Näin on tarja sanonut;
Miten lasten asemaa voisi parantaa Suomessa? Entä yleisesti maailmalla?
Suomessa lapsia koskeva lainsäädäntö on aika hyvä. Aikuisten maailma
vaikuttaa lasten elämään.
Lapsen etu pitää ottaa huomioon lasten arkipäivän kaikissa asioissa.
Olen huolissani siitä, että yksinhuoltajaperheet ja monilapsiset perheet
ovat tilastojen mukaan muita useammin uusköyhiä. Tarvitsemme ajantasaista tietoa lasten ja perheiden hyvinvoinnista ja palveluista. Lapsiasiain toimikunta onkin esittänyt lapsivaikutusten arviointia varten oman mallinsa.
Maailman lapsista 85 % asuu kehitysmaissa. Lapsen etu ja oikeudet on
perusteltua nostaa keskeiselle sijalle kehitysyhteistyössä ja
kansainvälisessä yhteistyössä . Suomen pitää myös pitää sanansa
kehitysyhteismäärärahojen nostamisesta 0, 7 % ja olla mukana
inhimillistämässä globalisaatiota.
Ja kaikille aikuisille niin meillä kuin muualla pitäisi antaa oikea
mahdollisuus olla lastensa kanssa.
Onko Teillä omakohtaisia kokemuksia lasten oikeuksien ajamisesta?
On kokemusta aika paljonkin. Omien läheisten antaman kokemuksen lisäksi olen ollut pitkään mukana erilaisissa kansalaisjärjestöissä. Minulla on edelleenhyvät yhteydet kansalaisyhteiskuntaan. Kokemus kuntatasolta Helsingin kaupunginvaltuustosta ja silloisesta lastensuojelulautakunnasta, kansanedustajan työ sekä erilaiset ministeritehtävät ovat täydentäneet tätä työtä.
Lapsen hyvinvointi riippuu paljolti hänestä huolehtivien aikuisten
hyvinvoinnista ja jaksamisesta. Sen vuoksi aikuistenkin ongelmien hoitaminen ovat osa vanhemmuutta ja sitä kautta lapsen arkea.
Avioero hyvinkin hoidettuna on suuri muutos lapselle. On hyvä asia että
lapset ovat tärkeitä sekä äidille että isälle, mutta avioeroissa välillä
aikuisilta unohtuu lasten huomioonottaminen. Ihmiset liikkuvat työn takia aikaisempaa enemmän. Muutto toiselle paikkakunnalle tai vieraaseen maahan voi aiheuttaa muutoksia perheen ihmissuhteissa ja heikentää perheen elämänhallintaa.
Kun toimin sosiaali- ja terveysministerinä pantiin täytäntöön
päivähoitolakia. Oikeusministerin ja sittemmin ulkoministerin tehtävissä
ihmiset ottivat yhteyttä ja pyysivät apua esimerkiksi silloin, kun avioeron jälkeen isä tai äiti vei lapset Suomesta omaan kotimaahansa. Tunnen myös työni ja järjestötoiminnan kautta maahanmuuttajaperheiden ongelmia sekä perinteisten kulttuurivähemmistöjen ongelmia. Toinen toisemme kunnioittaminen on tosi tärkeä asia.
Mitä pitäisi eniten parantaa Suomessa, miksi?
YK:n lapsen oikeuksien komitea on arvioinut raportissaan lasten oikeuksien toteutumista Suomessa. Komitea osoitti kuusi aluetta, joissa Suomella olisi tehostamisen tarvetta. Meiltä puuttuu esimerkiksi mekanismit niin paikallis- kuin keskushallinnonkin tasolta, jotka koordinoisivat lapsia koskevia ohjelmia ja valvoisivat yleissopimuksen voimaan saattamista. Kuntien erilaiset sosiaalipolitiikat ja eritasoiset palvelut erityisesti kaikista haavoittuvimmassa asemassa oleville ryhmille kuten pienituloisille perheille, yksinhuoltajaperheille, vammaisille lapsille, pakolaislapsille ja vähemmistöihin kuuluville lapsille asettavat lapset keskenään eriarvoiseen asemaan. Kuntien hyvinvointipalvelut vaihtelevat kunnan taloudellisten voimavarojen, erilaisten priorisointien ja järjestelmien vuoksi. Mm. näissä
asioissa meillä riittäisi parannettavaa, vaikka moniin muihin maihin
verrattuna asiat ovatkin meillä hyvin.