Onko täällä ketään joka olisi koskaan ollut neuvostoliittolaisessa kerrostalossa
Siis edes käynyt ja nähnyt miten se elämä sellaisessa luukussa, ränsistyneessä asunnossa menee?
Kommentit (46)
Olihan se suomalaiseen mittapuuhun verrattuna vähän nuhjuista ja alkeellisen oloista. Se kirjeenvaihtokaveri tuli myöhemmin suomeen ja oli ihan paineessa siitä että asuisi mun opiskelijasolussa. Ihmetys oli suuri kun se tajusi että meitä oli solussa kaksi ja molemmilla oma huone. Niillä siellä oli opiskelija-asuntolassa samassa huoneessa vaikka kuinka monta ja niin edelleen.
rikosjengit määräävät pihalla ja et saa rauhassa olla
auta armias jos kerrostalossa asuu 2 eri kansaa
Kuulemma ryssät olivat aina valmiita antamaan virolaisille turpaa, ja virolaiset ryssille. Osittain ryssät saivat omat asuinalueet, jopa joitakin omia kaupunkejakin, mutta ei se riittänyt.
Ajattele nyt itse jos olisit ollut varakkaammasta suvusta ja jouduitte luopumaan vanhan tallinnan osassa olevasta perinne asunnosta ja muuttamaan tuollaiseen luukkuun
Eihän siinä jokaisella perheen jäsenellä ollut edes omaa huonetta
ja äänieristys varsinkin 1990-luvun jälkeen rakennetuissa taloissa on täällä Suomessa iahn onnetonta.
kai sitä hermot palaa kun naapurit on niin lähellä, asunto on niin pieni, ja kuvittele jos naapurinasi olisi joku alkoholisti tai vaimoaan hakkaava tai huonosti käyttäytyviä teinejä
ei heidän elämässä mitään kadehdittavaa ole
Suomessa ja länsimaissa sentään on valinnanvaraa asumisessa
Koulutusta ja terveydenhoitoa oli tarjolla kaikille, kaikilla oli myös työtä ja asunto. Ikävä on Neuvostoliittoa.
ei kyllä ollut mitään vihreitä sisäpihoja, jotain karuja leikkipaikkoja ehkä korkeintaan.
talot olivat ulkoapäin identtisiä ja todella karuja ja sisältäkin päin askeettisia, tosin monet asukkaat yrittivät asuntoja somistaa kaikin mahdollisin keinoin, paljon oli mattoja seinillä jne. rappukäytävät haisivat pissalle ja asunnot keitetylle kaalille. kaikki asunnot olivat järkyttävän pieniä ja ahtaita, viisihenkinen perhe asui kaksiossa jne.
kauppojen hyllyt loistivat tyhjyyttään ja vieraalle tarjottiin kaikki mitä oli, ehkä vain teetä ja hilloa.
On ne vaan taitavia. Ihmeellistä!
t: rakennusinsinööri (valmistunut 1987)
Koulutusta ja terveydenhoitoa oli tarjolla kaikille, kaikilla oli myös työtä ja asunto. Ikävä on Neuvostoliittoa.
että se oli vaikea saada aika lääkärille. Pitkä jonotus jne
Jos sait asunnon niin sait siinä asua, mutta sellaisen saaminen oli kiven alla
Uudet asuinalueet suunniteltiin todella kauniiksi, oli pihat ja lapsille leikkialueet. Lähellä oli koulut ja muut palvelut. Ruotsissa on myös tätä samaa tyyliä käytetty.
Paikka oli Ukraina, joka silloin kuului vielä Neuvostoliittoon. Äkkiä siihen tottui. Moni naapuri oli laittanut huoneistonsa hienoksi. Oma asuntoni oli aika karu.
Yksi kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa.
http://www.vauva.fi/keskustelut/alue/2/viestiketju/1336209/elamaa_venaj…
ei kyllä ollut mitään vihreitä sisäpihoja, jotain karuja leikkipaikkoja ehkä korkeintaan.
talot olivat ulkoapäin identtisiä ja todella karuja ja sisältäkin päin askeettisia, tosin monet asukkaat yrittivät asuntoja somistaa kaikin mahdollisin keinoin, paljon oli mattoja seinillä jne. rappukäytävät haisivat pissalle ja asunnot keitetylle kaalille. kaikki asunnot olivat järkyttävän pieniä ja ahtaita, viisihenkinen perhe asui kaksiossa jne.
kauppojen hyllyt loistivat tyhjyyttään ja vieraalle tarjottiin kaikki mitä oli, ehkä vain teetä ja hilloa.
siinähän se menee... vuodesohvat oli kyllä kaikilla
kävin Moskovassa. Suomalaisen työkaverin asunto jossa asuin viikon oli sisältä OK, suuret huoneet.
Kävin myös Siperiassa samaan aikaan mutten paljonkaan asunnoissa vaan hotellissa.
No huonompiakin olen nähnyt, esim Eestissä, Liettuassa ja Puolassa.
Ei se Etelä-Siperia niin paha paikka ollut kuin kuvittelin.
Siis edes käynyt ja nähnyt miten se elämä sellaisessa luukussa, ränsistyneessä asunnossa menee?
mutta olen kuullut että jollain on siellä ollut leijona sisätilois kahleissa kytkettynä.
Olen asunut "Neuvostokerrostalossa" ja ihan Neuvostoliiton aikana. Tällähetkellä lapsuuden perheelläni on myös omistusasuntona kolhoosikerrostalon huoneisto. Väittäisin, että on paremmassa kunnossa ulkoa ja sisältä, kun jotkut Suomen lähiökerrostalot.
Ehkä AP on jäänyt vähän siihen Neuvostoliiton loppumisaikaan jumiin. Siitä on jo kuitenkin aika kauan ja kuvitella, jopa entisissä NEuvostovaltioissa osataan kunnostaa taloja.
työharjottelussa. Ja siinä oli kaks viikkoa liikaa.
Hyi helkkari mikä takapajula. Maailma muuttui jo Viipurissa jokskin sota-ajan kammotukseksi.
Kerrostalo oli kamala läävä, jossa asuttiin. Rappukäytävät susirumat ja sähköjohdot roikkui miten sattui. Asunto oli kylmä ja kalsee.
Kaupoissa tosiaan oli hyllyt tyhjänä. Vain taxfree kaupoissa oli mitä ostaa. Ihan länsimaista ruokaa ja tavaraa.
Sen jälkeen en ole itärajaa ylittäny ja päättäny etten ikinä enää ylitäkään.
Avartavaa oli kyllä nähdä miten erilaista voi muualla olla ja miten onnekas olen synnyttyäni Suomen kansalaiseksi.
Olin siis vuonna 1988 joulukuussa Leningraadissa. En 1998.
vanhassa puisessa kerrostalossa olen asunut.
Humalaisia makas usein siel rappukäytävässä.
Vessa oli vanhanajan huussi !
Talon yhteinen !
Halpaa kyllä oli asua mutta epäsiistiä ja pelottavaa...