Tilanneviesti

Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Tää on ihan mahdoton tilanne. Mun pää hajoaa.

Vierailija

Kun kaikki merkit viittaa siihen, että töistä eräs mies on ihastunut muhun. Tekee tikusta asiaa. Hakeutuu seuraan. Kehuu mua koko ajan, myös muille. Kutsuu "vitsillä" kanssaan kahville, tanssimaan jne. Heittää vitsiä siitä miten ollaan sielunkumppaneita, siis muille, mun kuullen. Hymyilee, katsoo silmiin, kyselee mun mielipiteitä asiaan kuin asiaan. Koskettaa "vahingossa".

Mutta työpaikan ulkopuolella ei tee mitään. Ei ota muhun yhteyttä eikä mitään. Muita kohtaan ei töissä ole samanlainen kuin mua kohtaan. Saan siis ihan spesiaalikohtelua.

Se, missä mun pää sulaa. Se on mua 10 vuotta nuorempi. Komea, sporttinen, lapseton. Mä oon plösähtänyt, lihava, yksinhuoltaja. Ja sen 10v vanhempi. Ei se nyt ihan oikeasti voi olla mun kanssa mitenkään tosissaan??! Mä en uskalla tehdä mitään aloitteita, koska pelkään nolaavani itseni totaalisesti. Menen kyllä flirttiin mukaan, mutta en varmaankaan anna ihan selkeitä signaaleja just tuon pelkoni takia. Kun mies heittää suorempaa flirttiä, meen aina ihan puihin ja änkytän vaan jotain typerää.

Mitä tää on? Jotain peliä? Vai voiko ihan oikeasti tuollainen mies olla kiinnostunut musta?

Ja mä oon ollut koko ajan vapaa. Mies oli varattu kun tutustuttiin muutama kk sitten, nyt on juttujensa perusteella ilmeiseisti sinkku. Aiemmin mainitsi kyllä tyttökaverinsa ohimennen, nykyään puhuu koko ajan vain "minä"-muodossa kaikista menoistaan ja tekemisistään ja suunnitelmistaan. Sivulauseessa mainitsee olevansa yksin jne. En siis varmasti tiedä suhdestatustaan, mutta kaikesta päätellen on nyt eronnut ja asuu yksin. Naimissa tms ei ole ollutkaan, pelkkä seurustelusuhde oli se aikaisempi juttu.

Haluaisin vain tietää, ihan yksinkertaisesti ja kylmästi; joko tai. Että kyllä, hän on kiinnostunut. Tai ei, hän ei todellakaan ole kiinnostunut, vain ystävällinen ja mä kuvittelen kaiken.

:/

Ajatuksia? Kokemuksia? Miltä tää teistä kuulostaa, kumpaan suuntaan kallistutte? Kyllä vai ei?

Sivut

Kommentit (25)

Vierailija

Kuulostaa minun korvaani pelurilta, jonka mielestä on hauska tehdä numeroa työpaikalla muka ihastumisesta.  

Vierailija

Vierailija kirjoitti:

Kuulostaa minun korvaani pelurilta, jonka mielestä on hauska tehdä numeroa työpaikalla muka ihastumisesta.  

Millä perusteella on sun mielestä peluri?

Vierailija

Oikeasti se haluaa jonkun nuoremman pimun sänkyyn työpaikalla. Lopettaisin lyhyeen vitsailut. Tai toteaisin, että puppeli saa tehdä sitä ja tätä...

Vierailija

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuulostaa minun korvaani pelurilta, jonka mielestä on hauska tehdä numeroa työpaikalla muka ihastumisesta.  

Millä perusteella on sun mielestä peluri?


Sillä perusteella että se ei tee oikeaa aloitetta vaan vain pelaa.

Vierailija

En osaa sanoa, mutta eihän 10 vuotta ole paljon aikuisten keskuudessa, ja yh äideillä on usein vain liian huono itsetunto.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuulostaa minun korvaani pelurilta, jonka mielestä on hauska tehdä numeroa työpaikalla muka ihastumisesta.  

Millä perusteella on sun mielestä peluri?

Kun tuollaisia tapauksia on vuosien aikana tullut nähtyä. Miten käyttäysytisi työpaikan ulkopuolella kertoisi enemmän. Joillakin on roolit työpaikalla.

Vierailija

Niin, ihan aikuisia ollaan molemmat. Ei ole kyse mistään teini-ikäisestä.

Ja huono itsetunto mulla kyllä on, sen voin ihan myöntää. Tulen kyllä ihan ok toimeen itseni kanssa jne, mutta sitten kun joku hänen kaltaisensa on siinä ja flirttaa niin sisimmässäni tunnen olevani ihan eri kaliiberia hänen kanssaan. En mä sitä ulospäin näytä, mutta näin se sitten näkyy mussa, etten usko enkä ymmärrä milloin toinen on "tosissaan" ja milloin ei.

Vierailija

Tuo mies ilmeisesti heittelee mulle "syöttejä", mutta mä en uskalla tarttua niihin koska en halua naurunalaiseksi. Siis syöttejä treffeille. Mä otan ne vitsillä ja heitän jotain ympäripyöreää takaisin. Jotenkin ajattelen, että jos ois tosissaan niin kai se sitten rautalangasta asiaa mulle vääntäis? Mut en tiiä.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:

Oletko kuitenkin kaunis?

Kysyt naiselta, joka juuri tunnusti olevansa huono itsetuntoinen :D

On mulla hetkiä, kun ajattelen olevani kaunis, kiloistani huolimatta. Mutta sitten on myös hetkiä, kun katson itseäni peilistä ja mietin, että miten tämmöisestä sellainen mies voisi muka olla kiinnostunut...

Kyllä mä saan miesten huomiota, että en kai mä ihan oikeasti ihan susiruma kuitenkaan ole.

Vierailija

Unohda koko mies, siitä yksinkertaisesta syystä, ettei hän tee työpaikan ulkopuolella mitään.

Jos hän oikeasti haluaisi olla kanssasi,  pitäisi soitella sinulle ja ehdottaa treffejä.

Kuulostaa jotenkin siltä, kuin hän yrittäisi tehdä siellä työpaikalla jonkun muun mustasukkaiseksi... Siksi pitää tuota showta yllä muiden työntekijöiden edessä.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:

Tai, ei ole tehnyt mitään koska ap ei ole osoittanut kiinnostusta.

No tämä. Mä oon ihan ystävällinen ja tuttavallinenkin, mutta en voi sille mitään että huonosta itsetunnostani johtuen suhtaudun _aina_ miehiin kaveripohjalta. Vaikka mulla oiskin jotain tunteita, osaan jäädyttää ne niin hyvin sisälleni, ettei niitä kyllä kukaan osaa arvata. Tai niin mä ainakin ajattelen.

Siksipä en ole ihan varma, että tajuaako mies että mä oisin oikeasti avoin treffeille ja syvemmälle tutustumiselle, vai luuleeko se että mä oon se joka leikkii?

Vierailija

Seuraavan kerran kun heittää "läppää" treffeille menemisestä, heitä takaisin että "mennään sitten" tms. Siitähän näät reaktion. Jos mies sitten ottaa ko. heiton vitsinä, menee puihin tms. voit aina vedota siihen että itsekin heitit vain läppää ja kiusasit.

Näin siis, jos todella et kehtaa itse vastata flirttiin ja tahdot pelata varman päälle samalla tasolla. 

Vierailija

Asiahan ois mulle ihan selkeä, jos se mies ois muillekin tai edes jollekin naiselle töissä samanlainen kuin mulle. Mutta kun ei se ole. Ei se kehu niitä muita, ei se te niitten kanssa tikusta asiaa. Ei se hakeudu niiden seuraan ja jää siihen. Ystävällinen se on kaikille, mutta mä saan siltä erityiskohtelua. Mä oon se, jonka kanssa se jää juttelemaan töiden jälkeen pukkarin ovelle, kun ei vaan päästä siitä lähtemään eri suuntiin. Mä oon se, jolle se osoittaa sanansa kahvipöydässä, vaikka ympärillä ois kuinka paljon muita tahansa. Mun mielipiteitä se kyselee, mua se kehuu sekä mulle että muille. Se ei tee noin kenenkään muun kohdalla eikä kenenkään muun kanssa. Sehän tässä onkin outoa.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat