissa kaupungeissa, joissa on naisista pariutumismarkkinoilla muutenkin ylitarjontaa. Lisäksi tuntuu että miehet vierastavat itseään korkeammin koulutettuja naisia, eli vaikka nainen ei nirsoilisi koulutustason kanssa, miehen kiinnostus loppuu kun sanoo ammattinsa.

Asun suuressa kaupungissa, miehiä on ollut tarjolla enkä ole huomannut, että tutkintoni karkoittaisi sen paremmin korkeakoulutettuja kuin vähemmän koulutettuja miehiäkään. Syy voi tietysti olla, että tutkintoni on "vain" FM-tutkinto ja että olemukseltani olen siro ja naisellinen, en mikään oikea uhka missään mielessä ;)

Itselle on aivan sama, mikä on miehen koulutustaso, kunhan tällä on mielipiteitä ja hän seuraa yhteiskunnallisia asioita. Se, miksi itselle ei mies kelpaa, johtuu siitä, että miehet haluaisivat vain rentoa yhdessäoloa. Siis romantiikkaa, seksiä ja jotain viatonta puuhastelua vapaa-ajalla, esim. yhteinen liikuntaharrastus tai bändikeikoilla käynti. Itse etsin enemmän aatetoveria, se sytyttäisi! Jokainen tuntuu kuitenkin  haluavan elää vain omaa yksityistä pientä elämäänsä, suurempia intohimoja ei ole. -ap

Vierailija

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tyttöjä suosiva peruskoulu, yläaste, voi viedä merkittävän osan pojista pois markkinoilta jo 10-20 vuotta ennen pariutumista.

Pojat on vaan tyhmempiä ja opetetaan äitin passaamiksi laiskiaisiksi ja sen vuoksitytöt menestyy. Ja vastauksena aloitukseen on se että miehet kokee alemmuudentunnetta korkeakoulutettuja naisia kohtaan ja oikeassahan he siinä ovat. En tiedä yhtäkään miestä joka esimerkiksi ylittäisi älyssään ja komeudessaan mun ystävän joka on akateeminen.

Omat kokemukset myös tällaisia. Miehet karttavat hyvinkoulutettuja fiksuja naisia, ja haluavat itselleen jonkinlaisen yliotteen suhteessa, joten eivät valitse yhtä hyvin koulutettuja, yhtä varakkaita jne. kuin itse ovat.

Nainenhan ihan tutkitusti pariutuu aina ylöspäin. Se on biologinen jäänne siltä ajalta kun asuimme luolissa ja fiksuin, vahvoin jne. turvasi parhaiten perheensä eloonjäämisen. Tää on sikäli ikävää, että ne ylemmän tason miehet katsovat alemman tason naisia. Ei oikein mene tavoitteet kohdilleen.

Vierailija

Älyllinen suojamuuri? Ylipäätään liiallinen älyn korostaminen. Kykenemättömyys heittäytyä elämän vietäväksi? Spontaanisuuden puute. ? Vaativuus antamatta itse riittävästi vastinetta.    

Vierailija

Nirppanokkaisuus. Lisäksi korkeasti koulutetut naiset ovat usein nenäkkäitä ja ärsyttäviä.

Helpompaa seurustella bimbon kanssa, kun roolit ovat selkeämmät.

Akateeminen M32

Vierailija

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tyttöjä suosiva peruskoulu, yläaste, voi viedä merkittävän osan pojista pois markkinoilta jo 10-20 vuotta ennen pariutumista.

Pojat on vaan tyhmempiä ja opetetaan äitin passaamiksi laiskiaisiksi ja sen vuoksitytöt menestyy. Ja vastauksena aloitukseen on se että miehet kokee alemmuudentunnetta korkeakoulutettuja naisia kohtaan ja oikeassahan he siinä ovat. En tiedä yhtäkään miestä joka esimerkiksi ylittäisi älyssään ja komeudessaan mun ystävän joka on akateeminen.

Omat kokemukset myös tällaisia. Miehet karttavat hyvinkoulutettuja fiksuja naisia, ja haluavat itselleen jonkinlaisen yliotteen suhteessa, joten eivät valitse yhtä hyvin koulutettuja, yhtä varakkaita jne. kuin itse ovat.

Nainenhan ihan tutkitusti pariutuu aina ylöspäin. Se on biologinen jäänne siltä ajalta kun asuimme luolissa ja fiksuin, vahvoin jne. turvasi parhaiten perheensä eloonjäämisen. Tää on sikäli ikävää, että ne ylemmän tason miehet katsovat alemman tason naisia. Ei oikein mene tavoitteet kohdilleen.

Mä oon seksuaalisesti kiinnostunut vain alemminkuolutetuista hyvännäköisistä ja jännittävistä miehistä, en ole teini, vaan 25 v. Mä en vois kuvitellakaan olevani akateemisen miehen kanssa suhteessa.

Vierailija

Nirsous ja rusinat pullasta -feminismi, eli ollaan niin tasa-arvoisia ja emansipoituneita, mutta silti etsitään perinteisen miehekästä miestä joka tekee aloitteet ja hoitaa käytännössä kaiken työn pariutumiseen liittyen ja tähän kun vielä yhdistää karvaiset kainalot, meikittömyyden ja nukkavierun harmaan koltun, niin siinä meillä on aito akateeminen sinkkunainen.

Vierailija

Liian kovat vaatimukset. Siitähän se on pohjimmiltaan kyse, eri asia sitten pitäisikö tyytyä omasta mielestään tasoaan alempaan tai edes oman tasoiseen.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:

Älyllinen suojamuuri? Ylipäätään liiallinen älyn korostaminen. Kykenemättömyys heittäytyä elämän vietäväksi? Spontaanisuuden puute. ? Vaativuus antamatta itse riittävästi vastinetta.    

Nämä kuulostaa minusta väsyneiltä kliseiltä lähinnä. Ehkä se, jos ihmiset luulevat akateemisia tuollaisiksi, voi olla pariutumisen este tosiaan. Mutta kyllä meitä on kaikenlaisia. Itse olen tekniikan akateeminen (nainen) ja erittäinkin spontaani hetkessä eläjä, impulsiivinen, enkä pidä älyä ihmisessä kovinkaan tärkeänä ominaisuutena kun mietin kenen kanssa haluan olla vapaa-ajallani tekemisissä.

Sivut

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat