Hankala taapero. Kasvatuksen puutetta vai uhmaa?

Vierailija

Lapseni on nyt 1v8kk. Hän on mahdoton. Ei osaa käyttäytyä ollenkaan. Olimme vastikään kaverini, lapsensa ja minun lapseni kanssa ravintolassa. Hänen vuoden vanhempi lapsensa leikki nätisti leikkipaikassa, mutta minun lapseni, kutsutaan vaikka nimellä Miro, juoksi ympäri ravintolaa ja yritti mennä henkilökunnan tiloihin, keittiöönkin.

Kun laitoin hänet takaisin rattaisiin, kamala huuto, rimpuilu ja kiljuminen alkoi, mikä varmasti häiritsi muita ravintolassa olioita. Häpesin silmät päästäni. Me ei olla kovin paljon juuri ravintolassa käyty, joten ei toki olla voitu harjoitella näitä taitoja.

Miro on ollut aina tosi omapäinen ja tempperamenttinen, mutta välillä sitä miettii onko edes normaalia. Kaupassakin kassajonossa rattaiden kyydissä saattaa alkaa rimpuilla ja huutaa. Jos ollaan liikkeellä ilman rattaita, on enemmänkin sääntö kun poikkeus, että Miro heittäytyy maahan selälleen ja häntä saa sitten kantaa. Ja sitten rimpuilee sylistä pois. 

Puhu hän ei, vaikka kovasti on harjoiteltu. Mutta lähes kaiken puheen ymmärtää, mutta harvemmin tottelee esim. kaupassa. Kotona on sitten kiltimpi, vaikka pahoittaa mielensä pienestä kotonakin. Tulee muiden lasten kanssa hyvin juttuun. Lapsi ei myöskään suostu syömään itse. Varmasti osaisi, muta ei syö jos ei syötetä.. Mitä jos lapsi on aina tollainen? Eihän sen kanssa voi oikeen mennä mihinkään julkiselle paikalle tai juurikin ravintolaan tai muualle, kun ei yksinkertaisesti osaa käyttäytyä ja häiritsee muita asiakkaita. 

Kotona sensijaan osaa rauhoittua leikkimään joksikin aikaa, mutta on menevää sorttia.

Kokemuksia, vinkkejä? 

Sivut

Kommentit (16)

Vierailija

Ei taaperoikäinen voi olla "kasvatettu". Kuuluu asiaan, että tuon ikäinen tekee mitä sattuu ja vanhempien tehtävä on vahtia häntä koko ajan ja estää asiat, joita ei saa tai sovi tehdä. Taapero riehuu vaikka julkisilla paikoilla kaikkein todennäköisimmin silloin, kun on turhautunut, nälkäinen tai väsynyt. 

Vierailija

Ainiin ja tossa pari kuukautta sitten oltiin abcilla syömässä, poika ykskaks veti lasisen lautasen edestään lattialle ja säpäleiksihän se meni. taas sai hävetä silmät päästään. :D

samalla reissulla kaverin vanhempi lapsi pysytteli siellä leikkipaikassa, mutta oman mielestä oli kivempaa juosta sieltä karkuun oville, että äiti saa juosta perässä ja kantaa 15kg pojan takaisin leikkipaikkaan, jotta tämä saa juosta sieltä pois taas uudestaan.

Turhauttaa tollaset reissut kun omatkin voimat vaan menee. 

-ap

Vierailija

Meillä on jo 1v2kk ihan samanlainen. Ja todellakin JUOKSEE jo karkuun. Kaupassa ei halua olla kärryissä/rattaissa ja jos päästää kävelemään niin juoksee vaan karkuun ja repii tavarat hyllystä. Eikä auta "äidin apulainen" hommat, ei niitä sallittuja tavaroita sieltä halua ottaa. Toivottavasti tää joskus helpottaa :D

Vierailija

Eikö olisi helpointa pitää lasta sylissä noissa eavintolatilanteissa? 

Noi ravintoloiden leikkipaikat on mun mielestä huonoja just pienille, kun tahtovat villiintyä. Mä tekisin mieluummin niin, että pidät lapsen sylissä ja otat mukaan jotain pientä puuhaa. Jos ruoka kestää, niin voi pyytää vaikka leipäkoria. 

Vierailija

Puheen puuttuminen saattaa lisätä noita tilanteita kun lapsella saattaa olla tunne ettei häntä ymmärretä pienistä eleistä niin on sitten suurieleinen. Mutta on tuossa kasvatuksella ainakin sellainen rooli että esim sitä itse syömistä pitäisi kyllä harjoitella jo eikä vain suostua aina syöttämään lasta. 

Vierailija

Vierailija kirjoitti:

Mites toi puheenkehitys? Tuntuu, että muiden lapset puhuu tässä iässä jo lauseita mutta oma pari sanaa :/ 

Mun 1v9kk puhuu lähinnä yksittäisiä sanoja mutta ei yhtäkään lausetta. En ole huolissani puheenkehityksestä koska ymmärtää puhetta hyvin ja sanoja tulee ihan reippaasti. Ei kai vielä tuossa iässä mitään lauseita tarvitsekaan osata.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:

Eikö olisi helpointa pitää lasta sylissä noissa eavintolatilanteissa? 

Noi ravintoloiden leikkipaikat on mun mielestä huonoja just pienille, kun tahtovat villiintyä. Mä tekisin mieluummin niin, että pidät lapsen sylissä ja otat mukaan jotain pientä puuhaa. Jos ruoka kestää, niin voi pyytää vaikka leipäkoria. 

Joo hetken kyllä aina viihtyy sylissä, mutta sitten rimpuilee irti. Ja on muuten tosi voimakas. :D 

Vierailija

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ootko sä provo vai ehkä vähän tyhmä?

Syystä että? 

Siitä syystä, että yleensä täysijärkinen äiti tajuaa tuon olevan täysin normaalia käytöstä alle 2-vuotiaalle. Ja minä en ole tuon alkuperäisen kysymyksen esittäjä. 

Mitä syömiseen tulee, niin lopeta lapsen syöttäminen kotioloissa. Kyllä hän syö itsekin, jos on tarpeeksi kova nälkä. Sitten, jos lapsi ei vielä kolmantenakaan päivänä suostu syömään itse, kysymyksessä on poikkeustapaus ja joudut antamaan periksi.

Kolmen lapsen äiti

Vierailija

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ootko sä provo vai ehkä vähän tyhmä?

Syystä että? 

Siitä syystä, että yleensä täysijärkinen äiti tajuaa tuon olevan täysin normaalia käytöstä alle 2-vuotiaalle. Ja minä en ole tuon alkuperäisen kysymyksen esittäjä. 

Mitä syömiseen tulee, niin lopeta lapsen syöttäminen kotioloissa. Kyllä hän syö itsekin, jos on tarpeeksi kova nälkä. Sitten, jos lapsi ei vielä kolmantenakaan päivänä suostu syömään itse, kysymyksessä on poikkeustapaus ja joudut antamaan periksi.

Kolmen lapsen äiti

Joo tota oon miettinyt että pitäis varmaan kylmän viileesti lopettaa syöttäminen ja antaa itse syödä, katsoa edes jonkun aikaa onnistuisko.. Mutta ei ole kivaa kun lapsella on sitten nälkä ja ruokaa menee kamalasti hukkaan. mutta pakko se on yrittää jotain.

Ja en tiedä mutta mun mielestä muiden ton ikäset on ollut rauhallisempia.

-ap

Vierailija

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ootko sä provo vai ehkä vähän tyhmä?

Syystä että? 

Siitä syystä, että yleensä täysijärkinen äiti tajuaa tuon olevan täysin normaalia käytöstä alle 2-vuotiaalle. Ja minä en ole tuon alkuperäisen kysymyksen esittäjä. 

Mitä syömiseen tulee, niin lopeta lapsen syöttäminen kotioloissa. Kyllä hän syö itsekin, jos on tarpeeksi kova nälkä. Sitten, jos lapsi ei vielä kolmantenakaan päivänä suostu syömään itse, kysymyksessä on poikkeustapaus ja joudut antamaan periksi.

Kolmen lapsen äiti

Joo tota oon miettinyt että pitäis varmaan kylmän viileesti lopettaa syöttäminen ja antaa itse syödä, katsoa edes jonkun aikaa onnistuisko.. Mutta ei ole kivaa kun lapsella on sitten nälkä ja ruokaa menee kamalasti hukkaan. mutta pakko se on yrittää jotain.

Ja en tiedä mutta mun mielestä muiden ton ikäset on ollut rauhallisempia.

-ap

mulla on 1v4kk, joka myös alkoi kapinoimaan syömisen kanssa. Meillä auttaa että totean vaan että ----- osaa syödä itse. Yleensä jos vaan syön itse rauhassa ja annan lapsen yrittää itse niin tekee sen. Laita lapselle vain vähän ruokaa ja lisää sitten jos saa kaiken syötyä niin ei mene hukkaan. Meillä on samanlainen riehuja, koko ajan saa olla kieltämässä. Nyt on se aika kun kasvatusta aloitetaan, ei alle 2v ole vielä huonosti kasvatettu. Kiellät vaikka sata kertaa, ei sun tarvitse hävetä noin pientä "huonosti" käyttäytyvää lasta jos kuitenkin näytät lapselle että näin ei saa tehdä. Sun kaverilla on isompi lapsi, haloo. Se tietää jo miten käyttäytyä, sun lapsi ei voi tietää ennen kuin kerrot sille.

Vierailija

Joo toki kiellän aina kun siihen aihetta on, mutta siitäkös lapsi vasta innostuu. Tai siis suuttuu, polkee jalalla maata ja saattaa heittäytyä ja rääkyä. Ei aina. Ja sitten jos hänen torni, mitä on rakentanut, kaatuu, paiskaa tornin osat täysiä maahan. Vihanhallintakurssille ois tarve. 

Sivut

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat