Ne jotka on ottanut lääkkeitä ahdistukseen niin toimiiko ne oikeasti?

Ahdistukseen käytettyjä lääkkeitä (bentsot) ei ole tarkoitettu pitkäaikaiseen käyttöön. Toleranssi nousee ja riippuvuus kehittyy. Niit ei saa syödä loppuikäänsä.

Itse olen käyttänyt Cipralexia ja rinnakkaisvalmistetta ahdistuneisuuteen ja kyllä se auttoi, tosin vähän vaihtelevasti, aina joskus on tullut sitten ahdistusta muttei niin voimakkaasti. Terapia on siitä parempi, että siinä pureudutaan ahdistuksen syihin ja voi opetella hengitystekniikkaa ja muita keinoja selvitä ahdistuskohtauksesta. Lääkityksen turvin pystyy elämään normaalia elämää, ne ovat "kainalosauva".



Opamox auttaa hyvin akuuttiin ahdistukseen, mutta koska ovat bentsodiatsepiinejä, aiheuttavat riippuvuutta eikä niitä kannata napsia joka päivä, vain pahimpaan hätään.



Suosittelen siis terapiaa mutta pelkäämättä kokeilemaan myös lääkehoitoa jos lääkäri sitä suosittelee.

onko siihen joku syy, vai onko se "yleisahdistusta" ihan kaikesta. Onko siinä mukana epäsäännöllinen/liian vähäinen nukkuminen, ja säännöllinen ruokailu? Jo sillä et valvoo ja syö miten sattuu, voi saada ittensä tosi huonoon jamaan. Lääkityksen tarkoitus on pitää ihminen työkykyisenä, ei mitään muuta. Se ei paranna mitään. Pyri ekaks muuttamaan sun elinolosuhteet hyväks.

mutta ennemmin pitää selvittää mikä sitä ahdistusta aiheuttaa ja korjata asia.

Karsin elämästäni pois kaiken "turhan" ja aloin keskittymään vain olennaiseen. Alkuun tuntui raskaalta sanoa jatkuvasti "EI Kiitos!" ja hyväksyä, että joskus tulee paskaakin niskaan.



Nykyään en edes muista, koska olisin ollut viimeksi ahdistunut!

mutta ihan pienellä annoksella. eikä tullut aloitus eikä lopetusoirieta

Bentsot vain ensiapuna. Kyllä minulla auttaa lääkitys ja jos koitan olla ilman, palaa ahdistus jonkin ajan kuluttua.

Masennuslääkkeisiin ei kehity toleranssia eikä riippuvuutta.

Karsin elämästäni pois kaiken "turhan" ja aloin keskittymään vain olennaiseen. Alkuun tuntui raskaalta sanoa jatkuvasti "EI Kiitos!" ja hyväksyä, että joskus tulee paskaakin niskaan.

Nykyään en edes muista, koska olisin ollut viimeksi ahdistunut!

satunaisesti. Ahdistus kuitenkin kumpuaa jostain ympärillä olevasta asiasta/tilanteesta.



Parasta olisi jos voisi olla ilman lääkkeitä, koska esim masennuslääkkeet eivät oikeasti auta mitään. Masennuslääkkeitä syömällä voi ajautua ojasta allikkoon.



Aika on parasta lääkettä.

Sain oman elämäni takaisin. Ja ne lääkkeet eivät tosiaan ole bentsoja. Muihinkin sairauksiin otetaan lääkkeitä. Ärsyttää tuommoiset jutut, että jokin sairaus pitäisi jättää lääkitsemättä. Kukaan ei sanoisi noin sydänvikaiselle, että jätäpä lääke ottamatta.

toimivat ahdistukseen erinomaisesti. Eivät turruta eikä niiden käyttö näy ulospäin mitenkään. Minulla ne normalisoivat olon: saan nukuttua öisin eikä tee kokoajan mieli hypätä auton alle kun kaikki tuntuu kaatuvan päälle.

Kaikkia eivät auta, niinkuin eivät kaikki antibiootit pure kaikkiin pöpöihin. Lääkkeittä olo voi todellisen masennuksen ja ahdistuksen kohdalla pahimmillaan johtaa itsemurhaan. Ahdistuneisuus on jotain ihan muuta kuin arkinen normielämään kuuluva hermostuneisuus ja alavireisyys. Älkää kommentoiko ja neuvoko, jos teillä ei ole todellista tietoa. Aika ei todellakaan paranna kaikkia haavoja.

ole kovin hyvää lääkettä ahdistukseen löytynyt. Bentsoja käytän harvakseltaan silloin, kun olo on ihan sietämätön. Vakavaa sairautta, jatkuvaa kipua ja toistuvia toimenpiteitä kun ei oikein pysty elämästään karsimaan. Näillä mennään.

Kaikkia eivät auta, niinkuin eivät kaikki antibiootit pure kaikkiin pöpöihin. Lääkkeittä olo voi todellisen masennuksen ja ahdistuksen kohdalla pahimmillaan johtaa itsemurhaan. Ahdistuneisuus on jotain ihan muuta kuin arkinen normielämään kuuluva hermostuneisuus ja alavireisyys. Älkää kommentoiko ja neuvoko, jos teillä ei ole todellista tietoa. Aika ei todellakaan paranna kaikkia haavoja.

alan julkaisuja, masennuslääkkeet eivät_oikeasti_auta. Reipas liikunta on tehokkaampaa kuin lääkehoito.

Ja minä tiedän mistä on kyse, olen sairastanut psykoottisen masennuksen.

Lääkkeet vain pahensivat tilannettani.. aika on parantanut monia haavoja. Aika, lepo, riittävä yöuni ja elämänrytmin säännöllisyys.

Nehän nostavat kipukynnystäkin. Aika monella esim syöpäsairaalla on Cipralex käytössä.

on taipumus siihen, että serotoniintaso ei pysy tarpeeksi korkeana aivoissa ja siihen auttaa lääkitys. Aivan samoin kuin monella meidän suvussa korvataan puuttuva tyroksiini tableteilla. Ei sen kummempaa.

Jotain muitakinko kuin Magneettimedian, joka toki on av-mamman ykköstietolähde lääketieteen saralla?

Reipas ulkoilu ei auta varsinkaan kun ei ahdistuksen takia sinne pysty menemään.

ja syöpä spinningillä? Vastauksesi osoittaa täydellistä ymmärryksen ja tiedon puutetta ja on suorastaan vastuutonta jakaa täällä tuollaisia neuvoja. Tottakai liikunta ja ruokavalio ja säännölliset elämäntavat ovat tärkeitä kenelle tahansa, mutta lääkitystäkin usein tarvitaan.