Kommentit (7)

Kolmen reippaan tytön ja yhden...

Ensimmäistä raskautta yritettiin 5-vuotta, kun se sitten inseminaatiolla onnistui oli onni suunnaton. Viikolla 7 alkoi verenvuoto, matka alkoi ensin terveyskeskukseen. Siellä sanotaan mahdollinen keskenmeno, sieltä itkien Kysiin. Siellä ihana lääkäri tutkii pitkään ja lopulta sanoo, kyllä täällä sydän sykkii. Vuoto jatkui, kävin seuraavalla viikolla yksityisellä tarkastamassa onko vauva kunnossa. Kaikki hyvin! Sitten toinen lapsi saatiin alulle myös inseminaatiolla, varhaisultrassa sydän ei sykkinyt, seuraavalla viikolla vielä tarkistus, ei syki vieläkään. Vauva kuoli, mutta ei tullut verta eikä poiskaan. Sairaalassa sitten kävin lääkkeillä synnyttämässä pienen lapseni. Kuukausi siitä raskaustesti näytti positiivista, luomuna syntyi toinen elossa oleva lapsi. Luomuna tuli myös kolmas elävä lapsemme. Eli meillä vuosi ilman keskenmenoa ja ei vuotanut kesken menossa.

Vierailija

Ensimmäisessä ultrassa näkyi ensin vain yksi vauva. Mieheni kanssa ihmeteltiin että eikö ole toista, sillä molempien vanhemmat ovat kaksosia ja todennäköisyys olisi suuri meidänkin saada. Ja niin sieltä sitten löytyikin toinen. Heti huomattiin, ettei tällä b-vauvalla ollut kaikki hyvin, hän oli pieni ja niskaturvotustakin oli. A-vauvalla oli kaikki hyvin. Surullisina ja peloissamme lähdimme kotiin että mitäs nyt. Saimme naisten klinikalle ajan vajaan viikon päähän jatkotutkimuksiin. Parin päivän päästä minulla oli kovat vatsakivut ja kävin lepäämään. Mitään muuta ei tapahtunut, ei ollut vuotoa ja kipu meni levossa nopeasti ohi. Nyt tiedän, että silloin tämä b-vauva meni kesken. Naistenklinikalla huomattiin heti, ettei b-vauva enää liikkunut. A-vauva voi hyvin ja siksi päätimme olla tekemättä mitään. Kuollut sikiö jätettiin sinne, jottei A-vauvalle vain mitään kävisi. Näin siis luonto korjasi oman heiveröisen pois, eikä meidän tarvinnut tehdä mitään raskasta päätöstä b-vauvan suhteen. Toki olimme surullisia menetyksestä, mutta keskenmeno oli meille helpompaa käsitellä kuin se, että olisimme joutuneet tekemään mahdollisen osakeskeytyksen, jolloin myös A-vauva olisi ollut vaarassa. Molemmat olivat onneksi omissa sikiöpusseissa. Raskaus eteni tämän jälkeen hyvin ja nyt olemme terveen tytön vanhempia. Tulemme joskus hänelle kertomaan, että hänellä oli kaksoisveli (näin me ajattelemme), mutta joka oli liian heiveröinen jatkamaan matkaa ja on nyt siskonsa suojelusenkelinä <3

Vierailija

Ensimmäinen keskenmeno alkoi vähäisellä vuodolla. Toisesta keskenmenosta ensimmäinen merkki oli alaselkäkipu. Kolmannen keskenmenon aavistin alkavan, kun vatsa tyhjeni samalla tavalla kuin ennen synnytystä.

Mamma 2013-2014

Me oltiin onnessamme kun vihdoin tärppäsi 2010 ja ekassa ultrassa vedettiin matto jalkojemme alta oli 11+4 asti edennyt ja oireeton tuulimunaraskaus ja  seuraavana päivänä laitettiin tyhjennys tabletit mulle ja 6h jälkee alkoi tyhjennys. 2011 elokuun lopusa mentiin pelonsekaisin tuntein ekaan ultraan toisen kerran ja tällä kertaa siellä oli sikiö joka vastasi 7+4 ja viikkoja olisi pitänyt olla 11+6 eli oli kuollut 5vko aiemmin ja tälläkin kertaa oireeton ei vuotoja,asia tarkistettiin 3pv jälkeen kun tyhjennys lääkkeillä ei onnistunut joten ultrattiin ja todettiin,et prosessi on käynnissä mutta paikat raudanlujasti kiinni.Mun kroppa ei hallunnut luopua näistä ja nyt jouduttiin kaavintaan joka onnistui loitavati.Henkisesti ja fyysisesti raskain 3vko ennen meiän häitämme kun tapahtui ja kun  tyhjennys ei toiminut niin ei päässyt kroppa parantelemaan itteäänsä. 10kk päästä kolmas kerta ja tätä ei juhlittu ja ekaan ultraan mentiin 11+ viikoin ja olin varma et taas tuomio mutta tuomion sijaan vastasa vilkuttelikin elävä sikiö viikoin 11+4 ja kolmantena vuonna saimme pienen tytöntyllerömme 6vko ennen La:ta syliimme ja 11kk ja 3vko niin meitä olikin sitten 4 eli saimme 3½kk syntymästä kuopuksemme lähti matkaan mukaan. Luontoäiti antoi sen minkä ottikkin ainakin ite otan asian näin. Tuulimunaraskaus jonka koin niin oma äitini koki saman ennenkuin mut sai joten onko mahollista,et periytyy vai onko  sattuman kauppaa?

Vierailija

Mulla kesken menneet raskaudet on olleet ainoat missä on ollut raskausoireita.

km ei mitään oireita, perusultrassa huomattu n 10 vkolla

4 km 4 lasta

Vierailija

Mamma 2013-2014 kirjoitti:
Me oltiin onnessamme kun vihdoin tärppäsi 2010 ja ekassa ultrassa vedettiin matto jalkojemme alta oli 11+4 asti edennyt ja oireeton tuulimunaraskaus ja  seuraavana päivänä laitettiin tyhjennys tabletit mulle ja 6h jälkee alkoi tyhjennys. 2011 elokuun lopusa mentiin pelonsekaisin tuntein ekaan ultraan toisen kerran ja tällä kertaa siellä oli sikiö joka vastasi 7+4 ja viikkoja olisi pitänyt olla 11+6 eli oli kuollut 5vko aiemmin ja tälläkin kertaa oireeton ei vuotoja,asia tarkistettiin 3pv jälkeen kun tyhjennys lääkkeillä ei onnistunut joten ultrattiin ja todettiin,et prosessi on käynnissä mutta paikat raudanlujasti kiinni.Mun kroppa ei hallunnut luopua näistä ja nyt jouduttiin kaavintaan joka onnistui loitavati.Henkisesti ja fyysisesti raskain 3vko ennen meiän häitämme kun tapahtui ja kun  tyhjennys ei toiminut niin ei päässyt kroppa parantelemaan itteäänsä. 10kk päästä kolmas kerta ja tätä ei juhlittu ja ekaan ultraan mentiin 11+ viikoin ja olin varma et taas tuomio mutta tuomion sijaan vastasa vilkuttelikin elävä sikiö viikoin 11+4 ja kolmantena vuonna saimme pienen tytöntyllerömme 6vko ennen La:ta syliimme ja 11kk ja 3vko niin meitä olikin sitten 4 eli saimme 3½kk syntymästä kuopuksemme lähti matkaan mukaan. Luontoäiti antoi sen minkä ottikkin ainakin ite otan asian näin. Tuulimunaraskaus jonka koin niin oma äitini koki saman ennenkuin mut sai joten onko mahollista,et periytyy vai onko  sattuman kauppaa?

uskon että taipumus km periytyy, mun äidillä oli 8 km ennen minun ainokaisensa syntymää

5

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat