auttakaa
epätoivoista. Meidän riita alkoi näin: olin viemässä lapsia nukkumaan ja katsoin samalla täydellisiä naisia. Tyttäreni kutsui minua kerran enkä heti kuullut. Mies tuli huutamaan ihan raivoissaa, naama oli niin pelottava ja tappava kuinka huono äiti olen, kun haluan vaan katsoa tv:tä enkä välitä lapsista. Huusin takaisin, että älä huuda mulle perkele ja siitä melkein tuli kimppuuni. Uhkasi soittaa äidilleni minkälainen hullu olen, tv on tärkeämpi kuin lapseni. Katsoin tv:tä 2 mín sen aikaa kun lapseni kävi vessassa. Mieheni huutaa ihan punaisena raivosta en ole koskaan nähnyt niin vihaisena. Uhkaa soittaa äidilleni ja kertoa millainen olen ja uhkasi pyytää häntä hakemaan minut pois kotoa. tämä on kuulemma lopun alku. En vieläkään ymmärrä mitä väärää tein? Mitä tein erilailla kun hän yleensä iltaisin? Pyhitin vaan kaksi minuttia itselleni mitä en yleensä koskaan tee. mies uhkasi, että nyt alkaa lyömään minua ja tuli kohti sormi ojossa, ei kuitenkaan koskenut, mutta siltä se vaikutti. Jos olisin tehnyt jotain kamalan väärää niin ymmärtäisin.
Tämä sama mies on menettänyt kaksi lastaan edellisestä liitosta, he eivät halua olla isänsä kanssa missään tekemisissä ja nyt alan pikkuhiljaa ymmärtää miksi näin on. Meilläkin lapset säikähtivät ihan tosissaan ja alkoivat puolustamaan minua. He pelkäsivät, että isä käy äidin kimppuun.
Mitä pahaa olen taas tehnyt, että olen saanut tällaisen miehen itselleni?
Kommentit (6)
kuulostaa todella pelottavalta ja arvaamattomalta tuo miehesi, olisin varovainen itseni ja lasten puolesta.
koska aikasempi jätti kun huomas millanen hullu se on.heitä pihalle hyvän sään aikana ennen kun tapahtuu tosiaan jotain.
Ihan kuin olisin itse kirjoittanut tuon viestisi!
Mun mies saattaa kilahtaa välillä ihan samalla tavalla... =((
Tiedän tasan miltä susta tuntuu, meillä toi on jo tapahtunut useampaan kertaan. =((
Nykyään jos tilanne karkaa käsistä ja näyttää siltä että kohta ukko tulee päälle, käsken häntä heti poistumaan kodistamme ja sanon että nyt on parempi poistua ennen kuin satuttaa meitä ja sitä ei voi enää perua! Menen lasten kanssa pakoon toiseen huoneeseen ja odotamme kunnes ukko itse tajuaa mitä oli tekemässä. Juttelen lapsille asiasta ja kerron että isi rakastaa heitä vaikka onkin äidille vihainen ja että lasten ei tarvitse isiä pelätä. En usko että satuttaisi lapsiamme!
Jälkeenpäin hän on aina pyytänyt anteeksi ja ollut todella todella pahoillaan,
mutta mun sydämmestä murtuu joka kerta yksi pala lisää...
En tiedä kuinka kauan mäkään jaksan tällasta menoa katsoa, joka kerta vannon itselleni että jos hän satuttaa mua kerrankin vielä (on siis nostanut pillistä seinälle, vääntänyt kovaa kädestä ja paiskannut maahan yms.) otan avioeron!!!
Pahimmalta musta tuntuu kun lapset näkee miten isi raivoaa ja kohtelee mua! Siitä tulen todella surulliseksi!!!
Koita kestää ja muista että sinä et ole tehnyt mitään väärin , väitti ukkosi mitä tahansa!
vaan mies tietenkin mököttää viikko tolkulla tällaisen riidan jälkeen. Meni pojan huoneeseen nukkumaan. Tänään meidän poika oli kovassa flunssassa, tilasin töistä lääkärin ja viestitin miehelle, että ruokii lapset, että pääsen suoraan viemään lääkäriin. Klo 18 tulin kotiin, mies siirtyi yläkertaan nukkumaan sanaakaan vaihtamatta. Lapset eivät olleet saaneet ruokaa. Mikä suututtaa eniten, että hän aina haukkuu minua kuinka huono äiti olen, mutta itse ei edes anna lapsille ruokaa.
ap
oliko eka kerta tommoselle käytökselle?
hankkiudu eroon siitä, itsesi ja lasten takia.
ukko ulkoruokinnalle.