Miksi narsistit toimivat kuten toimivat? Mikä pakko heitä siihen ajaa, eikö siitä seuraa vaikeuksia?

Taitaapa se av-palstan pakollinen narsisti jyrätä tässäkin keskustelussa tyylistä päätellen...

Joo joo, sun mielipiteet on tietysti niitä ainoita oikeita ja sun kokemuksesi narsismista juuri se ainoa objektiivisesti validi. Oletko nyt tyytyväinen?

eikä minusta hyödytä hirveästi jos ihan kaikki mielenterveysongelmat on sitä yhtä ja samaa narsismia. Mutta ehkä se sitten palvelee jotain tarkoitusta sekin. Taidan vain olla niin anaalinen ihminen, että jos puhutaan narsismista niin minusta olisi kiva jos sillä olisi jotain tekemistä narsismin kanssa. Jo ihan siitäkin syystä ettei ihmisille jaeltaisi turhaan erittäin leimaavia "diagnooseja" ihan millä perusteilla vain.

Tuntuu, että yrittävät oikein imeä elämää ihmisiltä, joilla sellainen on. Itsellään on päässä vain musta aukko. Silloin kun olin narsistinaisen suosiossa, hän jäljitteli ja matki minua, ja tunki perheeni elämään lähes keinolla millä hyvänsä.

jäljittelyn ja miten hän tunki elämääsi? Oletko itse siis mies vai nainen?

Tuntuu, että yrittävät oikein imeä elämää ihmisiltä, joilla sellainen on.

Mutta kaiken pohjana on empatiakyvyn puute ja normaalin tunne-elämän näivettyneisyys. Narsistilla on jatkuvasti jotenkin paha olla, paitsi silloin, kun saavat paistatella ylenpalttisessa huomiossa ja hallita muita.

Onkohan monikin niistä naisista narsisteja, jotka pistää miehensä tossun alle? Tai miehistä, jotka pistää vaimonsa totaalisesti tossun alle? Ja missä menee terveiden omien rajojen ja mies-auktoriteetin raja narsismiin ja ylihallitsemiseen nähden?

Olen tässä pohtinut narsismia lähipiirissä, että onko sitä... Että olenko minä? (16-kohdan testissä tuli 4-5 siihen viittaavaa kohtaa) Tai onko mieheni (samasta testistä tunnistin 10-11 täsmäävää hänen kohdallaan) Onko arviointikykyni terve, voinko edes yrittää arvioida tällaista? Entä anoppini, joka määräilee miestänsä jatkuvasti ja voi julkisesti haukkua ja mitätöidä? Poikansa kyllä aina kehuu. Tyttärensä ehkä taas haukkuu ja moittii. Entä oma äitini, joka myös erittäin vahvasti määräilee isääni? Mikä on normaalia "vahvatahtoista" luonnetta, mikä sitten menee narsismin puolelle?

varhaisissa ihmissuhteissaan, suhteessa vanhempiinsa siis. Silloin se on ollut tarkoituksenmukainen tapa olla vuorovaikutussuhteessa isän tai äidin kanssa, joka itse on reagoinut lapseensa epänormaalilla tavalla. Narsismi kehittyy suhteessa toiseen ihmiseen, ja koska se tapahtuu yksilön kehityksen varhaisvuosina, se on niin pysyvä os ihmistä.

millä tavalla narsistiin on lapsena suhtauduttu?

Taidan vain olla niin anaalinen ihminen, että jos puhutaan narsismista niin minusta olisi kiva jos sillä olisi jotain tekemistä narsismin kanssa. Jo ihan siitäkin syystä ettei ihmisille jaeltaisi turhaan erittäin leimaavia "diagnooseja" ihan millä perusteilla vain.

Ja sinähän se tietysti olet oikea ihminen arvioimaan onko muiden kirjoituksilla tai kuvauksilla tekemistä narsismin tai narsistisen persoonallisuushäiriön kanssa?

Laskeudu hyvä ihminen sieltä norsuunluutornistasi ja yritä ymmärtää, että itsesi lisäksi myös joku muu voi olla aiheeseen perehtynyt - itseasiassa jopa sinua paremmin. Ja usko tai älä, joku täällä narsistiksi kuvailtu (sanojasi lainaten turhaan leimaavan diagnoosin jaossa saanut) voi ihan oikeasti olla saanut diagnoosin myös keskustelupalstan ulkopuolella.

Sinänsä olen kanssasi jossain määrin samaa mieltä "narsismi"-sanan yleistyneestä käytöstä ja mahdollisesta harhaanjohtavuudesta. En silti koskaan kokisi oikeudekseni vähätellä muiden henkilökohtaisia kokemuksia arrogantin besserwisserismin turvin.

varhaisissa ihmissuhteissaan, suhteessa vanhempiinsa siis. Silloin se on ollut tarkoituksenmukainen tapa olla vuorovaikutussuhteessa isän tai äidin kanssa, joka itse on reagoinut lapseensa epänormaalilla tavalla. Narsismi kehittyy suhteessa toiseen ihmiseen, ja koska se tapahtuu yksilön kehityksen varhaisvuosina, se on niin pysyvä os ihmistä.

Kieroilu, manipulointi, tunteiden näyttely on ollut aikanaan toimiva strategia laiminlyövän, arvaaamattoman sekopäävanhemman kanssa eläessä.

Sitähän tehdään enemmän tai vähemmän muutenkin ihmissuhteissa, se on hyvin luontaista ihmiselle.

Se on hänen keinonsa säilyttää itsekunnioitus - koska muuten itsetunto ja identiteetti on hyvin heikko. Narsisti on vaurioitunut jo varhaisiällä ja jos on joutunut kasvamaan vaurioittavissa ihmissuhteissa koko tärkeimmän kehitysikänsä, ei siitä enää kuntoudu ilman massiivista terapiaa jos senkään kanssa. Ei tuo ole mikään tahdon asia: että ihminen voi valita miten käyttäytyy, jos on kerran persoonallisuus häiriintynyt.

Ei tuo ole mikään tahdon asia: että ihminen voi valita miten käyttäytyy, jos on kerran persoonallisuus häiriintynyt.

Häiriintynyt persoonallisuus korjautuu yleensä aikaa myöten jonkin verran elämänkokemuksen karttuessa ja kun välimatka lapsuudenkodin huonoihin oloihin kasvaa.

8:lle



Esim. lapsi on elänyt varhaislapsuutensa epävarmuudessa, henkisen ja ruumiillisen väkivallan uhan alla kokien satunnaisesti väkivaltaa. Lasta ei ole rakastettu oikeasti, hänestä ei ole välitetty, vanhemmat väkivaltaisia, ehkä juoppoja, eivät välitä lapsestaan, seksuaalistakin väkivaltaa, tai suosivat jotain lasta, heille ei mikään kelpaa. Myös älytön hemmottelu on pahasta. Lapsi ei ole saanut turvaa vanhemmistaan.

Siis lapsen vanhemmat ovat todennäköisesti olleet empatiakyvyttömiä narsisteja tai psykopaatteja.



Normaalin lapsuuden kokeneet eivät voi edes ymmärtää, millaista kohtelu voi olla pahimmillaan joissakin perheissä.



Hyvin onnetonta, että narsisti aiheuttaa käytöksellään omistakin lapsistaan narsisteja, jos toinen puoliso ei pääse pelastamaan lapsia.

Hesari 10.12.2012 sivu D2

Turvaa eron jälkeen



Alussa romanttisia kävelyitä, kalliita lahjoja, yllätysmatkoja... Parin vuoden päästä komentelua, vahtimista, yllätysriitoja... Raivokohtaukset alkoivat aina yllättäen...

Kun lapset alkoivat saada paniikkikohtauksia, Sanna otti yhteyttä lastensuojeluun ja muutti lasten kanssa turvakotiin. ... Turvakoti katkaisi väkivallan ja pelon, hetkeksi.



Siis tyypillinen narsisti tai psykopaatti kyseessä.

pers.häiriöstä kärsivä tosiaan imee elämäänsä ideoita tuntemiltaan ihmisiltä. Ja käyttää heitä hyväkseen saadaksen hyödyn heistä irti. Ja usein siitä tietää, et mikä häntä kadettaa, kun yleensä haukkuu juuri sitä juttua. Ja pätee esim. Facebookissa.



Jakaa kaiken mustavalkoisesti hyvään-huonoon. Ja paljon muuta, en jaksa nyt alkaa kirjoittamaan kaikkea. Vietin juuri joulua narskun kanssa (ja selvästi oli taas mietitty etukäteen aiheet, joista hänen piti päästä sanomaan pisteliäästi, jopa suoraan).



Joku tyhjyys siihen selvästi ajaa.

parisuhteesta narsistin kanssa. Satuin lukemaan kirkko ja kaupunki -lehdestä artikkelin narsismista jossa oli lainauksia kirjasta 100 tapaa tappaa sielu. Edelleen muistan miten kylmät väreet menivät koko kroppaa pitkin ja oli pakko lähteä ostamaan tuo kirja. Kun tuohon kirjaan ja muuhun aihetta käsittelevään kirjallisuuteen tutustui, tajusin, että vika ihan oikeasti oli miehessä eikä minussa. Kaikkeni olin tehnyt hänen ja suhteemme eteen, kaikkeni yrittänyt ollakseni hänen mielikseen. Ja voitte varmasti arvata millaiseen jamaan se minut itseni sai.



Minun mieheni oli täysin tunteeton ja empatiakyvytön, kärsimätön, ailahteleva, masentunut, ilkeä. Todella tuntui siltä että hän halusi jatkuvasti riidellä - se antoi hänelle enrgiaa samalla tavalla kun se terveeltä ihmiseltä vie energiaa pois. Mies oli kuin musta aukko joka imi itseensä kaiken hyvän, kauniin, ja ihanan. Hänen kanssaan oli kertakaikkiaan ihan kamalaa. Silti vuosia yritin ja yritin ja kävin itse terapiassa selvittämässä mikä minussa on vikana jne. En vain voinut ymmärtää että tuollaisia ihmisiä ihan oikeasti on olemassa.



Miehelle millään muulla ei ollut mitään väliä paitsi hänellä itsellään. Kuitenkin minä ja lapset piti olla olemassa että meitä voi aina tarpeen tullen esitellä muille. Meitä kohtaan hän oli paha.



Mistään asiasta ei voinut keskustella koska miehen narsistilogiikkaa oli täysin mahdoton seurata - eihän hänellä mitään logiikkaa ollutkaan. Taitava hän oli: usein se että hän oli tehnyt jotain väärää (pettäminen, lupausten rikkominen yms) päätyi siihen että minä pyytelin anteeksi sitä että minä olen ollut niin kamala. Jäkikäteen sitten ihmettelin että mitä oikein tapahtui.



Kun miettii ihmisten vuorovaikutusta, on aika tärkeää myös se miten jonkun asian sanoo, miltä näyttää, mitkä ovat ilmeet ja eleet. Narsisti ei näistä ymmärrä mitään. Hän on kova kuori josta sydän ja sielu puuttuvat.



Monilla ihmisillä on narsistisia piirteitä ja se on ihan normaalia. Uskon kuitenkin että ne jotka on todellisen tapauksen kanssa joutuneet tekemisiin todella tietävät mistä on kyse.

syistä käytökseen: lapsuus, ongelmaiset vanhemmat. En usko että narsisti tiedostaa omaa käytöstään. Ei tajua mikä menee pieleen jne. Kun ei se tunnu hänestä miltään jos toinen alkaa itkemään, ei hän ymmärrä että se johtui hänen tekemisistä/sanomisista. Narsistin pitäisi opetella uusia käytösmalleja joilla saisi vanhat narsistiset toimimattomat mallit korvattua. Minulle asiantuntija sanoi että se on mahdollista mutta hyvin harvinaista, vaatii vuosia ja todellisen motivaation. Narsistilla todellista motivaatiota ei ole koska hän ei tunne tekevänsä mitään väärin. Elämä on peliä jossa kaikki pelaavat yhtä likaisesti, näin narsisti asian näkee. Hän ei pysty ymmärtämään että toinen ihminen ihan tosissaan haluaa hyvää muille, haluaa olla ystävällinen muille jne. Meillä tämä ainakin näkyi ihan jatkuvasti: mies ei ymmärtänyt yhtään miksi halusin vapaaehtoisesti esim. ostaa ystävälle lahjan, käydä äidilleni kaupassa, ottaa naapurin lasta hoitoon jne. Hänestä näissä teoissa ei ollut mitään järkeä.

olisivat järkeviä ja heivaisivat sen narsistin pois elämästään.

..

[quote author="Vierailija" time="12.12.2012 klo 10:48"]

Miksi narsistit toimivat kuten toimivat? Mikä pakko heitä siihen ajaa, eikö siitä seuraa vaikeuksia?

Niinpä, en ymmärrä. Esim. ei todellakaan ollut exän etu, että hän asuu nyt taas yksin.

Ex-vaimoni oli alussa kuin unelma. Sitten aika pian yhteenmuuttamisen jälkeen alkoi saada raivareita, olla yliherkkä, mistään ei hänelle saanut tai uskaltanut sanoa kuten tavalliselle ihmiselle voi. Lisäksi alkoi puhua kuin feministi. Yllättävät raivarit ja itkukohtaukset hämmästyttivät, koska niihin ei ollut oikeasti mitään aihetta. Joltain pikkulapselta ehkä olisi sellaista joskus voinut odottaa, mutta ei aikuiselta ihmiseltä (niin kuin tunne-elämä olisi jäänyt lapsen tasolle). Jotenkin hairahduin vielä avioliittoon kun en tiennyt narsismista ja luulin että tilanne paranee, mutta onneksi sentään tajusin vaatia avioehtoa. Liitto päättyi aika nopeasti eroon.

Ei todellakaan ollut hänen etu missään mielessä, että sitten erottiin. Hän on joutunut järjestämään asumisensa (vuokranmaksu, muut asumisen kulut, ruokaostokset yms.), liikkumisensa jne. uudestaan.
Ilmeisesti hän ei vaan voinut loukkaavalle puhumiselleen, mustasukkaisuudelleen, raivareilleen ja itkukohtauksilleen mitään.

Kerrotkos tarkemmin. Mistä asioista et olisi saanut hänelle puhua? Tuon perusteella ex-vaimo kuulostaa vain herkältä, tavalliselta naiselta, joka uskaltautui lopulta sanomaan mikä on eikä patomaan kaikkea sisäänsä kuten alussa. Tuo feministisyys kuulostaa myös siltä, että sinä olet sovinisti, joka arvostelee vaimoaan ja pitää sitä ihan normaalina. Vaimo taas puolustautui. Narsisti ei ole mikään helposti pahoittuva ihminen vaan narsisti yrittää päästä uhrinsa yläpuolelle. Teidän tapauksessa ei näyttäisi käyneen niin, vai miten on?

[quote author="Vierailija" time="12.12.2012 klo 11:46"]

Miksi narsistit toimivat kuten toimivat? Mikä pakko heitä siihen ajaa, eikö siitä seuraa vaikeuksia?

Niinpä, en ymmärrä. Esim. ei todellakaan ollut exän etu, että hän asuu nyt taas yksin.

Ex-vaimoni oli alussa kuin unelma. Sitten aika pian yhteenmuuttamisen jälkeen alkoi saada raivareita, olla yliherkkä, mistään ei hänelle saanut tai uskaltanut sanoa kuten tavalliselle ihmiselle voi. Lisäksi alkoi puhua kuin feministi. Yllättävät raivarit ja itkukohtaukset hämmästyttivät, koska niihin ei ollut oikeasti mitään aihetta. Joltain pikkulapselta ehkä olisi sellaista joskus voinut odottaa, mutta ei aikuiselta ihmiseltä (niin kuin tunne-elämä olisi jäänyt lapsen tasolle). Jotenkin hairahduin vielä avioliittoon kun en tiennyt narsismista ja luulin että tilanne paranee, mutta onneksi sentään tajusin vaatia avioehtoa. Liitto päättyi aika nopeasti eroon.

Ei todellakaan ollut hänen etu missään mielessä, että sitten erottiin. Hän on joutunut järjestämään asumisensa (vuokranmaksu, muut asumisen kulut, ruokaostokset yms.), liikkumisensa jne. uudestaan.
Ilmeisesti hän ei vaan voinut loukkaavalle puhumiselleen, mustasukkaisuudelleen, raivareilleen ja itkukohtauksilleen mitään.

narsismia ei ole pelkät raivokohtaukset.

narsismia on toisen tallominen jalkoihin ja pahan puhuminen toisesta ja täydellinen alistaminen.

Ei ollut kyse pelkistä raivokohtauksista. Luitko kirjoitustani?

Mainitsemaani mustasukkaisuuteen liittyi se, kun kassaneiti tervehti normaalisti, sain siitä haukut sitten autossa. Tai jos liikenteessä seurasin jonkun auton liikettä esim. että pääsisin itse ajamaan sen mentyä ja siinä sattuikin olemaan naiskuski, sain siitäkin haukut, vaikka en ollut edes kuskia huomannutkaan.

Ja hallintaan se, että en olisi saanut edes muutaman viikon välein pitää yhteyttä lähes 8-kymppisiin vanhempiinikaan, jopa oli poistettava heidän numerot kännykästä!!
Hallintaan myös se, että oli pakko vähentää liikuntaharrastuksiakin, yksikin raivari tuli siitä kun olin pelaamassa sulista klo 16.00-17.00 sen sijaan, että olisin tullut suoraan töistä kotiin. Kyllä oikeasti olisi nelikymppiselle miehelle hyväksi, että urheilee edes hieman, mutta olisi kuitenkin pitänyt lopettaa. Missään ravintoloissa tai kapakoissa käynneistä ei ollut kyse, sillä sellaisia en harrasta muutenkaan.

Ex-vaimosi kuulostaa sairaalloisen mustasukkaiselta, ei narsistilta. 

Narsisti kietoo sormen ympärille. Haistaa kaukaa, että toinen on haavoittuva. Jopa temperamenttinen ihminen sortuu koska tulisilla tyypeillä on yleensä sitä herkkyyttä pinnan alla enemmän. Narsku lupaa kuun taivaalta. Käytös on silti ristiriidassa heti mutta langennut osapuoli antaa anteeksi asioita, alussa suhteen uutuuden vuoksi ja myöhemmin selittelemällä kaikelle hulluudelle syitä (loputtomiin). Suhteessa narsisti on ensin ihana, upea ja vetoaa toisen herkkyyteen. Kertoo miten hänellä ei suhteet ole onnistuneet ja syy on aina ollut siinä toisessa. Ei välttämättä liity väkivaltaa (ensin) Kuvioihin hiljalleen hiipii se, että narsisti arvostelee, kyykyttää ja vie kaiken toiselta. Sehän on hänen, uhrin vika ja hän auttaa kertomalla totuuden. Uhri ansaitsee kaiken paskan mitä on tullakseen ja auta armias jos laittaa hanttiin tai yrittää antaa samalla mitalla..silloin yleensä väkivalta astuu mukaan. Mikään ei ole hyvin tai riittävää. Puoliso on huono on sitten kotona, töissä tai opiskelija. Huolehtii tai yrittää parhaansa. Opiskelijana on huono, väärä ala, ajantuhlausta ja kun ei tyhmästä mitään tule niin hyödytöntä vaikka olisi korkeakoulussa. Työ on riittämätöntä, liian vähän palkkaa. Kaverit ja sukulaiset narsisti nauraa ja haukkuu, kasvokkain on niin kultaista että jokainen ihastuu. Narskun kaikenlaiset tututkin pitää hyväksyä joita suojelee. Yleensä ei päästä puolisoa tutustumaan sillä pitää olla se toinen elämä rinnalla, varsinkin jos päihteistä kyse. Lopulta olet yksin, viallisena ja itsemurhan partaalla. Narsisti jopa kehoittaa tappamaan itsensä ja usein, iskee riitojen keskellä kun toinen turhautuneena yrittää viimeisiä rippeitään pitää kasassa. Joskus harvoin voi narskukin mennä paniikkiin kun taas on tehnyt jotain kamalaa, anelee polvillaan jos uhri meinaa tulla hetkeksi järkiinsä ja lähteä. Nämä taivuttelut on lyhyitä, vetoaa suhteen alkuaikaan ja voi jopa itse heittää itsemurhajuttuja vaikka todellisuudessa ei mitään tee itselleen.

Lapsi on aina käännekohta huonompaan. Naiselle vaarallista sillä yleensä mies muuttuu väkivaltaiseksi. Mies kohtelee kuin omaisuutta. Puhuu rumasti naisesta. Vauvan synnyttyä mies katoaa omille teilleen, onhan vaimo hirveä, ruma ja kaikki on liikaa. Perhe on esineitä joiden tarkoitus on olla häntä varten. Lopulta hylkää perheensä henkisesti ja kun nainen haluaa erota, tekee mies kaikkensa ettei se onnistu. Onneksi äidinvaisto on sen verran kova, että eroaminen yleensä onnistuu. Sen takia eroja pikkulasten perheissä tulee. Nainen uskaltaa lähteä lastensa vuoksi vaikkei itsensä.

Yleensä narsisti ei jätä rauhaan, koskaan. Vainoaa vielä myöhemmin, sekoittaa nykypuolisot stalkkerointiin ja vääristeltyjen tarinoidensa lomassa saa muut toimimaan kanssaan ja varsinkin jos heillä samankaltaisuutta niin se sama hulluus jatkuu. Juhlapyhät kaikista pahimmat.

Lapsia on ehdottomasti suojeltava kaikelta siltä paskalta. Heti kun saa voimia lähteä, lähtee. Kaikki kärsii.

Minulla jäi omaisuus, ihmissuhteet ja lemmikit ;'( Narsistille ne ovat vain jotain mikä hänellä on hallussaan. Jälkeenpäin yleensä hankkiutuu niistäkin eroon jos ei voi hallita niiden avulla. Omista lapsista narskut ei välitä paskaakaan.

Pahoittelen rivinvälien puutetta, ei onnistu puhelimesta :/