Voisitteko miehet uskoa ettei se pelimiehen opas auta normaali-naisiin
Mä lähinnä vaan loukkaannun enkä halua puhua sille ihmiselle enää. Tai sitten suutun ja alan nälvimään tai sitten suutun erittäin pahasti...
Kommentit (639)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mihin tällä sitten pyritään? Olen se, joka kertoi sen kampaaja-esimerkin. Jos olisinkin lähtenyt tähän mukaan ja kertonut sen unelma-ammattini, jonka onnistuin saavuttamaan, niin mitä sitten olisi tapahtunut? Olisiko mies sitten ollut että "no vau" vai olisiko hän sanonut siitäkin jotain typerää?
Ei voi tietää kun en ole se mies. Ehkä tuo oli vain helppo aloitus jonka oli tarkoitus saada keskustelu käyntiin ja se olisi sitten soljunut siihen suuntaan mihin sattuu kulkemaan? Ehkä kaikki tökerötkään asiat mitä ihmiset sanovat eivät ole mitään pelimiesliikkeitä, vaan vain yritystä keskusteluun? Ei kaikkea tarvitse analysoida puhki.
Mistä tulikin mieleen miksi kammoan naisten kanssa juttelua yli kaiken: kaikki mitä sanot tullaan käsittämään pahimmalla mahdollisella tavalla väärin ja käyttämään sinua vastaan.
Olen joskus arvuutellut naisen ammattia, veikkaan sairaanhoitajaa koska se nyt vaan tuntuu olevan yleisin ammatti ja osuu usein oikeaan. Tai sitten naiset vedättävät pitääkseen keskustelun käynnissä. Onpa samaan koitettu minuun naisten puoleltakin, arvututeltu joksikin työukoksi. Olikohan se negaamista? Enpäs hoksannut pahoittaa mieltäni siitä, vaan sanoin olevani roudari.
Ehkä olet vain viettänyt palstalla liian paljon aikaa ja tutustunut naisiin oikeasti liian vähän? Nimittäin olen huomannut, että palstalla ollaan paljon epäkohteliaampia muille kuin tosielämässä, niin miehille kuin naisillekin.
Ei ole mitään oikeaa kaavaa, millä aina pääsisi naisten kanssa tekemisiin, mutta ymmärrän kyllä sen, että tuollaiselle oppaalle olisi tarvetta. Mutta se on varmasti huuhaata, jos kerran väitetään epäkohteliaisuudella ja epävarmuuden herättämisellä päästävän hyviin tuloksiin kaikkien naisten kanssa. Se on yksinkertaisesti valetta ja voi mennä läpi vain, jos ei hirveän paljon ole ihmissuhteista kokemusta. Jos joku kuulostaa liian helpolta niin kannattaa epäillä onko se totta.
Minusta on kummellista se, että tuntemattoman ihmisen ammattia pitä heti alkuun arvuutella. Mikä ihmeen keskustelun avaus sellainen on?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Capricorn kirjoitti:
Psyrkka kirjoitti:
Naiset vihaavat pelimiehiä ja pelimiesoppeja. Itsekin pidän niitä megadorkina, läpinäkyvinä, idioottimaisina. Sitten nämä epävarmat pikkumiehet käyttävät tuntitolkulla aikaa perfektoidakseen pelimiehen habituksensa. Tuo ei voi tehdää hyvää psyykkeelle ja ihmisten väliselle kanssakäymiselle.
MUTTA, ikävä puoli asiassa on että pelimiesopit todella toimivat! Samat naiset jotka sanovat että ne vain ärsyttää tai vituttaa, ovat pelimiesten kimpussa kahden siiderin jälkeen. Tiedän tämän siitä, että olen itse opiskeluaikoina ollut nörtti joka on harjoitellut kaikki nämä paskat negailut jne ja saanut niiden avulla ihan tolkuttoman paljon naisia. Tiedän siis varmuudella että opit toimivat! Nyt hävettää oma toiminta nuorempana, mutta toisaalta sainpahan tarpeeksi naisia.
Saisinko käytännön esimerkkejä paskoista negailuista, jotka oikeasti toimivat suomalaisiin naisiin? Kysyn siksi, että mun on hyvin vaikea hahmottaa, että mitä sillä negaamisella oikeasti tarkoitetaan, jos se kerran toimii. En muista että kukaan olisi koskaan yrittänyt mua iskeä moittimalla minua. Tai sitten en ole tajunnut, että minua haukkunut mies olisi yrittänyt iskeä minua, mutta jos näin on käynyt, niin silloinhan se negaaminen ei ainakaan ole toiminut.
Minäkin haluaisin mieluusti kuulla, mikä olisi toimiva negaaminen. Mutta selkeästi jotain oppaita on luettu, koska kaksi kertaa on tullut samanlainen, tosi outo keskustelunavaus baarissa - siis eri aikaan, eri henkilö. Joku mies on siis tullut juttelemaan ja melkein ensi sanoikseen kysynyt, saako arvata, mitä teen työkseni. (Tässä vaiheessa olen vaivaantunut, koska en oikeasti halua kertoa ammattiani jollekin tuntemattomalle, johon en ole aikeissa tutustua - siis ammattini on ihan kiinnostava ja se oli unelma-ammattini jo 5-vuotiaasta asti, ja ennen kuin siitä tuli ammatti, se on harrastus, jota tein intohimoisesti, eli siinä ole mitään, mitä en voisi tai kehtaisi kertoa, mutta en halua kertoa itsestäni asioita jollekin ihmiselle, jota en tunne ja johon en ole kiinnostunut tutustumaan.) No, tyyppi sitten esittää arvauksen: Kampaaja. Ensimmäisellä kerralla ajattelin, että mitä ihmettä, yrittääkö toi nyt olla kohtelias, että luuleeko se, että otan tuon nyt niin, että se kehuu hiuksiani (siis että kampaajalla on aina hienot hiukset). Ja oma ihanteeni taas on vähän boheemimpi, eli ajattelin silloin, että nyt meni ihan pieleen tämä kohteliaisuus. En loukkaantunut, vaan tuli sellainen olo, että "voi ei, toi on ihan vääränlainen ihminen istumaan mun pöydässä - mitenhän siitä pääsisi mahdollisimman pian eroon". Silloin taisin sanoa, että ei osunut oikeaan arvaus. Mutta en kuitenkaan kertonut ammattiani. Ärsyynnyin henkilöstä, ja kun hän jäi jankuttamaan sitä ammattia, jossain vaiheessa kysyin, voisiko hän poistua.
Tajusin vasta toisen vastaavanlaisen tilanteen jälkeen, että kyseessä oli negaaminen. Eli tyyppi ajatteli, että kun arvaa jotain duunariammattia, joka ei ole sosiaalisesti kovin ihannoitu, hän sillä lailla provosoisi minut todistamaan, että oikeasti minulla on paljon arvostetumpi ammatti. Mutta tässä iskivät kirveensä kiveen. En mitenkään halveksi kampaajia tai kampaajan ammattia, ja olen mieluummin solidaarinen heitä kohtaan. Joten totesin vaan, että "ihan hyvä arvaus - mun täytyy kohta lähteä, ja voisin tämän loppuajan viettää kahdestaan ystäväni kanssa". Itse arvostan korkeasti koulutettua, joka suhtautuu amiksen käyneisiin yhtä arvostavasti kuin korkeasti koulutettuihin. Itsekin olen siis korkeasti koulutettu. Ja kuten sanottu, minulla on ammatti, josta olen ylpeä, mutta ei minulla ole mitään tarvetta todistella jollekin baarijankuttajalle mitään.
Että sellainen negaaminen. Saa nähdä, tuleeko tällainen vielä kolmannen kerran vastaan joskus yöelämässä. Nyt tietysti joku voi sanoa, että negaaminen onnistui, koska tyypit jäivät näin hyvin mieleen - no, jos sitä pitää onnistumisena, niin sitten tietysti onnistuivat tavoitteessaan. Mutta jos tarkoitus olisi herättää naisen kiinnostus tai saada tämä juttelemaan kanssaan, niin siinä mielessä tuo oli erittäin epäonnistunut taktiikka.
Ei tuo kyllä mitään negaamista ole.
Ennemminkin tavismies on halunut löytää jotain järkeviä lähestymistapoja ja sitten lukenut että tää vois olla toimiva. 1. Antaa pohjan keskustelulle, olipa onnistunut arvaus tai ei. 2. Kun arvaat jonkun kosmetologin tai kampaajan, niin viittaat siihen naisella on kaunis meikki tai kampaus(kehu) 3. Jos naisella on joku muu ammatti, niin pääsette siitä keskustelun alkuun ja tutustutte toisiinne. 4. Mies antaa vaikutelman, että on aktiivisesti kiinnostunut sinusta (kehu 2).
Eli kaveri halusi toimivan aasinsillan jolla tutustua baareissa naisiin. Ei mitään manipulointeja, vaan halusi todennäköisesti vain fiksun tavan kohdata ihminen. Sinä et ollut vaikuttunut, mutta mitäpä siitä. Ehkä joku toinen oli. Sitä ei tarina kerro.
Älä kuitenkaan väitä et tää oli joku negaus, tai oikee pelimies.
On kätevää kun kaikki huonot iskuyritykset luokitellaan muuksi kuin pelimiestaktiikoiksi ja vain ne onnistuneet ovat sitten "oikeaa" pelimiestaktiikkaan.
No todellisuushan on että sujuvaksi naistenikijäksi tuleminen ei onnistu vain kirjoja lukemalla vaan kyllä siinä pitää olla myös sellaista persoonaa takana joka tukee sitä. Juuri nämä kömpelön kummalliset avukset ovat niitä jossa joku hyvin tavallinen ihminen yrittää soveltaa taktiikkaa joka ei sovi hänen persoonaansa lainkaan.
Miten 10 vuotta ilman naisseuraa ollut hoitaa homman persoonallaan kotiin?
Ei välttämättä mitenkään, ei pelimiestaktiikoilla eikä ilman. On siis nimenomaan palkkää rahastusta väittää että kenestä vain ujosta peräkammarinpojasta voisi jollain kirjalla tai kurssilla äkkiä tehdä sujuvan pelimiehen. Ihan kuin väittäisi että kenestä vain tehdään huippunäyttelijä kun vain vähän treenaa.
Eihän tarkoitus ole tulla parhaaksi, vaan saada edes jotain menestystä naismarkkinoilla? Miltä luulet, että sellaisesta miehestä tuntuu jota kukaan ei halua? Kymmenen vuotta yksin... Aika surullista. -Eri
Olen itse huomannut (negailuun liittyen), että jotkut miehet tulkitsevat naisen kohteliaan väkinäisen naurahtamisen/hymyilyn kiinnostukseksi. Siitä päätellään sitten että negailu toimii, vaikka oikeasti nainen yrittää vain päästä tilanteesta pois.
Miehet ovat tutkitusti muutenkin huonompia lukemaan nonverbaalista viestintää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ainakin Roosh V:n opas onkin tarkoitettu tasokkaiden (kouluarvosanalla 9-10) naisten saamiseen. Sellainen nainen joutuu tavisnaisista poiketen rutiininomaisesti torjumaan iskuyrityksiä. Silloin kiinnostus pitää herättää vähän eri tavalla.
Eli perustuu siihen, että hyvännäköiset naiset ovat kaikki toistensa kaltaisia ja helposti manipuloitavissa? Ei ihan vakuuta.
Varsinkin kun moni todella hyvännäköinen nainen nimenomaan valittaa että häntä yrittävät kaikenlaiset kummalliset niljakkeet. Joten luulisi että negaus olisi jotain jota he viimeksi haluisivat ja joku ihan tuikitavallinen lähestyminen olisi heille piristävä poikkeus. Mutta mistäs minä tiedän...
Ei, vaan perustuu ihan peruspsykologiaan. Esim. pukeudutaan aina hyvin ja baariin lähdetään mieluiten muutaman tasokkaan naisystävän kanssa eikä miesporukassa. Ideana ei ole iskeä ketään naista, vaan näyttää itse kiinnostavalta naisten silmissä. Negaus ei ole mikään iskurepliikki, vaan osa alkeellisia keskustelutaitoja ja vaatii tilannetajua. Britit käyttää sanaa "banter". Siellä hienovarainen vittuilu on tutustumisvaiheessa peruskauraa. Siinä testataan toisen osapuolen huumorintajua ja älykkyyttä.
Olen asunut Britanniassa ja puhut täyttä soopaa. Britanniassa kohteliaisuus on äärimmäisen olennaista eivätkä miehet koskaan "vittuile" naisille iskeäkseen heitä. Pikkutuhmien juttujen viljely on kyllä tavallista, duunarisettiä. Ehdottomasti brittimiehet varovat loukkaamasta naisia, se opitaan jo varhain miten naisen saa nauraamaan ylittämättä rajoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ainakin Roosh V:n opas onkin tarkoitettu tasokkaiden (kouluarvosanalla 9-10) naisten saamiseen. Sellainen nainen joutuu tavisnaisista poiketen rutiininomaisesti torjumaan iskuyrityksiä. Silloin kiinnostus pitää herättää vähän eri tavalla.
Eli perustuu siihen, että hyvännäköiset naiset ovat kaikki toistensa kaltaisia ja helposti manipuloitavissa? Ei ihan vakuuta.
Varsinkin kun moni todella hyvännäköinen nainen nimenomaan valittaa että häntä yrittävät kaikenlaiset kummalliset niljakkeet. Joten luulisi että negaus olisi jotain jota he viimeksi haluisivat ja joku ihan tuikitavallinen lähestyminen olisi heille piristävä poikkeus. Mutta mistäs minä tiedän...
Ei, vaan perustuu ihan peruspsykologiaan. Esim. pukeudutaan aina hyvin ja baariin lähdetään mieluiten muutaman tasokkaan naisystävän kanssa eikä miesporukassa. Ideana ei ole iskeä ketään naista, vaan näyttää itse kiinnostavalta naisten silmissä. Negaus ei ole mikään iskurepliikki, vaan osa alkeellisia keskustelutaitoja ja vaatii tilannetajua. Britit käyttää sanaa "banter". Siellä hienovarainen vittuilu on tutustumisvaiheessa peruskauraa. Siinä testataan toisen osapuolen huumorintajua ja älykkyyttä.
Itse tiedän muutaman iäkkään pariskunnan, joilla lähes kaikki keskustelu tuntuu olevan "hienovaraista vittuilua". Sitä on todella piinaavaa kuulla sivusta vaikka toinen väittäisi, että leikkiä tässä vaan lasketaan. Jos jo tutustuessa saa kuulla sellaista, niin sitä samaa saa kuulla koko loppuelämänsä.
Vierailija kirjoitti:
Olen itse huomannut (negailuun liittyen), että jotkut miehet tulkitsevat naisen kohteliaan väkinäisen naurahtamisen/hymyilyn kiinnostukseksi. Siitä päätellään sitten että negailu toimii, vaikka oikeasti nainen yrittää vain päästä tilanteesta pois.
Miehet ovat tutkitusti muutenkin huonompia lukemaan nonverbaalista viestintää.
Tämä! Nainen miettii kuumeisesti, että miten pääsisi tilanteesta pois saamatta turpaansa- jos sanot suoraan että ei kiinnosta, niin huonolla itsetunnolla varustetut miehet( joita suurin osa suomalaisista miehistä on) loukkaantuvat verisesti ja aloittavat oikean vttuilun ja jopa uhkailemisen. Miehet ovat sitäpaitsi niin yksinkertaisia, että jos nainen hymyilee ja tervehtii tai sanoo jotain, niin be kuilevat että nainrn haluaa panna, vaikka se kuuluu vain normaaleihin köytöstapoihin. Se onkin siis taito, että miten näistä limanuljaskoista pääsee eroon
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ainakin Roosh V:n opas onkin tarkoitettu tasokkaiden (kouluarvosanalla 9-10) naisten saamiseen. Sellainen nainen joutuu tavisnaisista poiketen rutiininomaisesti torjumaan iskuyrityksiä. Silloin kiinnostus pitää herättää vähän eri tavalla.
Eli perustuu siihen, että hyvännäköiset naiset ovat kaikki toistensa kaltaisia ja helposti manipuloitavissa? Ei ihan vakuuta.
Varsinkin kun moni todella hyvännäköinen nainen nimenomaan valittaa että häntä yrittävät kaikenlaiset kummalliset niljakkeet. Joten luulisi että negaus olisi jotain jota he viimeksi haluisivat ja joku ihan tuikitavallinen lähestyminen olisi heille piristävä poikkeus. Mutta mistäs minä tiedän...
Ei, vaan perustuu ihan peruspsykologiaan. Esim. pukeudutaan aina hyvin ja baariin lähdetään mieluiten muutaman tasokkaan naisystävän kanssa eikä miesporukassa. Ideana ei ole iskeä ketään naista, vaan näyttää itse kiinnostavalta naisten silmissä. Negaus ei ole mikään iskurepliikki, vaan osa alkeellisia keskustelutaitoja ja vaatii tilannetajua. Britit käyttää sanaa "banter". Siellä hienovarainen vittuilu on tutustumisvaiheessa peruskauraa. Siinä testataan toisen osapuolen huumorintajua ja älykkyyttä.
Itse tiedän muutaman iäkkään pariskunnan, joilla lähes kaikki keskustelu tuntuu olevan "hienovaraista vittuilua". Sitä on todella piinaavaa kuulla sivusta vaikka toinen väittäisi, että leikkiä tässä vaan lasketaan. Jos jo tutustuessa saa kuulla sellaista, niin sitä samaa saa kuulla koko loppuelämänsä.
Todellakin. Se miten suhde alkaa kertoo myös sen, miten se jatkuu. Olipa vaikeudet mitä tahansa jo alussa, niin suhde kannattaa lopettaa eikä jäädä selvittelemään niitä. Mutta monet jäävät, koska eivät usko saavansa mitään parempaa ja tekevät vielä lapsiakin siihen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Capricorn kirjoitti:
Psyrkka kirjoitti:
Naiset vihaavat pelimiehiä ja pelimiesoppeja. Itsekin pidän niitä megadorkina, läpinäkyvinä, idioottimaisina. Sitten nämä epävarmat pikkumiehet käyttävät tuntitolkulla aikaa perfektoidakseen pelimiehen habituksensa. Tuo ei voi tehdää hyvää psyykkeelle ja ihmisten väliselle kanssakäymiselle.
MUTTA, ikävä puoli asiassa on että pelimiesopit todella toimivat! Samat naiset jotka sanovat että ne vain ärsyttää tai vituttaa, ovat pelimiesten kimpussa kahden siiderin jälkeen. Tiedän tämän siitä, että olen itse opiskeluaikoina ollut nörtti joka on harjoitellut kaikki nämä paskat negailut jne ja saanut niiden avulla ihan tolkuttoman paljon naisia. Tiedän siis varmuudella että opit toimivat! Nyt hävettää oma toiminta nuorempana, mutta toisaalta sainpahan tarpeeksi naisia.
Saisinko käytännön esimerkkejä paskoista negailuista, jotka oikeasti toimivat suomalaisiin naisiin? Kysyn siksi, että mun on hyvin vaikea hahmottaa, että mitä sillä negaamisella oikeasti tarkoitetaan, jos se kerran toimii. En muista että kukaan olisi koskaan yrittänyt mua iskeä moittimalla minua. Tai sitten en ole tajunnut, että minua haukkunut mies olisi yrittänyt iskeä minua, mutta jos näin on käynyt, niin silloinhan se negaaminen ei ainakaan ole toiminut.
Minäkin haluaisin mieluusti kuulla, mikä olisi toimiva negaaminen. Mutta selkeästi jotain oppaita on luettu, koska kaksi kertaa on tullut samanlainen, tosi outo keskustelunavaus baarissa - siis eri aikaan, eri henkilö. Joku mies on siis tullut juttelemaan ja melkein ensi sanoikseen kysynyt, saako arvata, mitä teen työkseni. (Tässä vaiheessa olen vaivaantunut, koska en oikeasti halua kertoa ammattiani jollekin tuntemattomalle, johon en ole aikeissa tutustua - siis ammattini on ihan kiinnostava ja se oli unelma-ammattini jo 5-vuotiaasta asti, ja ennen kuin siitä tuli ammatti, se on harrastus, jota tein intohimoisesti, eli siinä ole mitään, mitä en voisi tai kehtaisi kertoa, mutta en halua kertoa itsestäni asioita jollekin ihmiselle, jota en tunne ja johon en ole kiinnostunut tutustumaan.) No, tyyppi sitten esittää arvauksen: Kampaaja. Ensimmäisellä kerralla ajattelin, että mitä ihmettä, yrittääkö toi nyt olla kohtelias, että luuleeko se, että otan tuon nyt niin, että se kehuu hiuksiani (siis että kampaajalla on aina hienot hiukset). Ja oma ihanteeni taas on vähän boheemimpi, eli ajattelin silloin, että nyt meni ihan pieleen tämä kohteliaisuus. En loukkaantunut, vaan tuli sellainen olo, että "voi ei, toi on ihan vääränlainen ihminen istumaan mun pöydässä - mitenhän siitä pääsisi mahdollisimman pian eroon". Silloin taisin sanoa, että ei osunut oikeaan arvaus. Mutta en kuitenkaan kertonut ammattiani. Ärsyynnyin henkilöstä, ja kun hän jäi jankuttamaan sitä ammattia, jossain vaiheessa kysyin, voisiko hän poistua.
Tajusin vasta toisen vastaavanlaisen tilanteen jälkeen, että kyseessä oli negaaminen. Eli tyyppi ajatteli, että kun arvaa jotain duunariammattia, joka ei ole sosiaalisesti kovin ihannoitu, hän sillä lailla provosoisi minut todistamaan, että oikeasti minulla on paljon arvostetumpi ammatti. Mutta tässä iskivät kirveensä kiveen. En mitenkään halveksi kampaajia tai kampaajan ammattia, ja olen mieluummin solidaarinen heitä kohtaan. Joten totesin vaan, että "ihan hyvä arvaus - mun täytyy kohta lähteä, ja voisin tämän loppuajan viettää kahdestaan ystäväni kanssa". Itse arvostan korkeasti koulutettua, joka suhtautuu amiksen käyneisiin yhtä arvostavasti kuin korkeasti koulutettuihin. Itsekin olen siis korkeasti koulutettu. Ja kuten sanottu, minulla on ammatti, josta olen ylpeä, mutta ei minulla ole mitään tarvetta todistella jollekin baarijankuttajalle mitään.
Että sellainen negaaminen. Saa nähdä, tuleeko tällainen vielä kolmannen kerran vastaan joskus yöelämässä. Nyt tietysti joku voi sanoa, että negaaminen onnistui, koska tyypit jäivät näin hyvin mieleen - no, jos sitä pitää onnistumisena, niin sitten tietysti onnistuivat tavoitteessaan. Mutta jos tarkoitus olisi herättää naisen kiinnostus tai saada tämä juttelemaan kanssaan, niin siinä mielessä tuo oli erittäin epäonnistunut taktiikka.
Ei tuo kyllä mitään negaamista ole.
Ennemminkin tavismies on halunut löytää jotain järkeviä lähestymistapoja ja sitten lukenut että tää vois olla toimiva. 1. Antaa pohjan keskustelulle, olipa onnistunut arvaus tai ei. 2. Kun arvaat jonkun kosmetologin tai kampaajan, niin viittaat siihen naisella on kaunis meikki tai kampaus(kehu) 3. Jos naisella on joku muu ammatti, niin pääsette siitä keskustelun alkuun ja tutustutte toisiinne. 4. Mies antaa vaikutelman, että on aktiivisesti kiinnostunut sinusta (kehu 2).
Eli kaveri halusi toimivan aasinsillan jolla tutustua baareissa naisiin. Ei mitään manipulointeja, vaan halusi todennäköisesti vain fiksun tavan kohdata ihminen. Sinä et ollut vaikuttunut, mutta mitäpä siitä. Ehkä joku toinen oli. Sitä ei tarina kerro.
Älä kuitenkaan väitä et tää oli joku negaus, tai oikee pelimies.
On kätevää kun kaikki huonot iskuyritykset luokitellaan muuksi kuin pelimiestaktiikoiksi ja vain ne onnistuneet ovat sitten "oikeaa" pelimiestaktiikkaan.
No todellisuushan on että sujuvaksi naistenikijäksi tuleminen ei onnistu vain kirjoja lukemalla vaan kyllä siinä pitää olla myös sellaista persoonaa takana joka tukee sitä. Juuri nämä kömpelön kummalliset avukset ovat niitä jossa joku hyvin tavallinen ihminen yrittää soveltaa taktiikkaa joka ei sovi hänen persoonaansa lainkaan.
Miten 10 vuotta ilman naisseuraa ollut hoitaa homman persoonallaan kotiin?
Ei välttämättä mitenkään, ei pelimiestaktiikoilla eikä ilman. On siis nimenomaan palkkää rahastusta väittää että kenestä vain ujosta peräkammarinpojasta voisi jollain kirjalla tai kurssilla äkkiä tehdä sujuvan pelimiehen. Ihan kuin väittäisi että kenestä vain tehdään huippunäyttelijä kun vain vähän treenaa.
Eihän tarkoitus ole tulla parhaaksi, vaan saada edes jotain menestystä naismarkkinoilla? Miltä luulet, että sellaisesta miehestä tuntuu jota kukaan ei halua? Kymmenen vuotta yksin... Aika surullista. -Eri
Ei se menestys onnistu niin että yrittää jotain jos se ei ole riittävän hyvää. Ihan kuten huonon harrastelijanäyttelijän replikointi on todella vaivaannuttavaa kuultavaa niin samoin ulkoa opeteltu huono iskuyritys herättää vain sääliä.
Jos se oma persoona ei taivu iskemään niin sitten pitää vain hyödyntää sitä mitä on. Kyllä aina joku pitää ujoistakin joten ei ole kaikille pakko olla mikään sujuva keskustelija (siis heti alussa). Riittää kun saa vähän suunsa auki ja sieltä tulee edes jotain vähän järkevää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen itse huomannut (negailuun liittyen), että jotkut miehet tulkitsevat naisen kohteliaan väkinäisen naurahtamisen/hymyilyn kiinnostukseksi. Siitä päätellään sitten että negailu toimii, vaikka oikeasti nainen yrittää vain päästä tilanteesta pois.
Miehet ovat tutkitusti muutenkin huonompia lukemaan nonverbaalista viestintää.
Tämä! Nainen miettii kuumeisesti, että miten pääsisi tilanteesta pois saamatta turpaansa- jos sanot suoraan että ei kiinnosta, niin huonolla itsetunnolla varustetut miehet( joita suurin osa suomalaisista miehistä on) loukkaantuvat verisesti ja aloittavat oikean vttuilun ja jopa uhkailemisen. Miehet ovat sitäpaitsi niin yksinkertaisia, että jos nainen hymyilee ja tervehtii tai sanoo jotain, niin be kuilevat että nainrn haluaa panna, vaikka se kuuluu vain normaaleihin köytöstapoihin. Se onkin siis taito, että miten näistä limanuljaskoista pääsee eroon
Miehet eivät ole yksinkertaisia limanuljaskoita. Nyt on pakko sanoa, että ajatuksesi miehistä on vääristynyt jostain syystä. Suurin osa noista miehistä yrittää luultavasti vain tehdä kömpelösti tuttavuutta ja ihastuvat helposti viehättävänä pitämäänsä naiseen. Miksi se pelottaa tai ahdistaa sinua? Se on haitallisinta itsellesi, että sinulla on niin huono käsitys miehistä, koska suurin osa on mukavia ja ok kuitenkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Capricorn kirjoitti:
Psyrkka kirjoitti:
Naiset vihaavat pelimiehiä ja pelimiesoppeja. Itsekin pidän niitä megadorkina, läpinäkyvinä, idioottimaisina. Sitten nämä epävarmat pikkumiehet käyttävät tuntitolkulla aikaa perfektoidakseen pelimiehen habituksensa. Tuo ei voi tehdää hyvää psyykkeelle ja ihmisten väliselle kanssakäymiselle.
MUTTA, ikävä puoli asiassa on että pelimiesopit todella toimivat! Samat naiset jotka sanovat että ne vain ärsyttää tai vituttaa, ovat pelimiesten kimpussa kahden siiderin jälkeen. Tiedän tämän siitä, että olen itse opiskeluaikoina ollut nörtti joka on harjoitellut kaikki nämä paskat negailut jne ja saanut niiden avulla ihan tolkuttoman paljon naisia. Tiedän siis varmuudella että opit toimivat! Nyt hävettää oma toiminta nuorempana, mutta toisaalta sainpahan tarpeeksi naisia.
Saisinko käytännön esimerkkejä paskoista negailuista, jotka oikeasti toimivat suomalaisiin naisiin? Kysyn siksi, että mun on hyvin vaikea hahmottaa, että mitä sillä negaamisella oikeasti tarkoitetaan, jos se kerran toimii. En muista että kukaan olisi koskaan yrittänyt mua iskeä moittimalla minua. Tai sitten en ole tajunnut, että minua haukkunut mies olisi yrittänyt iskeä minua, mutta jos näin on käynyt, niin silloinhan se negaaminen ei ainakaan ole toiminut.
Minäkin haluaisin mieluusti kuulla, mikä olisi toimiva negaaminen. Mutta selkeästi jotain oppaita on luettu, koska kaksi kertaa on tullut samanlainen, tosi outo keskustelunavaus baarissa - siis eri aikaan, eri henkilö. Joku mies on siis tullut juttelemaan ja melkein ensi sanoikseen kysynyt, saako arvata, mitä teen työkseni. (Tässä vaiheessa olen vaivaantunut, koska en oikeasti halua kertoa ammattiani jollekin tuntemattomalle, johon en ole aikeissa tutustua - siis ammattini on ihan kiinnostava ja se oli unelma-ammattini jo 5-vuotiaasta asti, ja ennen kuin siitä tuli ammatti, se on harrastus, jota tein intohimoisesti, eli siinä ole mitään, mitä en voisi tai kehtaisi kertoa, mutta en halua kertoa itsestäni asioita jollekin ihmiselle, jota en tunne ja johon en ole kiinnostunut tutustumaan.) No, tyyppi sitten esittää arvauksen: Kampaaja. Ensimmäisellä kerralla ajattelin, että mitä ihmettä, yrittääkö toi nyt olla kohtelias, että luuleeko se, että otan tuon nyt niin, että se kehuu hiuksiani (siis että kampaajalla on aina hienot hiukset). Ja oma ihanteeni taas on vähän boheemimpi, eli ajattelin silloin, että nyt meni ihan pieleen tämä kohteliaisuus. En loukkaantunut, vaan tuli sellainen olo, että "voi ei, toi on ihan vääränlainen ihminen istumaan mun pöydässä - mitenhän siitä pääsisi mahdollisimman pian eroon". Silloin taisin sanoa, että ei osunut oikeaan arvaus. Mutta en kuitenkaan kertonut ammattiani. Ärsyynnyin henkilöstä, ja kun hän jäi jankuttamaan sitä ammattia, jossain vaiheessa kysyin, voisiko hän poistua.
Tajusin vasta toisen vastaavanlaisen tilanteen jälkeen, että kyseessä oli negaaminen. Eli tyyppi ajatteli, että kun arvaa jotain duunariammattia, joka ei ole sosiaalisesti kovin ihannoitu, hän sillä lailla provosoisi minut todistamaan, että oikeasti minulla on paljon arvostetumpi ammatti. Mutta tässä iskivät kirveensä kiveen. En mitenkään halveksi kampaajia tai kampaajan ammattia, ja olen mieluummin solidaarinen heitä kohtaan. Joten totesin vaan, että "ihan hyvä arvaus - mun täytyy kohta lähteä, ja voisin tämän loppuajan viettää kahdestaan ystäväni kanssa". Itse arvostan korkeasti koulutettua, joka suhtautuu amiksen käyneisiin yhtä arvostavasti kuin korkeasti koulutettuihin. Itsekin olen siis korkeasti koulutettu. Ja kuten sanottu, minulla on ammatti, josta olen ylpeä, mutta ei minulla ole mitään tarvetta todistella jollekin baarijankuttajalle mitään.
Että sellainen negaaminen. Saa nähdä, tuleeko tällainen vielä kolmannen kerran vastaan joskus yöelämässä. Nyt tietysti joku voi sanoa, että negaaminen onnistui, koska tyypit jäivät näin hyvin mieleen - no, jos sitä pitää onnistumisena, niin sitten tietysti onnistuivat tavoitteessaan. Mutta jos tarkoitus olisi herättää naisen kiinnostus tai saada tämä juttelemaan kanssaan, niin siinä mielessä tuo oli erittäin epäonnistunut taktiikka.
Ei tuo kyllä mitään negaamista ole.
Ennemminkin tavismies on halunut löytää jotain järkeviä lähestymistapoja ja sitten lukenut että tää vois olla toimiva. 1. Antaa pohjan keskustelulle, olipa onnistunut arvaus tai ei. 2. Kun arvaat jonkun kosmetologin tai kampaajan, niin viittaat siihen naisella on kaunis meikki tai kampaus(kehu) 3. Jos naisella on joku muu ammatti, niin pääsette siitä keskustelun alkuun ja tutustutte toisiinne. 4. Mies antaa vaikutelman, että on aktiivisesti kiinnostunut sinusta (kehu 2).
Eli kaveri halusi toimivan aasinsillan jolla tutustua baareissa naisiin. Ei mitään manipulointeja, vaan halusi todennäköisesti vain fiksun tavan kohdata ihminen. Sinä et ollut vaikuttunut, mutta mitäpä siitä. Ehkä joku toinen oli. Sitä ei tarina kerro.
Älä kuitenkaan väitä et tää oli joku negaus, tai oikee pelimies.
On kätevää kun kaikki huonot iskuyritykset luokitellaan muuksi kuin pelimiestaktiikoiksi ja vain ne onnistuneet ovat sitten "oikeaa" pelimiestaktiikkaan.
No todellisuushan on että sujuvaksi naistenikijäksi tuleminen ei onnistu vain kirjoja lukemalla vaan kyllä siinä pitää olla myös sellaista persoonaa takana joka tukee sitä. Juuri nämä kömpelön kummalliset avukset ovat niitä jossa joku hyvin tavallinen ihminen yrittää soveltaa taktiikkaa joka ei sovi hänen persoonaansa lainkaan.
Miten 10 vuotta ilman naisseuraa ollut hoitaa homman persoonallaan kotiin?
Ei välttämättä mitenkään, ei pelimiestaktiikoilla eikä ilman. On siis nimenomaan palkkää rahastusta väittää että kenestä vain ujosta peräkammarinpojasta voisi jollain kirjalla tai kurssilla äkkiä tehdä sujuvan pelimiehen. Ihan kuin väittäisi että kenestä vain tehdään huippunäyttelijä kun vain vähän treenaa.
Eihän tarkoitus ole tulla parhaaksi, vaan saada edes jotain menestystä naismarkkinoilla? Miltä luulet, että sellaisesta miehestä tuntuu jota kukaan ei halua? Kymmenen vuotta yksin... Aika surullista. -Eri
Ei se menestys onnistu niin että yrittää jotain jos se ei ole riittävän hyvää. Ihan kuten huonon harrastelijanäyttelijän replikointi on todella vaivaannuttavaa kuultavaa niin samoin ulkoa opeteltu huono iskuyritys herättää vain sääliä.
Jos se oma persoona ei taivu iskemään niin sitten pitää vain hyödyntää sitä mitä on. Kyllä aina joku pitää ujoistakin joten ei ole kaikille pakko olla mikään sujuva keskustelija (siis heti alussa). Riittää kun saa vähän suunsa auki ja sieltä tulee edes jotain vähän järkevää.
En ole sanonut että huonot iskureplat olisi joku toimiva keino, vai sanoinko?
Toin vain esille, että todella huonossa asemassa olevalla miehellä on kaksi vaihtoehtoa. Jäädä paikalleen ja mikään ei muutu, tai koittaa olla edes vähän parempi ja toivoa, etä jonain päivänä onnistuu löytämään jonkun.
Helppohan sitä on tylyttää vähäosaisia nimettömällä keskustelupalstalla, mutta jos tuohon mitä ehdotat on uskomista, niin ihmisten ei kannata yrittää kehittyä. Miksi olisin parempi isä tai äiti, tulen kuitenkin olemaan vain keskinkertainen. Miksi haluaisin olla parempi terveyskeskuslääkäri, en kuitenkaan pääse kirurgiksi yksityiselle puolelle... Eihän noin voi ajatella!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen itse huomannut (negailuun liittyen), että jotkut miehet tulkitsevat naisen kohteliaan väkinäisen naurahtamisen/hymyilyn kiinnostukseksi. Siitä päätellään sitten että negailu toimii, vaikka oikeasti nainen yrittää vain päästä tilanteesta pois.
Miehet ovat tutkitusti muutenkin huonompia lukemaan nonverbaalista viestintää.
Tämä! Nainen miettii kuumeisesti, että miten pääsisi tilanteesta pois saamatta turpaansa- jos sanot suoraan että ei kiinnosta, niin huonolla itsetunnolla varustetut miehet( joita suurin osa suomalaisista miehistä on) loukkaantuvat verisesti ja aloittavat oikean vttuilun ja jopa uhkailemisen. Miehet ovat sitäpaitsi niin yksinkertaisia, että jos nainen hymyilee ja tervehtii tai sanoo jotain, niin be kuilevat että nainrn haluaa panna, vaikka se kuuluu vain normaaleihin köytöstapoihin. Se onkin siis taito, että miten näistä limanuljaskoista pääsee eroon
Miehet eivät ole yksinkertaisia limanuljaskoita. Nyt on pakko sanoa, että ajatuksesi miehistä on vääristynyt jostain syystä. Suurin osa noista miehistä yrittää luultavasti vain tehdä kömpelösti tuttavuutta ja ihastuvat helposti viehättävänä pitämäänsä naiseen. Miksi se pelottaa tai ahdistaa sinua? Se on haitallisinta itsellesi, että sinulla on niin huono käsitys miehistä, koska suurin osa on mukavia ja ok kuitenkin.
Onko negailu tuttavuuden tekemistä ''kömpelösti''? :D -eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Capricorn kirjoitti:
Psyrkka kirjoitti:
Naiset vihaavat pelimiehiä ja pelimiesoppeja. Itsekin pidän niitä megadorkina, läpinäkyvinä, idioottimaisina. Sitten nämä epävarmat pikkumiehet käyttävät tuntitolkulla aikaa perfektoidakseen pelimiehen habituksensa. Tuo ei voi tehdää hyvää psyykkeelle ja ihmisten väliselle kanssakäymiselle.
MUTTA, ikävä puoli asiassa on että pelimiesopit todella toimivat! Samat naiset jotka sanovat että ne vain ärsyttää tai vituttaa, ovat pelimiesten kimpussa kahden siiderin jälkeen. Tiedän tämän siitä, että olen itse opiskeluaikoina ollut nörtti joka on harjoitellut kaikki nämä paskat negailut jne ja saanut niiden avulla ihan tolkuttoman paljon naisia. Tiedän siis varmuudella että opit toimivat! Nyt hävettää oma toiminta nuorempana, mutta toisaalta sainpahan tarpeeksi naisia.
Saisinko käytännön esimerkkejä paskoista negailuista, jotka oikeasti toimivat suomalaisiin naisiin? Kysyn siksi, että mun on hyvin vaikea hahmottaa, että mitä sillä negaamisella oikeasti tarkoitetaan, jos se kerran toimii. En muista että kukaan olisi koskaan yrittänyt mua iskeä moittimalla minua. Tai sitten en ole tajunnut, että minua haukkunut mies olisi yrittänyt iskeä minua, mutta jos näin on käynyt, niin silloinhan se negaaminen ei ainakaan ole toiminut.
Minäkin haluaisin mieluusti kuulla, mikä olisi toimiva negaaminen. Mutta selkeästi jotain oppaita on luettu, koska kaksi kertaa on tullut samanlainen, tosi outo keskustelunavaus baarissa - siis eri aikaan, eri henkilö. Joku mies on siis tullut juttelemaan ja melkein ensi sanoikseen kysynyt, saako arvata, mitä teen työkseni. (Tässä vaiheessa olen vaivaantunut, koska en oikeasti halua kertoa ammattiani jollekin tuntemattomalle, johon en ole aikeissa tutustua - siis ammattini on ihan kiinnostava ja se oli unelma-ammattini jo 5-vuotiaasta asti, ja ennen kuin siitä tuli ammatti, se on harrastus, jota tein intohimoisesti, eli siinä ole mitään, mitä en voisi tai kehtaisi kertoa, mutta en halua kertoa itsestäni asioita jollekin ihmiselle, jota en tunne ja johon en ole kiinnostunut tutustumaan.) No, tyyppi sitten esittää arvauksen: Kampaaja. Ensimmäisellä kerralla ajattelin, että mitä ihmettä, yrittääkö toi nyt olla kohtelias, että luuleeko se, että otan tuon nyt niin, että se kehuu hiuksiani (siis että kampaajalla on aina hienot hiukset). Ja oma ihanteeni taas on vähän boheemimpi, eli ajattelin silloin, että nyt meni ihan pieleen tämä kohteliaisuus. En loukkaantunut, vaan tuli sellainen olo, että "voi ei, toi on ihan vääränlainen ihminen istumaan mun pöydässä - mitenhän siitä pääsisi mahdollisimman pian eroon". Silloin taisin sanoa, että ei osunut oikeaan arvaus. Mutta en kuitenkaan kertonut ammattiani. Ärsyynnyin henkilöstä, ja kun hän jäi jankuttamaan sitä ammattia, jossain vaiheessa kysyin, voisiko hän poistua.
Tajusin vasta toisen vastaavanlaisen tilanteen jälkeen, että kyseessä oli negaaminen. Eli tyyppi ajatteli, että kun arvaa jotain duunariammattia, joka ei ole sosiaalisesti kovin ihannoitu, hän sillä lailla provosoisi minut todistamaan, että oikeasti minulla on paljon arvostetumpi ammatti. Mutta tässä iskivät kirveensä kiveen. En mitenkään halveksi kampaajia tai kampaajan ammattia, ja olen mieluummin solidaarinen heitä kohtaan. Joten totesin vaan, että "ihan hyvä arvaus - mun täytyy kohta lähteä, ja voisin tämän loppuajan viettää kahdestaan ystäväni kanssa". Itse arvostan korkeasti koulutettua, joka suhtautuu amiksen käyneisiin yhtä arvostavasti kuin korkeasti koulutettuihin. Itsekin olen siis korkeasti koulutettu. Ja kuten sanottu, minulla on ammatti, josta olen ylpeä, mutta ei minulla ole mitään tarvetta todistella jollekin baarijankuttajalle mitään.
Että sellainen negaaminen. Saa nähdä, tuleeko tällainen vielä kolmannen kerran vastaan joskus yöelämässä. Nyt tietysti joku voi sanoa, että negaaminen onnistui, koska tyypit jäivät näin hyvin mieleen - no, jos sitä pitää onnistumisena, niin sitten tietysti onnistuivat tavoitteessaan. Mutta jos tarkoitus olisi herättää naisen kiinnostus tai saada tämä juttelemaan kanssaan, niin siinä mielessä tuo oli erittäin epäonnistunut taktiikka.
Ei tuo kyllä mitään negaamista ole.
Ennemminkin tavismies on halunut löytää jotain järkeviä lähestymistapoja ja sitten lukenut että tää vois olla toimiva. 1. Antaa pohjan keskustelulle, olipa onnistunut arvaus tai ei. 2. Kun arvaat jonkun kosmetologin tai kampaajan, niin viittaat siihen naisella on kaunis meikki tai kampaus(kehu) 3. Jos naisella on joku muu ammatti, niin pääsette siitä keskustelun alkuun ja tutustutte toisiinne. 4. Mies antaa vaikutelman, että on aktiivisesti kiinnostunut sinusta (kehu 2).
Eli kaveri halusi toimivan aasinsillan jolla tutustua baareissa naisiin. Ei mitään manipulointeja, vaan halusi todennäköisesti vain fiksun tavan kohdata ihminen. Sinä et ollut vaikuttunut, mutta mitäpä siitä. Ehkä joku toinen oli. Sitä ei tarina kerro.
Älä kuitenkaan väitä et tää oli joku negaus, tai oikee pelimies.
On kätevää kun kaikki huonot iskuyritykset luokitellaan muuksi kuin pelimiestaktiikoiksi ja vain ne onnistuneet ovat sitten "oikeaa" pelimiestaktiikkaan.
No todellisuushan on että sujuvaksi naistenikijäksi tuleminen ei onnistu vain kirjoja lukemalla vaan kyllä siinä pitää olla myös sellaista persoonaa takana joka tukee sitä. Juuri nämä kömpelön kummalliset avukset ovat niitä jossa joku hyvin tavallinen ihminen yrittää soveltaa taktiikkaa joka ei sovi hänen persoonaansa lainkaan.
Miten 10 vuotta ilman naisseuraa ollut hoitaa homman persoonallaan kotiin?
Ei välttämättä mitenkään, ei pelimiestaktiikoilla eikä ilman. On siis nimenomaan palkkää rahastusta väittää että kenestä vain ujosta peräkammarinpojasta voisi jollain kirjalla tai kurssilla äkkiä tehdä sujuvan pelimiehen. Ihan kuin väittäisi että kenestä vain tehdään huippunäyttelijä kun vain vähän treenaa.
Eihän tarkoitus ole tulla parhaaksi, vaan saada edes jotain menestystä naismarkkinoilla? Miltä luulet, että sellaisesta miehestä tuntuu jota kukaan ei halua? Kymmenen vuotta yksin... Aika surullista. -Eri
Ei se menestys onnistu niin että yrittää jotain jos se ei ole riittävän hyvää. Ihan kuten huonon harrastelijanäyttelijän replikointi on todella vaivaannuttavaa kuultavaa niin samoin ulkoa opeteltu huono iskuyritys herättää vain sääliä.
Jos se oma persoona ei taivu iskemään niin sitten pitää vain hyödyntää sitä mitä on. Kyllä aina joku pitää ujoistakin joten ei ole kaikille pakko olla mikään sujuva keskustelija (siis heti alussa). Riittää kun saa vähän suunsa auki ja sieltä tulee edes jotain vähän järkevää.
En ole sanonut että huonot iskureplat olisi joku toimiva keino, vai sanoinko?
Toin vain esille, että todella huonossa asemassa olevalla miehellä on kaksi vaihtoehtoa. Jäädä paikalleen ja mikään ei muutu, tai koittaa olla edes vähän parempi ja toivoa, etä jonain päivänä onnistuu löytämään jonkun.
Helppohan sitä on tylyttää vähäosaisia nimettömällä keskustelupalstalla, mutta jos tuohon mitä ehdotat on uskomista, niin ihmisten ei kannata yrittää kehittyä. Miksi olisin parempi isä tai äiti, tulen kuitenkin olemaan vain keskinkertainen. Miksi haluaisin olla parempi terveyskeskuslääkäri, en kuitenkaan pääse kirurgiksi yksityiselle puolelle... Eihän noin voi ajatella!
Minähän vain sanoin että itseä pitää kehittää niissä rajoissa joita se oma persoona asettaa. Ei voi olla jotan täysin muuta kuin on vaikka miten yrittäisi. Sen sijaan voi kyllä yrittää olla se paras versio itsestään oli tämä sitten miten klisee tahansa. Jokaisessa on jotain hyviä puolia ja ne pitäisi kaivaa esiin näytille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Capricorn kirjoitti:
Psyrkka kirjoitti:
Naiset vihaavat pelimiehiä ja pelimiesoppeja. Itsekin pidän niitä megadorkina, läpinäkyvinä, idioottimaisina. Sitten nämä epävarmat pikkumiehet käyttävät tuntitolkulla aikaa perfektoidakseen pelimiehen habituksensa. Tuo ei voi tehdää hyvää psyykkeelle ja ihmisten väliselle kanssakäymiselle.
MUTTA, ikävä puoli asiassa on että pelimiesopit todella toimivat! Samat naiset jotka sanovat että ne vain ärsyttää tai vituttaa, ovat pelimiesten kimpussa kahden siiderin jälkeen. Tiedän tämän siitä, että olen itse opiskeluaikoina ollut nörtti joka on harjoitellut kaikki nämä paskat negailut jne ja saanut niiden avulla ihan tolkuttoman paljon naisia. Tiedän siis varmuudella että opit toimivat! Nyt hävettää oma toiminta nuorempana, mutta toisaalta sainpahan tarpeeksi naisia.
Saisinko käytännön esimerkkejä paskoista negailuista, jotka oikeasti toimivat suomalaisiin naisiin? Kysyn siksi, että mun on hyvin vaikea hahmottaa, että mitä sillä negaamisella oikeasti tarkoitetaan, jos se kerran toimii. En muista että kukaan olisi koskaan yrittänyt mua iskeä moittimalla minua. Tai sitten en ole tajunnut, että minua haukkunut mies olisi yrittänyt iskeä minua, mutta jos näin on käynyt, niin silloinhan se negaaminen ei ainakaan ole toiminut.
Minäkin haluaisin mieluusti kuulla, mikä olisi toimiva negaaminen. Mutta selkeästi jotain oppaita on luettu, koska kaksi kertaa on tullut samanlainen, tosi outo keskustelunavaus baarissa - siis eri aikaan, eri henkilö. Joku mies on siis tullut juttelemaan ja melkein ensi sanoikseen kysynyt, saako arvata, mitä teen työkseni. (Tässä vaiheessa olen vaivaantunut, koska en oikeasti halua kertoa ammattiani jollekin tuntemattomalle, johon en ole aikeissa tutustua - siis ammattini on ihan kiinnostava ja se oli unelma-ammattini jo 5-vuotiaasta asti, ja ennen kuin siitä tuli ammatti, se on harrastus, jota tein intohimoisesti, eli siinä ole mitään, mitä en voisi tai kehtaisi kertoa, mutta en halua kertoa itsestäni asioita jollekin ihmiselle, jota en tunne ja johon en ole kiinnostunut tutustumaan.) No, tyyppi sitten esittää arvauksen: Kampaaja. Ensimmäisellä kerralla ajattelin, että mitä ihmettä, yrittääkö toi nyt olla kohtelias, että luuleeko se, että otan tuon nyt niin, että se kehuu hiuksiani (siis että kampaajalla on aina hienot hiukset). Ja oma ihanteeni taas on vähän boheemimpi, eli ajattelin silloin, että nyt meni ihan pieleen tämä kohteliaisuus. En loukkaantunut, vaan tuli sellainen olo, että "voi ei, toi on ihan vääränlainen ihminen istumaan mun pöydässä - mitenhän siitä pääsisi mahdollisimman pian eroon". Silloin taisin sanoa, että ei osunut oikeaan arvaus. Mutta en kuitenkaan kertonut ammattiani. Ärsyynnyin henkilöstä, ja kun hän jäi jankuttamaan sitä ammattia, jossain vaiheessa kysyin, voisiko hän poistua.
Tajusin vasta toisen vastaavanlaisen tilanteen jälkeen, että kyseessä oli negaaminen. Eli tyyppi ajatteli, että kun arvaa jotain duunariammattia, joka ei ole sosiaalisesti kovin ihannoitu, hän sillä lailla provosoisi minut todistamaan, että oikeasti minulla on paljon arvostetumpi ammatti. Mutta tässä iskivät kirveensä kiveen. En mitenkään halveksi kampaajia tai kampaajan ammattia, ja olen mieluummin solidaarinen heitä kohtaan. Joten totesin vaan, että "ihan hyvä arvaus - mun täytyy kohta lähteä, ja voisin tämän loppuajan viettää kahdestaan ystäväni kanssa". Itse arvostan korkeasti koulutettua, joka suhtautuu amiksen käyneisiin yhtä arvostavasti kuin korkeasti koulutettuihin. Itsekin olen siis korkeasti koulutettu. Ja kuten sanottu, minulla on ammatti, josta olen ylpeä, mutta ei minulla ole mitään tarvetta todistella jollekin baarijankuttajalle mitään.
Että sellainen negaaminen. Saa nähdä, tuleeko tällainen vielä kolmannen kerran vastaan joskus yöelämässä. Nyt tietysti joku voi sanoa, että negaaminen onnistui, koska tyypit jäivät näin hyvin mieleen - no, jos sitä pitää onnistumisena, niin sitten tietysti onnistuivat tavoitteessaan. Mutta jos tarkoitus olisi herättää naisen kiinnostus tai saada tämä juttelemaan kanssaan, niin siinä mielessä tuo oli erittäin epäonnistunut taktiikka.
Ei tuo kyllä mitään negaamista ole.
Ennemminkin tavismies on halunut löytää jotain järkeviä lähestymistapoja ja sitten lukenut että tää vois olla toimiva. 1. Antaa pohjan keskustelulle, olipa onnistunut arvaus tai ei. 2. Kun arvaat jonkun kosmetologin tai kampaajan, niin viittaat siihen naisella on kaunis meikki tai kampaus(kehu) 3. Jos naisella on joku muu ammatti, niin pääsette siitä keskustelun alkuun ja tutustutte toisiinne. 4. Mies antaa vaikutelman, että on aktiivisesti kiinnostunut sinusta (kehu 2).
Eli kaveri halusi toimivan aasinsillan jolla tutustua baareissa naisiin. Ei mitään manipulointeja, vaan halusi todennäköisesti vain fiksun tavan kohdata ihminen. Sinä et ollut vaikuttunut, mutta mitäpä siitä. Ehkä joku toinen oli. Sitä ei tarina kerro.
Älä kuitenkaan väitä et tää oli joku negaus, tai oikee pelimies.
On kätevää kun kaikki huonot iskuyritykset luokitellaan muuksi kuin pelimiestaktiikoiksi ja vain ne onnistuneet ovat sitten "oikeaa" pelimiestaktiikkaan.
No todellisuushan on että sujuvaksi naistenikijäksi tuleminen ei onnistu vain kirjoja lukemalla vaan kyllä siinä pitää olla myös sellaista persoonaa takana joka tukee sitä. Juuri nämä kömpelön kummalliset avukset ovat niitä jossa joku hyvin tavallinen ihminen yrittää soveltaa taktiikkaa joka ei sovi hänen persoonaansa lainkaan.
Miten 10 vuotta ilman naisseuraa ollut hoitaa homman persoonallaan kotiin?
Olen eri kommentoija, mutta vastaan tähän, että lue mieluummin vaikka markkinointi- ja myyntioppaita. Kyllä ihmisten jututtamista ja miellyttävän ensivaikutelman antamista voi oppia, mutta ainakin tähän mennessä ketjussa olleet pelimiestaktiikat eivät vaikuta toimivilta. Jos normaalissa vaikkapa työelämään liittyvässä tilanteessa joku on ujo ja töksayttää tökerön kommentin, voi sen helposti antaa anteeksi, jos nainen tulkitsee sen vain sosiaaliseksi kömpelyydeksi ja vahingoksi. Mutta naisen romanttisen kiinnostuksen herättämiseksi naista ei saa loukata ulkonäköön ja luonteeseen liittyvillä ikävillä kommenteilla. Naiset, jotka kiinnostuvat sellaisesta miehestä ovat todella harvassa, vaikka mies olisi komeakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Capricorn kirjoitti:
Psyrkka kirjoitti:
Naiset vihaavat pelimiehiä ja pelimiesoppeja. Itsekin pidän niitä megadorkina, läpinäkyvinä, idioottimaisina. Sitten nämä epävarmat pikkumiehet käyttävät tuntitolkulla aikaa perfektoidakseen pelimiehen habituksensa. Tuo ei voi tehdää hyvää psyykkeelle ja ihmisten väliselle kanssakäymiselle.
MUTTA, ikävä puoli asiassa on että pelimiesopit todella toimivat! Samat naiset jotka sanovat että ne vain ärsyttää tai vituttaa, ovat pelimiesten kimpussa kahden siiderin jälkeen. Tiedän tämän siitä, että olen itse opiskeluaikoina ollut nörtti joka on harjoitellut kaikki nämä paskat negailut jne ja saanut niiden avulla ihan tolkuttoman paljon naisia. Tiedän siis varmuudella että opit toimivat! Nyt hävettää oma toiminta nuorempana, mutta toisaalta sainpahan tarpeeksi naisia.
Saisinko käytännön esimerkkejä paskoista negailuista, jotka oikeasti toimivat suomalaisiin naisiin? Kysyn siksi, että mun on hyvin vaikea hahmottaa, että mitä sillä negaamisella oikeasti tarkoitetaan, jos se kerran toimii. En muista että kukaan olisi koskaan yrittänyt mua iskeä moittimalla minua. Tai sitten en ole tajunnut, että minua haukkunut mies olisi yrittänyt iskeä minua, mutta jos näin on käynyt, niin silloinhan se negaaminen ei ainakaan ole toiminut.
Minäkin haluaisin mieluusti kuulla, mikä olisi toimiva negaaminen. Mutta selkeästi jotain oppaita on luettu, koska kaksi kertaa on tullut samanlainen, tosi outo keskustelunavaus baarissa - siis eri aikaan, eri henkilö. Joku mies on siis tullut juttelemaan ja melkein ensi sanoikseen kysynyt, saako arvata, mitä teen työkseni. (Tässä vaiheessa olen vaivaantunut, koska en oikeasti halua kertoa ammattiani jollekin tuntemattomalle, johon en ole aikeissa tutustua - siis ammattini on ihan kiinnostava ja se oli unelma-ammattini jo 5-vuotiaasta asti, ja ennen kuin siitä tuli ammatti, se on harrastus, jota tein intohimoisesti, eli siinä ole mitään, mitä en voisi tai kehtaisi kertoa, mutta en halua kertoa itsestäni asioita jollekin ihmiselle, jota en tunne ja johon en ole kiinnostunut tutustumaan.) No, tyyppi sitten esittää arvauksen: Kampaaja. Ensimmäisellä kerralla ajattelin, että mitä ihmettä, yrittääkö toi nyt olla kohtelias, että luuleeko se, että otan tuon nyt niin, että se kehuu hiuksiani (siis että kampaajalla on aina hienot hiukset). Ja oma ihanteeni taas on vähän boheemimpi, eli ajattelin silloin, että nyt meni ihan pieleen tämä kohteliaisuus. En loukkaantunut, vaan tuli sellainen olo, että "voi ei, toi on ihan vääränlainen ihminen istumaan mun pöydässä - mitenhän siitä pääsisi mahdollisimman pian eroon". Silloin taisin sanoa, että ei osunut oikeaan arvaus. Mutta en kuitenkaan kertonut ammattiani. Ärsyynnyin henkilöstä, ja kun hän jäi jankuttamaan sitä ammattia, jossain vaiheessa kysyin, voisiko hän poistua.
Tajusin vasta toisen vastaavanlaisen tilanteen jälkeen, että kyseessä oli negaaminen. Eli tyyppi ajatteli, että kun arvaa jotain duunariammattia, joka ei ole sosiaalisesti kovin ihannoitu, hän sillä lailla provosoisi minut todistamaan, että oikeasti minulla on paljon arvostetumpi ammatti. Mutta tässä iskivät kirveensä kiveen. En mitenkään halveksi kampaajia tai kampaajan ammattia, ja olen mieluummin solidaarinen heitä kohtaan. Joten totesin vaan, että "ihan hyvä arvaus - mun täytyy kohta lähteä, ja voisin tämän loppuajan viettää kahdestaan ystäväni kanssa". Itse arvostan korkeasti koulutettua, joka suhtautuu amiksen käyneisiin yhtä arvostavasti kuin korkeasti koulutettuihin. Itsekin olen siis korkeasti koulutettu. Ja kuten sanottu, minulla on ammatti, josta olen ylpeä, mutta ei minulla ole mitään tarvetta todistella jollekin baarijankuttajalle mitään.
Että sellainen negaaminen. Saa nähdä, tuleeko tällainen vielä kolmannen kerran vastaan joskus yöelämässä. Nyt tietysti joku voi sanoa, että negaaminen onnistui, koska tyypit jäivät näin hyvin mieleen - no, jos sitä pitää onnistumisena, niin sitten tietysti onnistuivat tavoitteessaan. Mutta jos tarkoitus olisi herättää naisen kiinnostus tai saada tämä juttelemaan kanssaan, niin siinä mielessä tuo oli erittäin epäonnistunut taktiikka.
Ei tuo kyllä mitään negaamista ole.
Ennemminkin tavismies on halunut löytää jotain järkeviä lähestymistapoja ja sitten lukenut että tää vois olla toimiva. 1. Antaa pohjan keskustelulle, olipa onnistunut arvaus tai ei. 2. Kun arvaat jonkun kosmetologin tai kampaajan, niin viittaat siihen naisella on kaunis meikki tai kampaus(kehu) 3. Jos naisella on joku muu ammatti, niin pääsette siitä keskustelun alkuun ja tutustutte toisiinne. 4. Mies antaa vaikutelman, että on aktiivisesti kiinnostunut sinusta (kehu 2).
Eli kaveri halusi toimivan aasinsillan jolla tutustua baareissa naisiin. Ei mitään manipulointeja, vaan halusi todennäköisesti vain fiksun tavan kohdata ihminen. Sinä et ollut vaikuttunut, mutta mitäpä siitä. Ehkä joku toinen oli. Sitä ei tarina kerro.
Älä kuitenkaan väitä et tää oli joku negaus, tai oikee pelimies.
On kätevää kun kaikki huonot iskuyritykset luokitellaan muuksi kuin pelimiestaktiikoiksi ja vain ne onnistuneet ovat sitten "oikeaa" pelimiestaktiikkaan.
No todellisuushan on että sujuvaksi naistenikijäksi tuleminen ei onnistu vain kirjoja lukemalla vaan kyllä siinä pitää olla myös sellaista persoonaa takana joka tukee sitä. Juuri nämä kömpelön kummalliset avukset ovat niitä jossa joku hyvin tavallinen ihminen yrittää soveltaa taktiikkaa joka ei sovi hänen persoonaansa lainkaan.
Miten 10 vuotta ilman naisseuraa ollut hoitaa homman persoonallaan kotiin?
Ei välttämättä mitenkään, ei pelimiestaktiikoilla eikä ilman. On siis nimenomaan palkkää rahastusta väittää että kenestä vain ujosta peräkammarinpojasta voisi jollain kirjalla tai kurssilla äkkiä tehdä sujuvan pelimiehen. Ihan kuin väittäisi että kenestä vain tehdään huippunäyttelijä kun vain vähän treenaa.
Eihän tarkoitus ole tulla parhaaksi, vaan saada edes jotain menestystä naismarkkinoilla? Miltä luulet, että sellaisesta miehestä tuntuu jota kukaan ei halua? Kymmenen vuotta yksin... Aika surullista. -Eri
Ei se menestys onnistu niin että yrittää jotain jos se ei ole riittävän hyvää. Ihan kuten huonon harrastelijanäyttelijän replikointi on todella vaivaannuttavaa kuultavaa niin samoin ulkoa opeteltu huono iskuyritys herättää vain sääliä.
Jos se oma persoona ei taivu iskemään niin sitten pitää vain hyödyntää sitä mitä on. Kyllä aina joku pitää ujoistakin joten ei ole kaikille pakko olla mikään sujuva keskustelija (siis heti alussa). Riittää kun saa vähän suunsa auki ja sieltä tulee edes jotain vähän järkevää.
En ole sanonut että huonot iskureplat olisi joku toimiva keino, vai sanoinko?
Toin vain esille, että todella huonossa asemassa olevalla miehellä on kaksi vaihtoehtoa. Jäädä paikalleen ja mikään ei muutu, tai koittaa olla edes vähän parempi ja toivoa, etä jonain päivänä onnistuu löytämään jonkun.
Helppohan sitä on tylyttää vähäosaisia nimettömällä keskustelupalstalla, mutta jos tuohon mitä ehdotat on uskomista, niin ihmisten ei kannata yrittää kehittyä. Miksi olisin parempi isä tai äiti, tulen kuitenkin olemaan vain keskinkertainen. Miksi haluaisin olla parempi terveyskeskuslääkäri, en kuitenkaan pääse kirurgiksi yksityiselle puolelle... Eihän noin voi ajatella!
'
Minulla on sinulle ainakin yksi kehittämisen kohde itsessäsi. Älä tulkitse muiden tekstejä heti pahantahtoisesti vaan yritä ymmärtää miksi joku muu katsoo asioita eri vinkkelistä kuin sinä. Jos heti tuohdut siitä että joku on kanssasi eri mieltä niin se ei ole viehättävä pirre ihmisessä. Hyvä kuuntelija ja ymmärtäjä saa paljon helpommin seuraa kuin omaa mielipidettään vänkäävä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen itse huomannut (negailuun liittyen), että jotkut miehet tulkitsevat naisen kohteliaan väkinäisen naurahtamisen/hymyilyn kiinnostukseksi. Siitä päätellään sitten että negailu toimii, vaikka oikeasti nainen yrittää vain päästä tilanteesta pois.
Miehet ovat tutkitusti muutenkin huonompia lukemaan nonverbaalista viestintää.
Tämä! Nainen miettii kuumeisesti, että miten pääsisi tilanteesta pois saamatta turpaansa- jos sanot suoraan että ei kiinnosta, niin huonolla itsetunnolla varustetut miehet( joita suurin osa suomalaisista miehistä on) loukkaantuvat verisesti ja aloittavat oikean vttuilun ja jopa uhkailemisen. Miehet ovat sitäpaitsi niin yksinkertaisia, että jos nainen hymyilee ja tervehtii tai sanoo jotain, niin be kuilevat että nainrn haluaa panna, vaikka se kuuluu vain normaaleihin köytöstapoihin. Se onkin siis taito, että miten näistä limanuljaskoista pääsee eroon
Miehet eivät ole yksinkertaisia limanuljaskoita. Nyt on pakko sanoa, että ajatuksesi miehistä on vääristynyt jostain syystä. Suurin osa noista miehistä yrittää luultavasti vain tehdä kömpelösti tuttavuutta ja ihastuvat helposti viehättävänä pitämäänsä naiseen. Miksi se pelottaa tai ahdistaa sinua? Se on haitallisinta itsellesi, että sinulla on niin huono käsitys miehistä, koska suurin osa on mukavia ja ok kuitenkin.
Onko negailu tuttavuuden tekemistä ''kömpelösti''? :D -eri
Siltä se vaikuttaa tämän keskustelun perusteella. En nyt lähtökohtaisesti ajattele, että joku ihan varta vasten haluaa vahingoittaa minua satunnaisessa kohtaamisessa, vaikka sekin on tietysti mahdollista, mutta todennäköisempää kuitenkin, että toinen osapuoli ei vain oikein osaa muiden kanssa käyttäytyä. Syitä voi olla monia, mutta niitä en jää selvittämään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Capricorn kirjoitti:
Psyrkka kirjoitti:
Naiset vihaavat pelimiehiä ja pelimiesoppeja. Itsekin pidän niitä megadorkina, läpinäkyvinä, idioottimaisina. Sitten nämä epävarmat pikkumiehet käyttävät tuntitolkulla aikaa perfektoidakseen pelimiehen habituksensa. Tuo ei voi tehdää hyvää psyykkeelle ja ihmisten väliselle kanssakäymiselle.
MUTTA, ikävä puoli asiassa on että pelimiesopit todella toimivat! Samat naiset jotka sanovat että ne vain ärsyttää tai vituttaa, ovat pelimiesten kimpussa kahden siiderin jälkeen. Tiedän tämän siitä, että olen itse opiskeluaikoina ollut nörtti joka on harjoitellut kaikki nämä paskat negailut jne ja saanut niiden avulla ihan tolkuttoman paljon naisia. Tiedän siis varmuudella että opit toimivat! Nyt hävettää oma toiminta nuorempana, mutta toisaalta sainpahan tarpeeksi naisia.
Saisinko käytännön esimerkkejä paskoista negailuista, jotka oikeasti toimivat suomalaisiin naisiin? Kysyn siksi, että mun on hyvin vaikea hahmottaa, että mitä sillä negaamisella oikeasti tarkoitetaan, jos se kerran toimii. En muista että kukaan olisi koskaan yrittänyt mua iskeä moittimalla minua. Tai sitten en ole tajunnut, että minua haukkunut mies olisi yrittänyt iskeä minua, mutta jos näin on käynyt, niin silloinhan se negaaminen ei ainakaan ole toiminut.
Minäkin haluaisin mieluusti kuulla, mikä olisi toimiva negaaminen. Mutta selkeästi jotain oppaita on luettu, koska kaksi kertaa on tullut samanlainen, tosi outo keskustelunavaus baarissa - siis eri aikaan, eri henkilö. Joku mies on siis tullut juttelemaan ja melkein ensi sanoikseen kysynyt, saako arvata, mitä teen työkseni. (Tässä vaiheessa olen vaivaantunut, koska en oikeasti halua kertoa ammattiani jollekin tuntemattomalle, johon en ole aikeissa tutustua - siis ammattini on ihan kiinnostava ja se oli unelma-ammattini jo 5-vuotiaasta asti, ja ennen kuin siitä tuli ammatti, se on harrastus, jota tein intohimoisesti, eli siinä ole mitään, mitä en voisi tai kehtaisi kertoa, mutta en halua kertoa itsestäni asioita jollekin ihmiselle, jota en tunne ja johon en ole kiinnostunut tutustumaan.) No, tyyppi sitten esittää arvauksen: Kampaaja. Ensimmäisellä kerralla ajattelin, että mitä ihmettä, yrittääkö toi nyt olla kohtelias, että luuleeko se, että otan tuon nyt niin, että se kehuu hiuksiani (siis että kampaajalla on aina hienot hiukset). Ja oma ihanteeni taas on vähän boheemimpi, eli ajattelin silloin, että nyt meni ihan pieleen tämä kohteliaisuus. En loukkaantunut, vaan tuli sellainen olo, että "voi ei, toi on ihan vääränlainen ihminen istumaan mun pöydässä - mitenhän siitä pääsisi mahdollisimman pian eroon". Silloin taisin sanoa, että ei osunut oikeaan arvaus. Mutta en kuitenkaan kertonut ammattiani. Ärsyynnyin henkilöstä, ja kun hän jäi jankuttamaan sitä ammattia, jossain vaiheessa kysyin, voisiko hän poistua.
Tajusin vasta toisen vastaavanlaisen tilanteen jälkeen, että kyseessä oli negaaminen. Eli tyyppi ajatteli, että kun arvaa jotain duunariammattia, joka ei ole sosiaalisesti kovin ihannoitu, hän sillä lailla provosoisi minut todistamaan, että oikeasti minulla on paljon arvostetumpi ammatti. Mutta tässä iskivät kirveensä kiveen. En mitenkään halveksi kampaajia tai kampaajan ammattia, ja olen mieluummin solidaarinen heitä kohtaan. Joten totesin vaan, että "ihan hyvä arvaus - mun täytyy kohta lähteä, ja voisin tämän loppuajan viettää kahdestaan ystäväni kanssa". Itse arvostan korkeasti koulutettua, joka suhtautuu amiksen käyneisiin yhtä arvostavasti kuin korkeasti koulutettuihin. Itsekin olen siis korkeasti koulutettu. Ja kuten sanottu, minulla on ammatti, josta olen ylpeä, mutta ei minulla ole mitään tarvetta todistella jollekin baarijankuttajalle mitään.
Että sellainen negaaminen. Saa nähdä, tuleeko tällainen vielä kolmannen kerran vastaan joskus yöelämässä. Nyt tietysti joku voi sanoa, että negaaminen onnistui, koska tyypit jäivät näin hyvin mieleen - no, jos sitä pitää onnistumisena, niin sitten tietysti onnistuivat tavoitteessaan. Mutta jos tarkoitus olisi herättää naisen kiinnostus tai saada tämä juttelemaan kanssaan, niin siinä mielessä tuo oli erittäin epäonnistunut taktiikka.
Ei tuo kyllä mitään negaamista ole.
Ennemminkin tavismies on halunut löytää jotain järkeviä lähestymistapoja ja sitten lukenut että tää vois olla toimiva. 1. Antaa pohjan keskustelulle, olipa onnistunut arvaus tai ei. 2. Kun arvaat jonkun kosmetologin tai kampaajan, niin viittaat siihen naisella on kaunis meikki tai kampaus(kehu) 3. Jos naisella on joku muu ammatti, niin pääsette siitä keskustelun alkuun ja tutustutte toisiinne. 4. Mies antaa vaikutelman, että on aktiivisesti kiinnostunut sinusta (kehu 2).
Eli kaveri halusi toimivan aasinsillan jolla tutustua baareissa naisiin. Ei mitään manipulointeja, vaan halusi todennäköisesti vain fiksun tavan kohdata ihminen. Sinä et ollut vaikuttunut, mutta mitäpä siitä. Ehkä joku toinen oli. Sitä ei tarina kerro.
Älä kuitenkaan väitä et tää oli joku negaus, tai oikee pelimies.
On kätevää kun kaikki huonot iskuyritykset luokitellaan muuksi kuin pelimiestaktiikoiksi ja vain ne onnistuneet ovat sitten "oikeaa" pelimiestaktiikkaan.
No todellisuushan on että sujuvaksi naistenikijäksi tuleminen ei onnistu vain kirjoja lukemalla vaan kyllä siinä pitää olla myös sellaista persoonaa takana joka tukee sitä. Juuri nämä kömpelön kummalliset avukset ovat niitä jossa joku hyvin tavallinen ihminen yrittää soveltaa taktiikkaa joka ei sovi hänen persoonaansa lainkaan.
Miten 10 vuotta ilman naisseuraa ollut hoitaa homman persoonallaan kotiin?
Olen eri kommentoija, mutta vastaan tähän, että lue mieluummin vaikka markkinointi- ja myyntioppaita. Kyllä ihmisten jututtamista ja miellyttävän ensivaikutelman antamista voi oppia, mutta ainakin tähän mennessä ketjussa olleet pelimiestaktiikat eivät vaikuta toimivilta. Jos normaalissa vaikkapa työelämään liittyvässä tilanteessa joku on ujo ja töksayttää tökerön kommentin, voi sen helposti antaa anteeksi, jos nainen tulkitsee sen vain sosiaaliseksi kömpelyydeksi ja vahingoksi. Mutta naisen romanttisen kiinnostuksen herättämiseksi naista ei saa loukata ulkonäköön ja luonteeseen liittyvillä ikävillä kommenteilla. Naiset, jotka kiinnostuvat sellaisesta miehestä ovat todella harvassa, vaikka mies olisi komeakin.
Juuri näin. Pieni kömpelyys voi olla vain hyvinkin viehättävää miehessä. Itse ainakin olen aina ollut heikkoina sellaisiin vähän ujon kiltteihin miehiin. He saavat minut tuntemaan oloni turvalliseksi. Liian lipevät miehet taas nostavat minussa jonkun alitajuisen puolustusreaktion. En tunne heidän seurassaan että hallitsisin tilannetta kunnolla vaan pelkään koko ajan että minua viedään suuntaan johon en tahdo.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Psyrkka kirjoitti:
Naiset vihaavat pelimiehiä ja pelimiesoppeja. Itsekin pidän niitä megadorkina, läpinäkyvinä, idioottimaisina. Sitten nämä epävarmat pikkumiehet käyttävät tuntitolkulla aikaa perfektoidakseen pelimiehen habituksensa. Tuo ei voi tehdää hyvää psyykkeelle ja ihmisten väliselle kanssakäymiselle.
MUTTA, ikävä puoli asiassa on että pelimiesopit todella toimivat! Samat naiset jotka sanovat että ne vain ärsyttää tai vituttaa, ovat pelimiesten kimpussa kahden siiderin jälkeen. Tiedän tämän siitä, että olen itse opiskeluaikoina ollut nörtti joka on harjoitellut kaikki nämä paskat negailut jne ja saanut niiden avulla ihan tolkuttoman paljon naisia. Tiedän siis varmuudella että opit toimivat! Nyt hävettää oma toiminta nuorempana, mutta toisaalta sainpahan tarpeeksi naisia.
Vaikka siitä on vuosia, kun olen yhden yön juttuja harrastanut, niin väitän kyllä että tein päätökseni siitä kuka mies minua kiinnostaa jo ennen kuin olimme edes keskusteluyhteydessä. Eli minä iskin silmäni mieheen, joka näytti hyvältä ja jos sain hänetkin iskemään silmäni minuun, niin juttu eteni. Jos hänen huomionsa oli muissa naisissa niin sitten ei.
Mutta uskokaa te pelimiesoppeihin ja käyttäkää aikanne niiden opiskeluun, ei ole mitenkään minulta pois :-DDD
Eikö se yks pelimies, joka tähän kirjoitti just nimenomaan laittanut, ettei käytä negailua tai tuhannen lähestymisen taktiikkaa, vaan nimenomaan lähestyy naisia jotka osoittaa jo valmiiksi olevansa kiinnostuneita?
Onko ihmiset edes lukeneet, mitä täällä on jo kirjoitettu vai alkaako tää nyt uudestaan tää ketju?
Nyt en ymmärrä. Jos minä olen jo kiinnostunut miehestä, niin mihin niitä peliliikkeitä tarvitaan? Pilaamaan koko juttu?
Mutta kun ne toimivat. Minulla ei olisi ollut puoliakaan seksikokemuksistani, ellen olisi lukenut, miten naisten kanssa kannattaa toimia.
Ei, vaan perustuu ihan peruspsykologiaan. Esim. pukeudutaan aina hyvin ja baariin lähdetään mieluiten muutaman tasokkaan naisystävän kanssa eikä miesporukassa. Ideana ei ole iskeä ketään naista, vaan näyttää itse kiinnostavalta naisten silmissä. Negaus ei ole mikään iskurepliikki, vaan osa alkeellisia keskustelutaitoja ja vaatii tilannetajua. Britit käyttää sanaa "banter". Siellä hienovarainen vittuilu on tutustumisvaiheessa peruskauraa. Siinä testataan toisen osapuolen huumorintajua ja älykkyyttä.