Jätänkö pienet lapset isän vastuulle vaikka epäilyttää?
Eli mies on nykyään työstä jne todella poissaoleva ja äreä kotona. Toisaalta hän harrastaa töiden päälle, ja minullakin olisi kova tarve päästä käymään vaikka jumpissa kun päivät hoidan lapsia. Tuntuu vaan uskomattoman vaikealta jättää lapsia isän kanssa, aiemmin se sujui paremmin kun mies oli virkeämpi, mutta nykyään niin masentuneen ja äreän oloine että tekee pahaa. 1v ja 3v voivat painia keskenään ja toinen purra toista eikä mies välitä reagoida, sitten kivahtaa että mitä te tappelette kun toinen jo huutaa kurkku suorana. Ei hirveän tarkkaan vahdi lapsia, koko ajan 1v tippuu tuolilta tms isän kanssa. Vaikkapa pukeminen ja uloslähtö miehestä todella takkuisaa lasten kanssa, huokailee vaan ettei pukemisesta tule mitään.
Minua suututtaa, pidän miestä laiskana ja vastuuttomana kun on tuollainen. Kasaa minulle työtä kun itse ei tee. Olisi oikeus minunkin irrottautua kotoa ja luottaa toiseen, mutta jos 3v tulee ovelle itkemään että isä ollut kiukkuinen ja mies huokailee olkkarissa, niin ei ne kotiinpaluutkaan helppoja ole. Mies tokaisee, että isompi kiukunnut ja pienempi ei ole suostunut syömään mitään. Kun ei mies saa lapsiin otetta tuolla tyylillään.
Miten toimisitte?
Kommentit (11)
Jos ei piittaa että lapsi tippuu tuolilta niin on välinpitämätön lapsen terveydestä koska päähän voi tulla kaatuessa/pudotessa aivoverenvuoto joka tappaa myös lapsia siinä missä aikuisia. Kuulostaa oudolle ettei lapsen itkuun reagoisi. Ja ole läsnä.
Kannattaako sitä 1- vuotiasta edes tuolilla pitää ja miksi ei vahdita?
Tottakai pukeminen on teillä vaikeaa ja raskasta. Lapsellista siitä valittaa kun realismi on että molemmat tarttee siihen OPETTAA ja tarttee apua. Todella lapsellinen asenne miehellä.
Jos tuo turhauttaa niin jossain mättää: siihen pitää varata kunnolla aikaa. Teidän tarttee panostaa vaatesäilytykseen että kuivaa ja puhdasta löytyy omilta paikoiltaan. Ja kun tulette sisälle niin putsaatte ja pesette likaiset ja laitatte kuivumaan. Tämä pitää olla tapa. Itselläni on myös lapsia pienellä ikäerolla niin siinä ei vaan voi hermostua. Te aikuiset hallitsette sitä kotianne!
En ymmärrä miksi mies ei ohjaa, käske ja opeta lapsianne. Ja miksi sinä olisit lapsiesi kanssa katsomassa tuollaista?
Ottaisin yhteyden perheneuvolaan ja mentäisiin sinne juttelemaan. Jos sekään ei auta niin ero.
Ja miehelle ei lapsia voi antaa ilman lastenvalvojaa jos tilanne on hänellä tuo.
On todella kaukana miehelläsi järkevä käytös. Tahdotko että parin vuoden päästä lapsesi "puhuu" kuten miehesi? Minusta tuo on väärä paikka lapsien kasvaa. Ja saattaisin tehdä lastensuojeluilmoituksen jos tietäin että teillä ei miehellä ole normaali vuorovaikutus ja ihan perusturvallisuudesta ei välitetä vaan taapero putoilee tuolilta.
ja sen lisäksi mies vielä omalle lääkärille tutkituttamaan masennuksen mahdollisuus. Jos se todetaan, ei muutosta silti heti tule, mutta onpahan alku.
Niin, ja nyt alkuun en varmati jättäisi lapsia isän hoteisiin.
Ai haluan vai? Mies on ollut vastuussa lapsista iltaisin ennenkin kun olen käynyt harrastuksessa tms mutta nykyään hirveää jättää kun mies on tuollainen. Jos mies ei välitä mitä puhuu lapsille tms niin miten voin vaan jättää hänen vastuulle? Tottakai lapset ovat ensisijaisia, että heillä hyvä olla. Miehen mielestä ihan sama menenkö minne vai enkö, kun ei vaan ota paineita miten hänellä menee lasten kanssa..
Tuo on ihan tyypillistä manipulointia äideiltä.
Ei luoteta isän kykyihin, jotta saadaan itse loistaa hoitamalla kaikki ja sitten valitetaan.
Ei luoteta isän kykyihin?? Miten luottaa kun lapsille sattuu aina niin paljon isän kanssa?! Mies ei vahdi heitä, huolehdi ettei pääsisi sattumaan. Pitäiskö silti vaan luottaa?
Mun neuvo on edelleen, että yksi ilta viikossa ja lähdet omille menoille.
nyt ihan masennus tms. henkinen häiriötila? Jos hän on aiemmin huolehtinut hyvin lapsista sinun poissaollessasi, niin jotainhan on tapahtunut?
Yritä jutella rauhallisesti miehesi kanssa. Sano, että olet huomannut hänen olevan tavallista väsyneempi,ärtyisämpi yms. Kysy, miten voit auttaa. Jos tilanne vaan jatkuu, niin lääkäriin!
Käy nyt vaikka lenkillä, kaupassa tms.niin, että olet pois vain lyhyen aikaa. Lasten turvallisuus ennen kaikkea!
No ei se mies ikinä opi, jos et luota. Mun neuvo on edelleen, että yksi ilta viikossa ja lähdet omille menoille.
pahimmassa tapauksessa voi olla lapsi sairaalakunnossa tai kuollut ennen kuin mies oppii...
On niin vaikea sanoa kun ei tiedä miten tämä mies käyttäytyy livenä, että onko kyse tosiaan äidin vähän liiallisesta huolehtimisesta ja olisi syytä vaan luottaa vaikka vähän epäilyttää, vai oikeasti henkisesti niin poissaolevasta isästä, että on suuri vaara että lapsille tapahtuu jotain jos heidät jättää isän hoiviin. Mutta en minä kyllä ainakaan jättäisi kovin helposti noin pieniä jos tuntuu että aina sattuu jotain ikävää lapsille jos heidät isän kanssa jättää. Joku kerta se sattunut voikin olla vakavampaa kuin pienet itkut ja haavat kun sisarus puri tms. Esim. työntää avaimet pistorasiaan tai putoaa raput tms.
jos puhuminen ei auta, niin mitä jos hankkisit pari kertaa omien menojesi ajaksi lapsille vahdin? Esim. siskosi, ystäväsi tai äitisi? Voit sanoa miehelle, että haluat jumppaan ja koet, että mies ei nyt jaksa/pysty hoitamaan lapsia, joten olet järjetänyt asian näin. Onhan tuo vähän v*ttuilua, mutta jos puhuminen ei toimi niin tuo voisi olla yksi keino.
Ei luoteta isän kykyihin?? Miten luottaa kun lapsille sattuu aina niin paljon isän kanssa?! Mies ei vahdi heitä, huolehdi ettei pääsisi sattumaan. Pitäiskö silti vaan luottaa?
Kuulostaa vähän siltä, että miehesi ei halua edes yrittää ja ehkä luottaa siihen, että sinä lakkaat käymästä missään jos hän oikein esittää ettei tästä tule mitään. Ei siis pahuuttaan mutta koska on vaan niin väsynyt ja pahantuulinen.
Sinuna varmaan toteaisin miehelle asialliseen mutta tiukkaan sävyyn, että sinullakin on oikeus käydä vaikka kerran tai kaksi viikossa omassa harrastuksessasi. Miehen pitää ymmärtää, että silloin hän on sen pienen hetken vastuussa ja lapsia ei pidä rankaista hänen väsymyksestään.
Yritä avata keskustelua myös ihan käytännön tasolla, kerro mihin aikaan ja mitä pienemmälle kannattaa syöttää ja mitä tehdä että ruokailu onnistuu. Sopikaa yhdessä, miten mies reagoi kun muksut alkavat nahistella.