Miksi kaikki muut äidit ovat synnärillä otetuissa kuvissa niin hehkeitä...
...itse näyttää puolikuolleelta zompielta vaikka muka on käynyt jo suihkussa ja kammannut hiukset...
Kommentit (12)
kakkosen jälkeen näytin ristiäisiin asti otetuissa kuvissa ihan hyvältä mutta sen jälkeen sitten näytinkin sitten niin karmealta seuraavan vuoden ajan. Oikeasti hävettää kaikki kuva itsestä. Mä lihoin toisen lapsen imetyksen aikana reilut kymmenen kiloa (vaikka yleensä olen aina ollut normaalipainoinen ja lihonut raskauksien aikanakin vain ne normaalit 9-12 kg, jotka lähtivät 2-3 viikon kuluessa lapsen syntymän jälkeen.) Mulla on NIIN hirveät silmäpussit, harmaa, epätasainen ja huono iho, roikkuva maantienvärinen tukka ja olen tosiaan lihava valas niissä kuvissa, hyi että. Onneksi otin itse enemmän kuvia vauvasta ja miehestä, musta ei onneksi ole kovin montaa, miehen ottama video on tosin aivan hirveää katsottavaa.
Oli nimittäin heinäkuun puolivälissä niin hyvä rusketus ettei edes mustat silmänaluset erottuneet. Mahamakkaroista ja hiuksista ei sitten edes puhuta. Ristiäiskuvissa sitten olinkin melkoinen haamu, meikistä huolimatta. Ei nimittäin ollut ensi kuukausina poika mikään kovin nukkuja.
Oli siellä synnärillä pari äitiä jotka oli ihan hehkeitä, jakso meikata ja pukeutua. Mun mielestä synnytyksen jälkeen saa näyttää pöllähtäneeltä, jos ei pysty istumaan ja joutuu käyttää vaippoja niin ei mulla oo ainakaan hirveen säteilevä olo..
Noin viikko synnytyksestä otetuissa kuvissa jo hehkun äitiyden onnea, mutta annas olla kun tulee ristiäiskuvat... Mustat silmäpussit, hiukset roikkuu (miksi ihmeessä en laittanut niitä kiinni?) ja muutenkin niin valjun näköinen! Vissiin vähän univelkaa...
ponnistus lähti ihan väärästä päästä eli naama oli kuin pakanamaan kartta, täynnä verenpurkaumia. Meinasin oikeesti pyörtyä kun näin ekan kerran kuvani peilistä synnytyksen jälkeen, KÄÄK!
kun esikoinen syntyi. Pikkusiskojen syntymän jälkeen olin aivan tavallisen äidin näköinen :)
Kaikissa synnäri-kuvissa makaan kuin halvaantunut mursu komekymmentä kiloa normaalia painavampana, ja päällä tietty se niin vimpan päälle muotoja imarteleva valaan sininen tai possun punainen sairaala-yöpaita....
Arvatkaas, annoinko enää toisen lapsen synnyttyä ottaa itsestäni kuvia ennen ristiäisiä?
Mutta yhdessä asiassa olin ollut kaukaa viisas: kestovärjäyttänyt kulmat ja ripset paria viikkoa ennen laskettua aikaa. Ne pelastavatkin synnärivalokuvissa paljon!
Eikös se yleisin lookki synnärillä ole väsähtänyt harmaa naatti (kuten minä)? :)
Muuten en kestäis katsoa peiliin. Näytän ihosairauden takia aika pahalta ilman meikkiä, joten ajattelin että parasta laittaa sairaalassakin normaalit pakkelit naamaan. Helposti hoitajatkin osastolla oudoksuu ja hoitaa huonommin, jos on oikein ruman (ällöttävän) näköinen. Ja vierailulle tulijat ihmettelee, jos näyttää tosi sairaalta. Joku saattaa sitten vuorostaan oudoksua meikkaamista, että ei ole helppoa ulkonäkövammaisella teki sitten niin tai näin.
Vierailija: