Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Mikä mussa on vialla kun en juuri jaksa olla lapsen kanssa?

Vierailija
05.02.2006 |

Aamupäivä oltiin tänään lapsen kanssa yhdessä, kun mies oli kaverillaan. Nyt mies tuli kotiin, ja huoahdan helpotuksesta, kun saa olla taas yksikseen. Mies on lapsen kanssa paljon muutenkin, mulla on vaativa työ, tulen usein vasta iltamyöhään kotiin. Viikonloppuisin olen aika poikki, haluaisin olla vaan yksin ja tehdä jotain omia juttuja. Arkipäivät menee lähestulkoon kaikki töissä vaan.



Olin lapsen kanssa pari vuotta kotona, tein siinä sivussa opintoja ja pari keikkahommaa. Silloin taisin aikalailla ahdistua kotiympyröissä. Lapsi on tosi ihana ja rakastan häntä kovin. En vaan jaksa touhuta hänen kanssaan kauan. :(



Mies alkaa olla hyvin kypsä tähän tilanteeseen, eikä ihme. Miten voisin muuttua, mistä aloittaisin? En halua menettää tätä perhettä!

Kommentit (14)

Vierailija
1/14 |
05.02.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mitä kaikkea puuhaat lapsen kanssa kahden?

Vietätkö miehesi kanssa kahden aikaa?

Vierailija
2/14 |
05.02.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Lapsi on oikea energiapakkaus, tuntuu että koko ajan pitää olla seurana. Toista lasta en uskalla edes ajatella.

Miehen kanssa käydään myös lenkkeilemässä, laskettelemassa, uimassa, kaupungilla kahvilla jne. Ja siis lapsi mukana. Ehkä pitäisi tehdä joskus jotain ihan kahdestaan. Muutakin kuin katsoa lauantaielokuva ja käydä saunassa.

Välillä mietin, että voisinko olla masentunut. Kun en oikein jaksa innostua mistään, kaiken aloittaminen tuntuu ihan ylivoimaisen vaikealta, enkä jaksa olla esim. pulkkamäessäkään kovinkaan kauaa.

ap

Vierailija:


Mitä kaikkea puuhaat lapsen kanssa kahden?

Vietätkö miehesi kanssa kahden aikaa?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/14 |
05.02.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minun mielestä lapselle ei tarvi kokoajan olla seurana. Kyllä lapsi osaa yksinkin leikkiä.

Minä ainakin hyvin pystyn lukemaan kirjaa, kun lapsi leikkii yksin vieressäni lattialla.



Suosittelen, että laitat lapsen vaikka yhdeksi yöksi hoitoon ja vietätte illan/yön miehen kanssa kahden.



Olisiko mitenkään mahdollista, että vähentäisit työnmäärää?

Vierailija
4/14 |
05.02.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

joilla voisi olla samantapainen tilanne. Itse ainakin olen huomannut että silloin kun väsyttää kamalasti leikkiä itse lattialla, kutsutaan kaveri kylään vaikka äitinsä kanssa. NÄin molemmille on seuraa ja saa vaihtaa niitä ajatuksia omasta tilanteesta. Muillakin on varmasti kokemusta tuollaisesta tilanteesta ja sen kuuleminen lohduttaa ja antaa ehkä voimia eteenpäin.

Vierailija
5/14 |
05.02.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset




Olin tänään hänen kanssaan pulkkamäessä. Kyllästyn tod. nopesti kaikkiin juutuihin. nyt sitten mies nukkuu ja lapsi leikkii itsekseen tai kohta nukahtaa. Minä olen omissa maailmoissani täällä netissä.



Mulla on tämä koti, lapsi ja elämä tällaista suoriutumista. Yritän päästä kaikista velvollisuuksista nopeasti, että pääsisin vain lepäämään.



Olen masentunut ja mulla on cipramil lääkitys.



tsemppiä ja rentoilua ap.lle

Vierailija
6/14 |
05.02.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mäkin olin vähän samanlainen, kun lapset olivat nuorempia. Halusin tehdä omia juttuja enkä niin osannut nauttia lasten kanssa puuhailusta, se oli vähän sellaista pakkopullaa. Pahinta oli häpeä ja syyllisyys. Ajattelin, että toiset äidit ovat erilaisia ja itse olen lähes täydellinen nolla äitinä. Lohdutuksena voin sanoa, että tilanne saattaa muuttua, kun lapset kasvavat. Yli viisivuotiaan kanssa olen keksinyt paljon helpommin hauskaa tekemistä, ja muutenkin lapsi on silloin jo sen verran omatoimisempi, että elämä on helpottunut selvästi. Aikaa jää niin lapsille kuin myös itselle. Kuitenkin olen myös tajunnut, kuinka vähän aikaa lapset ovat pieniä ja miten arvokasta aikaa pikkulapsiaika on sekä itselle että lapsille, eikä sitä saa takaisin, vaikka kaikesta rankkuudesta huolimatta sitä jossakin vaiheessa kuitenkin alkaa kaivatakin ja haikailla. Neuvoisin sinua tekemään lapsesi kanssa kaikkea sellaista, mikä on sinulle luontevaa ja mieluista, sellaista, mitä itsekin harrastat. Esimerkiksi jos tykkäät laulamisesta, pidä laulutuokioita hänen kanssaan. Jos olet kätevä käsistäsi, askartele hänen kanssaan jotakin. Tai ota hänet mukaan kotitöihin, leipomaan tms. Muista se viisaus, että aika kuluu nopeasti ja lapset kasvavat hurjaa vauhtia. Tartu tähän hetkeen lapsesi kanssa, pian se on jäänyt ikuisiksi ajoiksi taakse. Lapsesi on kolmivuotias vain kerran elämässään. Keskustele myös miehesi kanssa työnjaosta, sillä parisuhde on pikkulapsiaikana todella lujilla. Huomioikaa toistenne tarpeet. Iloa ja tsemppiä!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/14 |
05.02.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

ap

Vierailija
8/14 |
05.02.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Pikahoitona serkut ja muut leikkikaverit kylään! Lapsellakin on tylsää tylsistyneen aikuisen seurassa yksin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/14 |
05.02.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

eli lapsille jää mieleen kaikista parhaiten arjen jakaminen.

Vierailija
10/14 |
05.02.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Meillä kaksi lasta.



Kun olen kotona yksin heidän kanssa, niin sitä pitää kehittää oheistoimintaa. Minulle leipominen tai ruoanlaitta on sellaista. Lapset leipovat tai pilkkovat siinä sivussa, saavat laittaa mausteita summuuta. Siinä menee paljon aikaa, ja saa jotain itsekin aikaiseksi.

Toisekseen istun paljon lattialla leikkihuoneessa, mutta en jaksa oikein innostua leikkimään. Kolmanneksi, jos jotain tykkään lasten kanssa tehdä on tehtäväkirja. Sellaisia lasku- ja labyrinttitehtäviä summuuta.



Eli yritän sanoa, että mieti sinä, mitä toimintaa haluat, ja sopeuta lapsen ehdoille.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/14 |
05.02.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olen ihan samanlainen kuin sinä. Aikaisemmin vain ajattelin olevani ainoa laatuaan,mutta tämä ketju osoitti,että näin ei ole.

Vierailija
12/14 |
05.02.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ihanaa lukea muistakin! Mulla kaksoset runsaat 4v ja nykyään tunnen useimmiten, että on aika rankkaa olla heidän kanssaan. Vaativat aika paljon vaikka leikkivätkin paljon yksikseen. Toinen lapsista on kylläkin todella vaativa ja PUHUU jatkuvasti ja kyselee jotain... Huh huh. Imee musta kaikki mehut!



Mä olen vielä sellainenkin, että vaadin itseltäni niin paljon. Tunnen syyllisyyttä jos en päivittäin keksi jotain kehittävää tekemistä lapsilleni, tai jos en keitä tarpeeksi ravitsevaa ruokaa. Olen siis eräänlainen suorittaja tässäkin...



Minäkin olen kokenut avuksi sen, että todellakin yritän tehdä jotain itselleni mieluista silloin kun olen lasten kanssa. Eli leivon, tai sitten aloitan jonkun siivousprojektin jossa lapset voivat olla mukana tai järjestelen jotain valokuvia lasten kanssa. Tai sitten menemme ihan retkelle jonnekin lähimaastoon. Ihan vain että aikakin kuluisi nopeammin itselle.



Lapset ovat kyllä hoidossa mutta olen myös usein heidän kanssaan yksin miehen töistä johtuen. Siksi tuntuu, että minun kontolleni jää lasten kanssa oleminen. Mutta kai tämä tästä. Ainakin elämä helpottuisi kunhan tästä vähän kasvaisivat, kai?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/14 |
05.02.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ansiotyö ja kotityö imevät minusta mehut niin, että silloin kun viikonloppuna voin tunnin istua keskellä päivää paikallani, haluaisin mieluiten lukea Hesarin ihan rauhassa. Ulkoilu lasten kanssa on mielestäni tylsää ja minulle tulee aina kylmä. Leikeistäkään en jaksa hirveästi innostua. Minäkin kehitän kaikkea sijaistoimintaa: leivotaan, suunnitellaan sisustusta, sovitellaan vaatteita, paketoidaan lahjoja jne. Tai kutsutaan joku kylään. Harmittaa vain, kun lapset eivät innostu mun lempijutuista: shoppailusta ja kahviloista :(. Oma tyttöni on enempi metsässä viihtyvää sorttia ja kiukuttelee vaan kaupoissa.

Vierailija
14/14 |
05.02.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Helpotusta on tuonut osittainen hoitovapaa eli teen vain 6 tunnin työpäivää. Otan myös säännöllisesti omia hetkiä, esim. lähden lenkille yksin/kaverin kanssa. Lapsiin liittyvien asioiden pohtiminen ja tuulettaminen muiden äitien kanssa on minulle tärkeää. Olen myös huomannut että lapsen kanssa jaksaa paremmin, kun keksii jotain tekemistä, mistä molemmat nauttivat. Itse tykkään lukea kirjoja ja joskus askarrella. En pakota itseäni minnekään pulkkamäkeen ym. kun en kertakaikkiaan tarkene tuolla 15 asteen pakkasessa ja muutenkin inhoan ulkoilua. Olen kyllä vaativa itseäni kohtaan ja ehkä sinäkin olet. Kuulosti, että teet itse asiassa paljonkin lapsesi kanssa. Mutta ei kai sinun tarvitse olla joka hetki lapsesi käytössä.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: seitsemän viisi kolme