Tosta " pettämisketjusta" tuli mieleen kertoa oma juttuni...
Vaikka tämä ehkä jotenkin " laimeammalta" tuntuu mutta silti.
Tapasimme mieheni kanssa nelisen vuotta sitten; asuimme eri paikkakunnilla ja noin kuukauden tuntemisen jälkeen menin opiskelijabileissä jostakin syystä sekoilemaan ennestään puolitutun kaverin kanssa; harrastimme siis seksiä.
Oloni oli jo tuolloin asiasta jokseenkin sekava ja sekopäinen. Tapauksen jälkeen kuitenkin tutustuimme paremmin nykyisen mieheni kanssa, rakastuimme oikein kunnolla ja muutimme asumaan yhteen. Koskaan en kertonut hänelle tuosta ja omaa pahaa oloani olen koittanut lieventää vakuuttelemalla itselleni, että emmehän me oikeastaan vielä kunnolla seurustelleet...
Nyt olemme naimisissa, meillä on lapsi. Mieheni on minulle Se Oikea, rakkain ja tärkein. Joskus kuitenkin mieltäni vaivaa tuo inhottava tekoni ja se, että tiedän, ettei tämä tärkeä suhde olisi koskaan alkanut jos olisin tuolloin asian kertonut.
Koskaan en voisi enää kuvitellakaan pettäväni tuota ihmistä, en voisi loukata häntä niin paljoa.