Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Taman paivan Helsingin Sanomissa oli lastenpsykiatrian professori Tuula Tammisen kirjoitus keinohedelmoityksen kayttamisesta lasten saamiseen.

Vierailija
20.01.2006 |

Kirjoitus oli erinomainen kannanotto lapsen oikeuksien puolesta. Olen täysin samaa mieltä professori Tammisen kanssa.

Kommentit (20)

Vierailija
1/20 |
20.01.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mitä siinä sitten oli?

Vierailija
2/20 |
20.01.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kerro toki pääkohdat voi sitten innokkaasti kommentoida erästä lempiaihettani.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/20 |
20.01.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mutta suosittelen, että luette kirjoituksen, jos vaan mahdollista (vaikka kirjaston lehtilukusalissa)

Todella hyvä kirjoitus, täyttä asiaa.

Vierailija
4/20 |
20.01.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

aikuisten oikeutta saada lapsi. Eli T.T. vastusti naisparien ja yksinäisten naisten hedelmöityshoitoja. Hänen mielestään lapsia ei pitäisi keinotekoisesti tuottaa olosuhteisiin joissa he eivät olisi voineet luonnollisesti syntyä. Tämä ei siis ole suora lainaus vaan se mitä muistelen kirjoituksen sisällöstä. Hän sanoo mm. että on liian vähän ja liian ylimalkaista tutkimustietoa siitä millaista ' ' isättömien lasten' ' elämä todella on.

Vierailija
5/20 |
20.01.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

ja heillä kuitenkin on isä tiedossa.

Vierailija
6/20 |
20.01.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vaan siitä että ei ole lapsen edun mukaista syntyä olosuhteisiin joihin ei olisi voinut luonnonmukaisesti syntyä. Ja että tästä ei siis ole tarpeeksi tutkimustietoa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/20 |
20.01.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

En tässä pakkasessa kirjastoon jaksa hinautua ja hesaria ei meille tule kun asumme pohjoisessa.

Vierailija
8/20 |
20.01.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kun keskustelussa kiistellään vain aikuisten keskinäisestä tasa-arvosta, näyttää lapsen kiistämätön perusoikeus ¿ oikeus äitiin ja isään ¿ tyystin unohtuvan, kirjoittaa Tuula Tamminen.





Suomessa tarvitaan pikaisesti hedelmöityshoitoihin liittyvää lainsäädäntöä, ja onneksi hallitus onkin tuomassa uutta lakiesitystä eduskunnan käsittelyyn heti alkuvuodesta.

Kiire ja pakottava tarve eivät kuitenkaan oikeuta meitä hyväksymään laiksi huonoja kompromisseja tai eettisesti kestämättömiä periaatteita.

Lakiesityksestä käyty julkinen keskustelu on nyt, kuten aiemminkin, ollut tyrmäävän aikuiskeskeistä. Vain harvoissa puheenvuoroissa aihetta on tarkasteltu syntyvän lapsen näkökulmasta. Niinpä lapsen oikeudet on lakiesityksessä pyyhitty pois aikuisten tarpeiden ja halujen tieltä.

On hyvä, että hedelmöityshoidoilla voidaan auttaa niitä avio- ja avopareja, jotka haluavat lasta itselleen ja joille muut keinot eivät sovellu. Polttavimpana epäkohtana lapsen kannalta pidän kuitenkin lakiesityksen kantaa sallia hoidot naispareille ja yksinäisille naisille.



Kun keskustelussa taistellaan vain aikuisten keskinäisestä tasa-arvosta, lapsen kiistämätön, luonnollinen perusoikeus ¿ oikeus äitiin ja isään ¿ näyttää tyystin unohtuvan. Vai onko joku rientänyt barrikadeille, tai edes televisioon, kertomaan, miten ratkaisevalla tavalla epätasa-arvoisiksi nämä lapset joutuvat suhteessa muihin lapsiin? Miten julmasti lain voimalla synnytämme lähtökohdiltaan poikkeavia, täysin isättömiä lapsia? Onko se oikeudenmukaista?

Yksin tai lesbosuhteessa elävät naiset ovat perustelleet lapsensaantioikeuttaan omien tarpeittensa lisäksi myös sillä, ettei isättömistä kasvuoloista ole tutkimusten mukaan haittaa lapselle.

Perustelu on tieteellisesti horjuva, sillä kyseisiä tutkimuksia on vähän ja ne on tehty karkealla tasolla. Ennen kaikkea perustelu on eettisesti kestämätön. Lakia säädettäessä ei riitä, että jokin vaihtoehto ei aiheuta lapselle haittaa. Lapsen oikeudet on myös otettava huomioon. Eikä sekään vielä riitä, vaan meidän on etsittävä ratkaisu, joka on ennen muuta lapselle eduksi.

Suomi on ratifioinut ja siten lainsäädäntöönsä sitonut YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksen, joka velvoittaa juuri tällaisessa tilanteessa asettamaan lapsen edun ensisijaiseksi. Näin siksi, että se on ainoa eettisesti kestävä lähtökohta.



On monenlaisia sairauksia ja vammoja, jopa traumaattisia elämäntilanteita, jotka eivät ¿ samaten karkeiden tieteellisten tutkimusten mukaan ¿ aiheuta psyykkistä haittaa lapselle tai hänen kehitykselleen.

Emme me kuitenkaan säädä lakeja, joilla vaaranalaisten lasten määrää lisättäisiin. On myös paljon lapsia, jotka ovat eläneet täysipainoisesti joko yksinhuoltajaäidin kanssa tai naisvaltaisen perheen jäsenenä.

Samalla meillä on kuitenkin runsaasti sekä tieteellistä tietoa että kokemuksellista näyttöä isättömyyden haitallisista vaikutuksista lapsen hyvinvoinnille. Ainoa varma johtopäätös, jonka mielestäni voimme tällä hetkellä tehdä, on se, ettei isättömyys ole lapsen edun mukaista.

Jopa moderni geeni- ja aivotutkimus painottaa äidin ja isän tarpeellisuutta lapsen kehitykselle. Ihmisaivot ja -mieli kypsyvät pitkälti samanlaisuuden ja erilaisuuden jatkuvan havainnoinnin ja arkisen kokemisen kautta.



Suurin ihmislajin sisäinen erilaisuus perustuu sukupuolisuuteen. Lapsi todellakin hyötyy siitä, että hän saa kasvaa äidin ja isän ¿ naisen ja miehen ¿ läheisyydessä. On toki hienoa, että inhimillinen kehitys on niin joustavaa, että muissakin tilanteissa yksilö selviää, mutta lakisääteisesti ei tule luoda tällaisia tilanteita.

Toinen hedelmöityshoitoihin liittyvä hankala kysymys koskee hoidon tuloksena syntyneen yksilön oikeutta saada täysi-ikäisenä tietää sukusolun luovuttajan eli biologisen vanhempansa henkilöllisyys.

Vaikka tiedon tärkeys yksilölle ja hänen identiteettikehitykselleen ymmärrettäisiinkin, koetaan silti vaikeaksi paljastaa sukusolujen luovuttajan henkilöllisyys. Luovuttajan nimettömyyttä on perusteltu sillä, että henkilötietojen ilmitulo vähentää luovuttajia.

Vaikka lääkärinä itsekin arvelen, että niin saattaa käydä, on perustelu silti arveluttava. Miksi henkilötietojen ilmitulo vähentäisi luovutushalukkuutta, vaikka lainsäädännöllisesti voidaan varmistaa, ettei tiedonsaanti aiheuta oikeudellisia tai sosiaalisia rasitteita luovuttajalle?



Syyt ovat suurelta osin psykologisia ja johtuvat siitä, että henkilötietojen myötä myös luovuttajalle ¿ ei vain hoidolla syntyneelle ¿ käy selkeästi ilmi, mistä sukusolujen luovutuksessa todella on kyse.

Sukusolujen luovuttamista ei pidä eikä voi verrata muiden elinten luovuttamiseen. Sukusolunsa antaja siirtää omat ja lähisukulaistensa ominaisuudet ¿ nykytiedon valossa perintötekijöiden luennan kautta jopa sukunsa kokemuksia ¿ toiseen ihmiseen, omalle biologiselle jälkeläiselleen.

Ei ole eettisesti hyväksyttävää, jos sukusolujen luovutusta pidetään yllä sillä, etteivät luovuttajat tiedosta, mitä ovat tekemässä. Kun päät pidetään pensaassa, siirtyvät ongelmat seuraavalle sukupolvelle.

Sekä lääketieteessä että yleisemminkin yhteiskunnassa on huolestuttavia, jopa vaarallisia merkkejä siitä, että hoitoja kehitetään yhä selvemmin bioteknologian ehdoilla. Samalla humaanisten arvojen puolestapuhujia pidetään vanhoillisina ja kehitystä jarruttavina moralisteina.



Vastakkainasettelun sijaan meidän tulee kaikkien yhdessä kehittää myös hedelmöityshoitoja ja niitä sääteleviä yhteisiä sääntöjä.

On arvokas asia, että aikuiset haluavat lapsia. Arvokasta on myös se, että on ihmisiä, jotka sukusolujaan luovuttamalla haluavat auttaa muita. Myös lapsen perusoikeudet ja niiden suojeleminen on arvokasta.

Juuri silloin, kun arvokkaiden asioiden välille syntyy vaikeita ristiriitoja, meidän ihmisyytemme punnitaan.

Sen sijaan, että olemme sokean itsekkäitä ja ajamme omia etujamme, voimme tavoitella laajempaa oikeudenmukaisuutta asettamalla etusijalle niiden oikeudet, jotka ovat meistä ja päätöksistämme täysin riippuvaisia.

Siten säädettävässä hedelmöityslaissa on lapsen ja syntymättömän yksilön oikeudet varmistettava.



TUULA TAMMINEN



Kirjoittaja on lastenpsykiatrian professori sekä Mannerheimin Lastensuojeluliiton puheenjohtaja ja Pienten lasten mielenterveyden maailmanjärjestön presidentti.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/20 |
20.01.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Yksinhuoltajia on ja tulee olemaan ja saa olla ja heitä on tuettava ja autettava tarpeittensa mukaan

Vierailija
10/20 |
20.01.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Oletko noin tyhmä vai esitätkö vaan?



Yksinhuoltajien lapsilla on (pääsääntöisesti) isä tiedossa, joka vielä yleensä tapaa lastaan.

Homo- tai lesboparien lapsilla taas ei ole äidistä/isästä yleensä mitään tietoa joten ei todellakaan voi vertailla yksinhuoltajien lapsiin.



Ja muutenkin epänormaalia/luonnon vastaista kaksi homoa tai lesboa hankkimassa ja kasvattamassa lasta. Saapa lapsi " tosi terveen" kuvan parisuhteestakin...

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/20 |
20.01.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

kirjoittajalla on pointtinsa.

Mutta toisaalta pitää kyllä pohtia sitäkin, että onko tästä huolimatta syytä kategorisesti lailla kieltää hedelmöityshoidot naispareilta ja yksinäisiltä naisilta? Se johtaa helposti siihen, että varakkaat teettävät hoidot ulkomailla, ja muut käyttävät luonnonmenetelmää esim. yhdenillan suhteilla ja samalla altistuvat esim. tautiriskeille. Sekään tuskin on lapsen edun mukaista - sitä ei vaan voida kieltää...

Vaikka hoidot olisi laissa sallitukin, ei tarkoita että ne tehtäisiin valtion laskuun, tai että klinikka tai lääkäri ei voisi kieltäytyä. Minusta ei pitäisi olla ehdotona oikeutta muttei ehdotonta kieltoakaan em. ryhmille. Ja se nyt on ainakin varmaa, että kahden äidin perheessä voi kasvaa aivan yhtä tasapainoiseksi kuin äidin ja isän perheessäkin. Molempia perheitä on varmasti sekä lapsen kannalta parempia että huonompia. Ja voisinpa jopa väittää että naisparin tapauksessa lapsen hankkiminen on sen verran hankalampaa, että molemmat ovat keskimääräistä sitoutuneempia huolehtimaan lapsesta. (Vrt. esim. vahinkoraskaus jo valmiiksi riitaisessa heteroperheessä, tai narkkariperheessä tai....)

Vierailija
12/20 |
20.01.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Samoin olisiko esim. Tarja Halosen " ratkaisu" ollut hyväksyttävä? Yksinäinen nainen käyttämässä miestä vain siitoskoneena?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/20 |
20.01.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Hyvä, Tuula Tamminen! Hieno kannanotto!

Vierailija
14/20 |
20.01.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

hedelmöityshoidoilla aikaansaaduista lapsista, joilla ei ole lainkaan isää. Anna Halosella on isä.

Tamminen haluaa olla lapsen oikeuksien puolella. Totta kai on traagista, jos haluaisi lapsen, mutta ei ole löytänyt itselleen miestä. Voi olla myös joku sairaus, jonka takia ei voi saada lasta, vaikka haluaisi. Elämä ei ole reilu. Kaikkia heteroparisuhteessa eläviä naisiakaan ei voida auttaa saamaan biologista lasta. Mielestäni adoptiota pitäisi tehdä helpommaksi. Jossain on jo valmiina lapsi, jolla ei ole vanhempia. Adoptiossa lapsen oikeudet toteutuvat.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
15/20 |
20.01.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ja varsinkin kuunneltuani yliopistolla yhden naisparin kertomuksen perheestään (heillä oli kaksi lasta) ja siitä, millaisen stereotyyppisen käsityksen tämä ko. pari omasi heteroperheistä ja varsinkin miehistä, niin oma mielipiteeni kyllä kääntyi sateenkaariperheitä vastaan.



Pahoittelen.

Vierailija
16/20 |
20.01.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

keinosti hedelmöitettyjen yksilöiden terveyteen. (tästähän oli juuri tutkimus tulos, että keinohedelmöitykselle alulle satetuilla poikalapsilla on kiveksissä paljon vikoja). Mitähän muuta vikoja tullaan huomaamaan..

Itse tiedän 4 keinohedelmöityslasta ja yksikään niistä ei ole täysin terve (kaikilla synnynnäistä vikaa)sattumaa, ehkä, ehkä ei..

Vierailija
17/20 |
20.01.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija:


keinosti hedelmöitettyjen yksilöiden terveyteen. (tästähän oli juuri tutkimus tulos, että keinohedelmöitykselle alulle satetuilla poikalapsilla on kiveksissä paljon vikoja). Mitähän muuta vikoja tullaan huomaamaan..

Itse tiedän 4 keinohedelmöityslasta ja yksikään niistä ei ole täysin terve (kaikilla synnynnäistä vikaa)sattumaa, ehkä, ehkä ei..

Vierailija
18/20 |
26.07.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tärkeä kirjoitus asiasta, josta enää ei edes puhuta.

Vierailija
19/20 |
26.07.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vaikea sitä luovuttamista on muuallakaan estää, niin kauan kun ihmiset parittelee esimerkiksi yhden yön suhteissa.

Jos moralisoit yhtä tekoa, et voi olla moralisoimatta kaikkia samoihin olosuhteisiin syntyviä lapsia.

Vierailija
20/20 |
26.07.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mitä tehdään iseille jotka ovat haluttomia kantamaan vastuutaan riittävällä ja moraalisella ja eettisesti kestävällä perustukselle, noin lainsäädännön näkulmasta?

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: yhdeksän kahdeksan kuusi