Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

" Äiti, minä tykkään enemmän isistä"

Vierailija
16.12.2005 |

Sanoi juuri 3-vuotta täyttänyt tyttäreni minulle tilanteessa, jossa ei ollut enää uhmaa vaan " syvällistä" keskustelua ennen nukkumaan menoa. Se oli totemus, joka sekunninsadasosan sai kyyneleen kirpoaan silmiin. Kuitenkin välillämme vallitse sellainen yhteys että tunsin hyvää oloa.



Hyvää oloa siitä, että roolini on kuitenkin tärkeä. " Kaverit" ovat tärkeitä ja kivoja, mutta välttävät konflikteja kaverisuhteessa. Onko " kaveri" 3-vuotiaalle yhtään niin tärkeä kuin äiti, joka ajattelee tytön " nenää pitemmälle" . Minä olin ollut taas tiukkapipo ja isä puuttui asiaan, että " pitääkö nyt todellakin...?" Isi on kiva kaveri, joka ei aseta niin paljon rajoja ja tuota niin paljon pettymyksiä.



Ja hän uskoutui minulle asiassaan: isi on kivempi.



Ihan ok :)



Kommentit (7)

Vierailija
1/7 |
17.12.2005 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ehkä nykyisinkin on yleisempää että isit pitävät enemmän kuria ja äidit hellii. Uskon, että lapset sisimmässään kunnioittavat enemmän sellaista vanhempaa, joka pitää rajat ja yrittävät miellyttää enemmän tällaista vanhempaa. Ongelma lellivissä ja hellivissä perheissä, joissa ei aseteta rajoja on se, että tilanne riistäytyy helposti sellaiseksi, että vanhemmat yrittävät miellyttää lasta eikä päinvastoin. Silloin lapsi saa yliotteen ja kehittyy helposti tyrannimaiseksi koska ei ole kypsä tervejärkiseen auktoriteetin asemaan. Se joka yrittää miellyttää yksipuolisesti toista on AINA heikossa asemassa ja se jota miellytetään yksipuolisesti on vahvassa asemassa. Lepsu vanhempi saattaa olla kiva koska on helppo kontrolloitava. Onko mielekästä, että lapsi saa mielihyvää tällaisella tavalla...

Vierailija
2/7 |
16.12.2005 |
Näytä aiemmat lainaukset

tosiaan kun poika on viikonlopun ollut isällään ja sit kotona kun seuraavan kerran kotona komennan/ojennan poikaa, nii tulee " missä mun isi on, mä haluun isille" . Koskaan ei´lapsen isän kanssa kyllä ole kasvatusperiaatteet osunut yhteen, ett siis lapsi saa isällään täysin määrätä mitä tehdään ja koska, samoin mitä syödään ja koska, nukkuun mennään ku halutaan yms. Meil kotona on kuitenkin rutiinit ja säännöt, joista pidetään kiinni.



Onneksi kuitenkin " sovittelus" tulee, ett " äiti, mä sit lakastan sua :) "

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/7 |
17.12.2005 |
Näytä aiemmat lainaukset

että isi siksi, että isi ei ole niin perillä siitä arjesta eikä kiellä tai komenna niin paljon. Isillä on myös ehkä hauskemmat leikit ja enemmän aikaa riehumiseen yms. hauskanpitoon. Äidin aika kun tahtoo mennä arkirutiineihin.



Meillä on ihan samanlaista. Tyttö 3 v alkaa aina ikävöidä isiä, kun minä kiellän, suutun tai komennan. En yhtään ihmettelisi, jos sanoisi tykkäävänsä isistä enemmän.



Kuitenkin 3-vuotiaan käsittely- ja erottelukykykin on rajallinen. Jos sanoo tykkäävänsä isistä enemmän, tarkoittaa ehkä juuri sitä, että isin kanssa hauskempaa ja kivempaa eli siksi tykkää enemmän. :)



Älä jää tuota suremaan tai miettimään, varmaan aika luonnollista. Ja hyvähän se on, että isiin on noin hyvä suhde - silloin lapsella on kaksi rakasta vanhempaa.

Vierailija
4/7 |
17.12.2005 |
Näytä aiemmat lainaukset

ja vaatteita ei heitellä ympäri lattioita, läksyt on tehtävä. Tulen panostamaan paljon siihen, että minä olen auktoriteetti! Oletan, että lapsi tulee sanomaan joskus mulle: " tykkään enemmän isistä" . Minulle on paljon tärkeämpää, että lapsi kunnioittaa minua sen sijaan että tykkää minusta!! Noin kaksi vuotialle tulee uhmaikä. Ne kokeilevat rajojaan ja yrittävät keksiä jekkuja, joilla voi hallita vanhempia. 3-vuotiaat osaa olla aikamoisia veijareita. Minun henkilökohtainen mielipide on, että sinun lapsesi yrittää psykologisesti manipuloida sinua. Että sinä yrittäisit olla " kivempi" ja käyttäytyä niinkuin isi. Olet varmasti hyvä äiti. Olet lapsellesi korvaamaton. Älä anna periksi ja jatka samaan malliin. Lapsella on pitemmän päälle turvallinen olo jos joku pitää rajat.

Vierailija
5/7 |
17.12.2005 |
Näytä aiemmat lainaukset

tytär joka pian on 4v vaihtelee tuota tykkäämistään.. välillä tykkää isistä ja välillä äitistä. Kun tyttö sanoo että tykkää isistä enemmän, minäkin sanon että minäkin tykkään isistä ja et isi on kiva.

Ja kun se sanoo että minä tykkään äiti sinusta niin minä sanon että minäkin tykkään hänestä ja kaikista muistakin perheemme jäsenistä. Ja tuolloin tyttö kysyy että tykkäätkö ... (koirastammekin).



Ja näin olen saanut tytön tykkäämisen itselleni selväksi että en minä ole paha äiti mutta minä vain olen tytön kanssa enemmän kuin isä ja tyttö ikävöi häntä siksi enemmän.

Lapset vain ovat sellaisia että kun tulee tilanne että hänen tunteita koskettaa.. joutuu komentamaan tai jos toinen on poissa kotoa niin lapsi haluaa selittää että hän kaipaa sitä hyväksyvää ja tykkäävää ihmistä joka ei kiellä häntä.



Silloin pitää muistaa sanoa että vaikka komennetaan niin silti rakastetaan toisia. Ja että tykkääminen ei lopu koskaan!

Saa olla välillä vihainenkin, mutta silti äiti tykkää tyttärestään!



Vierailija
6/7 |
17.12.2005 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kaverilla lapset olivat kysynneet isältään: " isä, miksi sinä valitsit äidin?" Isä ihmetteli, että miten valitsi ja lapset selittivät, että äidiksi tietenkin. Olisit voinut ottaa jonkun, joka ei komentele niin paljoa. :)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/7 |
17.12.2005 |
Näytä aiemmat lainaukset

väittäisin, että isit ne joutuu sitä järjestystä siellä kotona ylläpitämään.



ei sillä juuri pisteitä tienaa.



isi.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kaksi yhdeksän kaksi