Miksi narsistit toimivat kuten toimivat? Mikä pakko heitä siihen ajaa, eikö siitä seuraa vaikeuksia?
Kommentit (92)
se että tykkää sisustaa samoilla tavoilla tai muuten jopa ihan matkii ystävän tyyliä? Sehän on vilpitöntä ihailua jos nyt ylipäänsä jotakin. Ja aika samoin sitä nyt ylipäänsä puetaan ja sisustetaan, kun huomaamatta imetään visuaalisia vaikutteita koko ajan ympäristöstämme.
Kun tapaat tällaisen imitaattorin, jolle olet vain identiteei rakennuspalikka ja muuten haitaksi. Se ei ole tervettä ihailua nähnytkään, vaan tosi pelottava kokemus.
Minullakin oli tuttu nainen, joka matki tekemisiäni. Olin aivan hämilläni ja se alkoi ahdistaa ja kuvottaa. Hän saattoi aiemmin haluta asioita, mitkä olivat toisella ihmisellä, esim. aviopuoliso, vamppaamalla tämän puolison, oksettavaa! Elämäni muuttui paljon seesteisemmäksi, kun sanoin "tuttavuutemme irti". Tätä päätöstä en ole katunut päivääkään. Suojatkaa itsenne tämän kaltaisilta ihmisiltä.
Narsisti itse asiassa tuntee eniten vetoa epävakaan pers.häiriön omaavaan naiseen.
Se narsisti on yleensä mies ja se epävakaa nainen, niillä voi alussa olla jopa yliluonnollinen yhteys toisiinsa.
Huvittavaa tuossa on se, että se ei ole se epävakaa, joka tuhoutuu tuollaisessa suhteessa, vaan se narsisti. Epävakaa pystyy tuhoamaan narsistin täysin ja totaalisesti tunnetasolla, ja tuhoamaan sen koko elämän.
Voitte googlettaa tuosta, jos haluatte tietää lisää.
Eli se narsistin "uhri" ei yleensä ole kiltti ja ns. vakaa ihminen, vaan toinen pers.häiriöinen. Narsistilla on tyhjä paikka sen sisällä ja sen epävakaan kuuma/kylmä leikki on sellainen mitä narsisti ei kestä.
Jos haluatte kiusata narsisteja voitte itsekin matkia epävakaan tunneleikkiä, ne ei kestä sitä.
[quote author="Vierailija" time="11.12.2012 klo 22:40"]
ne ovat sillä tavoin vajakkeja, vaikka saattavat olla hyvinkin älykkäitä ja imitoida erilaisia tunteita kuten rakkautta tai välittämistä.
[/quote]
[quote author="Vierailija" time="13.12.2012 klo 00:05"]
Taitaapa se av-palstan pakollinen narsisti jyrätä tässäkin keskustelussa tyylistä päätellen...
Joo joo, sun mielipiteet on tietysti niitä ainoita oikeita ja sun kokemuksesi narsismista juuri se ainoa objektiivisesti validi. Oletko nyt tyytyväinen?
[/quote]
[quote author="Vierailija" time="12.12.2012 klo 09:49"]Rakastuin mieheeni hänen ensimmäisen liittonsa avioeron kynnyksellä. Muutimme nopeasti yhteen. Mies taisteli ensimmäisen liittonsa lapset exältään itselleen 10pv kahdesta viikosta. Hän teki minut nopeasti raskaaksi ja oletti, että minä hoidan hänen entisen liittonsa lapset, kun hän harrastaa ja makaa sohvalla.
Miehelläni on vahvasti empatiakyvyn puutetta,edellisessä liitossaan kävi kroonisesti vieraissa, lisäksi hän ei ymmärrä normaaleja ihmissuhteisiin kuuluvia "uhrauksia".Edellisen liiton lapsia ei kasvateta, että eivät vain sano haluavansa äidilleen.Kosto exälle oli viedä lapset ja rahat.Kuitenkin lasten "hoitaminen" on aika hataralla pohjalla.Minä ja yhteiset lapsemme olemme aina kakkossijalla.Lapsiamme en voi jättää hänelle hoidettavaksi ja nyt,kun minä olen muuttamassa pois,hänen kostonsa meille on välkinpitämättömyys.
Suhteen alkuaikoina oli ihana ja huolehtiva.Kun hänelle selvisi, että en suostu hänen ja lastensa piiaksi, alkoi kohdella huonosti.Kaikki vaatteeni olivat rumia ja koko maallinen omaisuuteni hävitettiin yhteenmuuton yhteydessä.Raskaana ollessani jätti minut yksin rytmihäiriöideni kanssa.Käski soittaa, jos lähtee taju.Kerran liukastuin kylppärissä lähes spagaattiin,kun olin 8:lla kuulla.Soitin hänelle, mutta ei tullut auttamaan.Istuin tunnin kylppärissä lattialla ja yritin leikittää taaperoamme.Lopulta kipu hellitti ja pääsin ylös.Lastemme välissä jouduin tehdä yhden abortin hänen ja eksänsä oikeustaistelun tieltä.Odotukseni ei olisi näyttänyt hyvältä oikeussalissa.Kerran riitelin yhdestä merkittävästä hänen lapsensa hyvinvointiin liittyvästä asiasta.Lopulta hän ravisteli minua ja heitti liukuoven läpi vaatekaappiin.Aina,jos jokin ei miellytä hän "karkaa" baariin.Ei vastaa puhelimeen ja on poissa yön ja seuraavan päivän.
Lista on loputon.Ainut keino "hallita" narsistia, on miettiä mitä hän haluaa. Nyt hän haluaa minun kärsivän ja peruvan lähtöni. Hän haluaa, että soittelen perään ja pelkään...ja minähän toimin näin. Oikeasti vain odotan, että muuttopäivä koittaa.
Miehen äiti on kohdellut häntä lapsena välinpitämättömästi.Miehen sisarus sairastui ollessaan pieni ja sai silloin kaiken huomion ja hoivan.Lisäksi häntä on kiusattu koulussa.
[/quote]
Anteeksi, mutta miksi halusit raskaaksi uudelleen?
Vanha ketju
Koulussa tässä lähellä oli hiljattain narsisti-rehtori. Lopulta vanhempainyhdistys yhdessä opettajiston kanssa sai sen pois. Nyt se opettaa jossain luokanopena kuulemma. Aika kauheaa.
[quote author="Vierailija" time="11.12.2012 klo 23:51"]
varhaisissa ihmissuhteissaan, suhteessa vanhempiinsa siis. Silloin se on ollut tarkoituksenmukainen tapa olla vuorovaikutussuhteessa isän tai äidin kanssa, joka itse on reagoinut lapseensa epänormaalilla tavalla. Narsismi kehittyy suhteessa toiseen ihmiseen, ja koska se tapahtuu yksilön kehityksen varhaisvuosina, se on niin pysyvä os ihmistä.
Kieroilu, manipulointi, tunteiden näyttely on ollut aikanaan toimiva strategia laiminlyövän, arvaaamattoman sekopäävanhemman kanssa eläessä.
Toinen tapa vaurioittaa lasta on, että hänet nostetaan jalustalle ja palvotaan pienestä pitäen. Lapsi sitten kasvaessaan odottaa tätä samaa kaikilta muiltakin pitäen sitä itsestäänselvänä.
[quote author="Vierailija" time="12.12.2012 klo 23:50"]
Just niinhän se menee. Narsisti valitsee kiusattavakseen sen positiivisen, elämänmyönteisen, mukavan, lämpöisen ja sosiaalisen ihmisen ihan vaan oman sisäisen tyhjyytensä, kylmyytensä ja vajavaisuuksiensa vuoksi. Narsku yrittää kaikin tavoin joko imeä tästä uhristaan valoisuutta ja elämäniloa, siis kaikkia niitä ominaisuuksia joita hänessä itsessään ei ole, ja/tai vetää uhriaan koko ajan omalle surkealle tasolleen murskaamalla uhrinsa persoonallisuutta erilaisin keinoin. Narsku ahdistuu nähdessään muissa ihmisissä ominaisuuksia, joita hänellä ei ole ja joista hän uhriaan alitajuisesti kadehtii.
Narskuilta tosiaankin tuntuu puuttuvan identiteetti, persoonallinen ja aito "minuus". Narskut kadehtivat, kopioivat ja imitoivat muita ihmisiä: he ilmeisesti kokevat oman elämänsä arvottomaksi ja rakentavat kulisseja ympäristöstä saatujen ärsykkeiden perusteella.
On tää nyt kans elämänvalon imemisineen. Mun kokemus narsistista on se, että hän seilasi ihannoinnin ja demonisoinnin välillä, harmaan sävyt puuttui täysin. Totaalisen tunteeton ja itsekäs. Mutta ei se keneltäkään mitään imenyt muussa tarkoituksessa kuin itsekkäiden päämääriensä saavuttamiseksi. Mun mielestä tuo ylläoleva selostus menee metsään ja siinä ylläpidetään juuri aivan vääränlaista myyttiä narsistista. Ei narsistia kiinnosta ainakaan mun kokemuksen mukaan kenenkään elämänilot. Häntä kiinnostaa oma etu ja hän on valmis tekemään mitä tahansa sen eteen. Narsisti pyörii oman napansa eikä muiden elämänilon ympärillä ja siinä samalla runnoo ihmisiä koska ihmisillä ei ole hänelle mitään suurempaa merkitystä. Jos joku on hyödyksi tulee suitsutusta ja ihannointia, jos joku asettuu tielle, helvetti on irti. Mutta kaikki lähtee narsistista itsestään. Mun mielestä näissä elämänilon imemisissä on täysin väärä näkökulma.
Sinä olet aivan oikeassa. Kuvailit narsistin erittäin hyvin.
[quote author="Vierailija" time="12.12.2012 klo 10:54"]
jossain narsismia käsittelevässä kirjassa sanottiin, että narsistit kuvittelevat kaikkien toimivan samoin kuin he. he luulevat että elämä on peliä jossa heikot kuolevat. eivät siis halua itse hävitä ja tulla alistetuiksi, joten he pyrkivät voittajiksi keinolla millä hyvänsä.
Narsistit nimenomaan menestyvät. Ennemmin tai myöhemmin. Narsisti janoaa menestystä ja useat myös kuuluisuutta.
[quote author="Vierailija" time="27.12.2012 klo 20:52"]
parisuhteesta narsistin kanssa. Satuin lukemaan kirkko ja kaupunki -lehdestä artikkelin narsismista jossa oli lainauksia kirjasta 100 tapaa tappaa sielu. Edelleen muistan miten kylmät väreet menivät koko kroppaa pitkin ja oli pakko lähteä ostamaan tuo kirja. Kun tuohon kirjaan ja muuhun aihetta käsittelevään kirjallisuuteen tutustui, tajusin, että vika ihan oikeasti oli miehessä eikä minussa. Kaikkeni olin tehnyt hänen ja suhteemme eteen, kaikkeni yrittänyt ollakseni hänen mielikseen. Ja voitte varmasti arvata millaiseen jamaan se minut itseni sai.
Minun mieheni oli täysin tunteeton ja empatiakyvytön, kärsimätön, ailahteleva, masentunut, ilkeä. Todella tuntui siltä että hän halusi jatkuvasti riidellä - se antoi hänelle enrgiaa samalla tavalla kun se terveeltä ihmiseltä vie energiaa pois. Mies oli kuin musta aukko joka imi itseensä kaiken hyvän, kauniin, ja ihanan. Hänen kanssaan oli kertakaikkiaan ihan kamalaa. Silti vuosia yritin ja yritin ja kävin itse terapiassa selvittämässä mikä minussa on vikana jne. En vain voinut ymmärtää että tuollaisia ihmisiä ihan oikeasti on olemassa.
Miehelle millään muulla ei ollut mitään väliä paitsi hänellä itsellään. Kuitenkin minä ja lapset piti olla olemassa että meitä voi aina tarpeen tullen esitellä muille. Meitä kohtaan hän oli paha.
Mistään asiasta ei voinut keskustella koska miehen narsistilogiikkaa oli täysin mahdoton seurata - eihän hänellä mitään logiikkaa ollutkaan. Taitava hän oli: usein se että hän oli tehnyt jotain väärää (pettäminen, lupausten rikkominen yms) päätyi siihen että minä pyytelin anteeksi sitä että minä olen ollut niin kamala. Jäkikäteen sitten ihmettelin että mitä oikein tapahtui.
Kun miettii ihmisten vuorovaikutusta, on aika tärkeää myös se miten jonkun asian sanoo, miltä näyttää, mitkä ovat ilmeet ja eleet. Narsisti ei näistä ymmärrä mitään. Hän on kova kuori josta sydän ja sielu puuttuvat.
Monilla ihmisillä on narsistisia piirteitä ja se on ihan normaalia. Uskon kuitenkin että ne jotka on todellisen tapauksen kanssa joutuneet tekemisiin todella tietävät mistä on kyse.
[/quote]
Kirjoituksestasi paistoi, että sinä ainakin olet ollut suhteessa aidon narsistin kanssa. Tiedät, mistä puhut.
Narsisti sitä, narsisti tätä. Nykyään leimataan ihmiset, siis "vain" puhtaasti kusipäät narsisteiksi.
[quote author="Vierailija" time="12.12.2012 klo 11:46"]
Miksi narsistit toimivat kuten toimivat? Mikä pakko heitä siihen ajaa, eikö siitä seuraa vaikeuksia?
Niinpä, en ymmärrä. Esim. ei todellakaan ollut exän etu, että hän asuu nyt taas yksin.
Ex-vaimoni oli alussa kuin unelma. Sitten aika pian yhteenmuuttamisen jälkeen alkoi saada raivareita, olla yliherkkä, mistään ei hänelle saanut tai uskaltanut sanoa kuten tavalliselle ihmiselle voi. Lisäksi alkoi puhua kuin feministi. Yllättävät raivarit ja itkukohtaukset hämmästyttivät, koska niihin ei ollut oikeasti mitään aihetta. Joltain pikkulapselta ehkä olisi sellaista joskus voinut odottaa, mutta ei aikuiselta ihmiseltä (niin kuin tunne-elämä olisi jäänyt lapsen tasolle). Jotenkin hairahduin vielä avioliittoon kun en tiennyt narsismista ja luulin että tilanne paranee, mutta onneksi sentään tajusin vaatia avioehtoa. Liitto päättyi aika nopeasti eroon.
Ei todellakaan ollut hänen etu missään mielessä, että sitten erottiin. Hän on joutunut järjestämään asumisensa (vuokranmaksu, muut asumisen kulut, ruokaostokset yms.), liikkumisensa jne. uudestaan.
Ilmeisesti hän ei vaan voinut loukkaavalle puhumiselleen, mustasukkaisuudelleen, raivareilleen ja itkukohtauksilleen mitään.narsismia ei ole pelkät raivokohtaukset.
narsismia on toisen tallominen jalkoihin ja pahan puhuminen toisesta ja täydellinen alistaminen.
Ei ollut kyse pelkistä raivokohtauksista. Luitko kirjoitustani?
Mainitsemaani mustasukkaisuuteen liittyi se, kun kassaneiti tervehti normaalisti, sain siitä haukut sitten autossa. Tai jos liikenteessä seurasin jonkun auton liikettä esim. että pääsisin itse ajamaan sen mentyä ja siinä sattuikin olemaan naiskuski, sain siitäkin haukut, vaikka en ollut edes kuskia huomannutkaan.
Ja hallintaan se, että en olisi saanut edes muutaman viikon välein pitää yhteyttä lähes 8-kymppisiin vanhempiinikaan, jopa oli poistettava heidän numerot kännykästä!!
Hallintaan myös se, että oli pakko vähentää liikuntaharrastuksiakin, yksikin raivari tuli siitä kun olin pelaamassa sulista klo 16.00-17.00 sen sijaan, että olisin tullut suoraan töistä kotiin. Kyllä oikeasti olisi nelikymppiselle miehelle hyväksi, että urheilee edes hieman, mutta olisi kuitenkin pitänyt lopettaa. Missään ravintoloissa tai kapakoissa käynneistä ei ollut kyse, sillä sellaisia en harrasta muutenkaan.
Voi, että! Ajattelin etten jaksa kommentoida omaa elämääni, mutta kuinka sinun tekstisi on niin identtistä oman kokemani perusteella.
Voi, kun uskaltaisin varoittaa, ettei tule uusia uhreja, mutta en uskalla.
Olen pelossa, mutta toivon, että turvassa.
Taistelu oli tuskallinen, mutta totuus ei pala tulessa ja selvisin pohjalta voittajana.
[quote author="Vierailija" time="12.12.2012 klo 12:17"]
Tuntuu, että yrittävät oikein imeä elämää ihmisiltä, joilla sellainen on. Itsellään on päässä vain musta aukko. Silloin kun olin narsistinaisen suosiossa, hän jäljitteli ja matki minua, ja tunki perheeni elämään lähes keinolla millä hyvänsä.
Narsistithan toimii vaikka millä tavoilla, joten on vaikea sanoa miksi toimivat jotenkin, kun tietyille käyttäytymistavoille voi olla erilaisia syitä. Mutta kaiken pohjana on empatiakyvyn puute ja normaalin tunne-elämän näivettyneisyys. Narsistilla on jatkuvasti jotenkin paha olla, paitsi silloin, kun saavat paistatella ylenpalttisessa huomiossa ja hallita muita.
ei ole valinnut osaansa; hän on olosuhteiden uri, eikä yleensä edes ymmärrä tätä. Narsisti voi parantua, hyvin harvoin, kun hänelle tulee niin paha olo että meinaa henki lähteä. Silloin jos on apua saatavissa, saattaa ihme tapahtua. narsisti paranee rakkaudella, eheytymällä. Vaikka narsistin teot ovat todellakin pahoja, narsistin (narsistien) lähipiirissä eläneenä täytyy sanoa, että tunnen suurta murhetta, kun näen sen pohjattoman yksinäisyyden, pelon, rakkaudettomuuden mikä heillä on. He ovat vankilassa, eikä sieltä pääse pois. Se, että jää narsistin uhriksi, ei auta heitä yhtään, vaan juurikin se etteivät he saa sillä narsismillaan tyydytettyä itseään. Siis rajat, ei, jne. Siksi mua välillä kuvottaa nämä "uhrit" sun muut, jotka itsesäälissä märisee ja hakee vastauksia syyttämällä muita omasta pahasta olostaan. Tietysti uhrikin tarvitsee apua ja ymmärrystä ja rakkautta selvitäkseen, mutta seajatus siitä että uhri hyvä, narsisti paha, on ihan samaa narsismiongelmaa, vaan sen toinen puoli. No, mulla meni n. 20v selvittäessa ja toipuessa, et omalta kohdaltani tiedän mistä puhun. Olen myös antanut anteeksi.
Olen myös liki 20v selvitellyt suhde ja ex narsismiutta.
Olin ymmärtäjän ja auttajan roolissa hänelle kuin pikkulapselle ja sainkin sen kokea todella todella raa`asti.
Hän on myös uhri, mutta hän on mielestäni kuitenkin paha, vaikka onkin uhri. Hän yritti tappaa monesti.
Hän oli vaarallinen ja sairastutti kauhulla, joka muuttui normaaliksi elämäkseni.
Kyllä hän on tosiaan oman elämänsä uhri, mutta ei minun elämäni uhri. Minä olin hänelle hyvä.
Minä olin huora, kun kävin vauvan kanssa kaupassa, muualla en sitten oikein käynytkään, aina oli vauva mukana.
Vastaantuleville miehille räkäistiin päin näköä halveksivasti, vaikka olisin kävellyt nenä maassa.
Tuollainen minusta tulikin. Minusta, joka oli positiivinen ja nauravainen ihminen.
Kaiken painajaisen kokemana, voin kertoa, että toivon hänen kuolemaansa. Enkä olisi koskaan uskonut voivani sanoa kenestäkään ihmisestä noin karmivasti.
Toivon hänen kuolemaansa, että pääsen pelosta eroon. Jotta voin elää vapaasti, vaikkemme ole onneksi yhdessä, niin eroon hänestä on ollut hyvin vaikea päästä.
Narsisteilta ja sosipaateilta puuttuu ihmiselle luontainen empatia ja kyky tuntea rakkautta ja yhteisöllisyyttä. Tämän vuoksi heiltä puuttuu estot vahngoittaa lähimmäisiä ja lajitovereita, kuten esimerkiksi omia lapsia. He ovat täysin ja totaalisen itseensä käpertyneitä, häiriintyneeitä ihmisiä. Jos me kaikki olisimme narsisteja ja sosiopaatteja, ihminnen kuolisi sukupuuttoon eikä missään olisi mitään järkeä. Puuttuisi rakkaus ja yhteenkuluvuus kokonaan.
Uskon, että luonnehäiriöiset ovat keskuudessamme siksi, että he opettavat meille miten kamalaa on, kun ihmiseltä puuttuu kokonaan yhteys muihin ihmisiin. Me olemme kaikki yhtä. Narsisti elää todellisuudessa, jossa on vain hän itse. Kenelläkään toisella ei ole mitään väliä. Narsisti on täysin irti ja eksyksissä.
Narsistin toiminnan takana on epätoivonen työ ylläpitää narsistista egoa, eli ns. väärää minää. Narsistia ei kiinnosta mitä tuhoa hän muille ihmisille aiheuttaa, kunhan saa ylläpidettyä omaa narsismiaan eli fantasiaa itsestään mahtavana ja tärkeänä ihmisenä.
Narsistin on pakko luoda itsestään kuva upeana, täydellisenä ja aina oikeassa olevana ihmisenä ja muut ihmiset manipuloidaan heijastamaan tätä kuvaa narsistille peilikuvan tavoin. Hän siis käyttää muita ihmisiä ns. narsistisina lähteinä. Muut ihmiset ovat vain välineitä ja hyväksikäytön uhreja.
koska narsisti ei kestä kohdata mitään negatiivista itsessään, hänen pitää itselleenkin valehdelle olevansa täydellinen, hän heijastaa kaikki omat pahat puolensa muihin ihmisiin. Esim. narsisti valehtelee, hän syyttää sinua valehtelijaksi. Narsisti tuntee olonsa arvottomaksi, hän tekee kaikkensa saadakseen sinut tuntemaan olosi arvottomaksi. jne.
Olen narsistin aikuinen tytär ja olen aloittanut kirjoittamaan aiheesta blogia, tervetuloa lukemaan: http://kaikkinarsismista.blogspot.fi
[quote author="Vierailija" time="12.12.2012 klo 11:02"]
Kukaan yksin elävä ei voi olla ainakaan kovin pahalaatuinen henkilö.Jos esim ihmistä on koulukiusattu läpi elämän,niin kyllä se saa epäilemään kaikkea ja pienikin takaisku ihmissuhteissa on sitten surullista.Sosiaaliset taidot on tärkeitä ja narsisti osaa ne,mutta ujo ihminen vain vetäytyy pois.
peesi tälle. ja narsistinaluthan valikoivat kiusattavakseen ne sosiaaliset ja hyväitsetuntoiset, jotka pitävät itsestään ja se näkyy. ne elämäniloiset ja mukavat ihmiset.
kohta sosiaalinen ja ystävällinen ja mukava ja avoin lapsi huomaa olevansa yksin, kun joku kateellinen paska tekee hänestä hylkiön kaikkien silmissä.
jos pahuudesta ja toisten kiusaamiseta ja pahan puhumisesta ei kerran voi parantua, niin miksi siitä ei tehdä rikosta ja viedä vaikka saunan taakse.
Minun työkaveri on tällainen. Olen mukava ja miellyttävä ihminen. Jopa sellainen erityisherkkä. Narsisti on ottanut hampaisiin ja saanut mustamaalattua minua aika lailla ja melkein hommasi potkut. Oli alussa meille töihin tullessaan mukava ja kiva ihminen. Mutta itse muistan, kun heti hänet nähdessäni koin, että hän on kuin sairas koira, vaarallinen ulkonäkönsä sisällä.
Toki tämä on ollut kauheaa, mutta ei ole elämässäni ensimäinen narsisti, jonka kohtaan. Kyseinen ihminen on julma, kun muut eivät huomaa. Mutta minä jaksan odottaa. Hän tekee joku päivä virheen, kun luulee, että kaikki ovat hänen puolellaan. Ihmisluonto on sellainen, että kun joku joutuu kuseen, suurimmatkin kannattajat vetävät kädet alta pois.
[quote author="Vierailija" time="12.12.2012 klo 00:02"]
Ei tuo ole mikään tahdon asia: että ihminen voi valita miten käyttäytyy, jos on kerran persoonallisuus häiriinty
Häiriintynyt persoonallisuus korjautuu yleensä aikaa myöten jonkin verran elämänkokemuksen karttuessa ja kun välimatka lapsuudenkodin huonoihin oloihin kasvaa.
Narsistille noin ei helpolla käy. Narsismiin liittyy se, ettei näe itsessään mitään vikaa. Silloin ei kehitystä tapahdu. Muurit ns kiinni.
[quote author="Vierailija" time="13.01.2015 klo 19:51"]
Narsisti sitä, narsisti tätä. Nykyään leimataan ihmiset, siis "vain" puhtaasti kusipäät narsisteiksi.
[/quote]
No, useimmiten se "puhdas kusipäisyys" on sama asia kuin narsistiset piirteet. Itse en ole halunnut ketään leimata mitenkään, silti terapiassa ollessani ymmärsin, että olen kasvanut todella narsistisessa perheessä. ja sattuneesta syystä tuntenut vetoa narsistisia miehiä kohtaan. En ole mitään leimannut, mutta mitä enemmän olen ymmärtänyt narsismin olemusta, sen paremmaksi oma elämäni on muuttunut.
Olen ollut suhteessa narsistin kanssa. Kaikki ihmissuhdepelit on totta mitä narsistista sanotaan. Jopa ammattilaisia huijasi aikansa, kunnes totuus paljastui ja sen jälkeen ihmisellä ei ollut mitään käyttöä. En osaa sanoa miksi narsisti käyttäytyy kuten käyttäytyy. Oma narsuni oli rikkonaisesta perheestä jonka vanhemmilla oli alkoholi ja mielenterveysongelmia.
Sisällä joskus kun näytti oikeita tunteita, oli todella epävarma ihminen, jolla ei ollut minkäänlaisia tunteita. Täydellinen kylmyys oli oikea karva. Naureskelu kun sai ammatti-ihmiset kieputettua peukalonsa ympärille. Paha, joka katsoi silmistä piinatessaan, hän nautti siitä.
Muuta selitystä en keksi. Jotkut nauttivat pahasta. Varmasti kokevat aitoja ilon tunteita ja hetkittäin jopa ihastumista. Ilo vain vaihtaa muotoaan, kun saa toteuttaa itseään.