Tilanneviesti

Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Vierailija

Tai on taitava matematiikassa (laskettelee 1-5 kertotaulua helposti) esikouluikäisenä?



Minusta ei. Ei lahjakas eikä huippulahjakas. Etevä toki. Muttei lapsesta minusta voi vielä mitään neroa ennustaa.



Viittaan tuohon asperger-keskusteluun.

  • ylös 17
  • alas 1

Sivut

Kommentit (100)

Ei ehkä huippulahjakas, mutta lahjakas kyllä. Aikainen lukemaan oppiminen ennustaa hyvää koulumenestystä.

  • ylös 19
  • alas 2

Mun lapsista toinen oppi 4-vuotiaana lukemaan ja toinen 5-vuotiaana. Aina olleet hirmu kiinnostuneita kirjoista ja lukemisesta, kirjaimet oppivat 2-vuotiaina.

  • ylös 10
  • alas 0
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kyllä tuo kertoo siitä, että lapsella ei ainakaan ole lukivaikeutta tai vastaavaa ongelmaa matematiikan alueella. Mutta suurin osa lapsista oppii lukemaan 5-vuotiaana, jos joku heitä opettaa ja innostaa siihen, joten ei tuo mitään erityislahjakkuutta takaa.

  • ylös 24
  • alas 2

Jo lapsi on oppinut ns. "helposti" tai jopa itsenäisesti lukemaan, voi kai nimittää tavallista lahjakkaammaksi. Olen kuitenkin sitä mieltä, että "normaalilahjakaskin" lapsi oppii nuo taidot, jos vaan opetetaan ja jos lapsi on rauhallinen ja malttaa keskittyä oppimiseen. Nuo ovat monista tekijöistä kiinni.

  • ylös 12
  • alas 0

kylläkin siitä että sopivaan herkkyyskauteen on osunut hyviä virikkeitä. Eli kun oikeassa vaiheessa tarjotaan virikkeitä oppiminen on helppoa. Suomessa koulu aloitetaan liian myöhään, meillä ei hyödynnetä lasten herkkyyskausia jotka ajoittuvat aikaan ennen kouluikää. Nämä kaudet vaihtelevat yksilöittäin hieman, joten lienee hieman haasteellista tarjota koko ikäluokalle samoja virikkeitä tiettyyn aikaan. Käytännössä kuitenkin 4 vuotiaana aloitettu koulu tukisi paremmin näitä herkkyyskausia.

Lainaus:

kylläkin siitä että sopivaan herkkyyskauteen on osunut hyviä virikkeitä. Eli kun oikeassa vaiheessa tarjotaan virikkeitä oppiminen on helppoa. Suomessa koulu aloitetaan liian myöhään, meillä ei hyödynnetä lasten herkkyyskausia jotka ajoittuvat aikaan ennen kouluikää. Nämä kaudet vaihtelevat yksilöittäin hieman, joten lienee hieman haasteellista tarjota koko ikäluokalle samoja virikkeitä tiettyyn aikaan. Käytännössä kuitenkin 4 vuotiaana aloitettu koulu tukisi paremmin näitä herkkyyskausia.




Maria Montessori havaitsi lapsilla herkkyyskausia, jolloin he osoittavat suurta kiinnostusta tietyn asian oppimiseen tai tietyn toiminnon omaksumiseen. Oppiminen on tämän ajanjakson aikana helpompaa kuin muulloin. Kun oppiminen tai toiminto on kehittynyt valmiiksi, herkkyys lakkaa.





Herkkyyskaudet ovat voimakkaimmillaan kuuden ensimmäisen ikävuoden aikana. Tärkeimpiä herkkyyskausia ovat aistien kehittämisen, kielellisen kehityksen, liikkeiden koordinoinnin, järjestyksen ja ryhmään orientoitumisen herkkyyskaudet.



Kannatan lämpimästi tutustumista näihin ajatuksiin. Voit helpottaa lapsesi tulevaa taivalta koulussa huomattavasti, pelkän kehittävän leikin varjolla.





Kielellisesti lahjakkaaksi suomalaista lasta voidaan sanoa, jos hän osaa lukea sujuvasti 2-3 vuoden iässä. Moni lapsi oppii lukemaan ja kirjoittamaan kolmevuotiaana tai sitä vähän vanhempana. Itse opin tuossa iässä, ja niin teki moni muukin koulukaverini. Suomi on erityisen "helppo" kieli lukemisen varhaisen oppimisen kannalta, koska kirjaimet ja äänteet ovat yksi-yhteen vastaavuussuhteessa, toisin kuin esim. englannin kielessä. Tämän vuoksi on yleistä, että suomalaiset lapset osaavat usein lukea jo ennen varsinaista kouluikää.

  • ylös 3
  • alas 15

Isäni aloitti aakkosten opettamisen jo ollessani parivuotias. Äitini oli kotona ja luki paljon minulle ja pikkuveljelleni.



Luullakseni lukemaan oppimista auttoi, että meille luettiin pääasiassa kuvakirjoja. Aluksi kiinnostivat kuvat, ja kun katse jo oli sivulla, alkoi mieli löytää yhteneväisyyksiä kuultujen sanojen ja kirjoitetun tekstin välillä.



Olen todistetusti älykäs, mutta ilman vanhempieni apua olisin luultavasti oppinut lukemaan vuoden pari myöhemmin. Mielestäni kaikilla terveillä lapsilla on hyvät edellytykset oppia lukemaan viimeistään viisivuotiaana. Virikkeellinen kasvuympäristö ratkaisee myös tässä asiassa.

kun taas 7-vuotias joka ei osaa lukea on yleensä vähän tyhmä. Lukutaito ennustaa aika hyvin tulevaa

koulumenestystä.

Mutta niin on myös vasta 5-vuotiaana lukemaan oppinut. Sen sijaan toinen 4-vuotiaana lukeneista ei ole, mutta toinen on.

oppi lukemaan 5-vuotiaana. Pikkuveli on nyt samassa iässä ja kovasti jo "hakee" lukemista hänkin. Ovat kyllä ihan älykkäitä monella tavalla. Itse opin lukemaan koulussa 7-vuotiaana. Alku oli tosi hankalaa, mutta kun älysin sen idean, olin hetkessä luokan nopein lukija. En ole yhtä älykäs kuin lapseni, mutta toisaalta jos ei ole umpityhmä tai huippuälykäs, muilla tekijöillä lienee paljon suurempi vaikutus onnellisuuteen, menestykseen jne. Mielestäni voisi ihan hyvin suhtautua niin, että jos lapsi oppii lukemaan reilusti ennen kouluikää, vanhempi voi täydestä sydämestään iloita, ja joka tapauksessa lukemaan oppiminen on ilon aihe, oli ikä mikä vaan. Jos taas lapsi ei opi aikaisin lukemaan, siitä ei kannata murhetta kantaa. Kun esikoiseni meni kouluun, kouluuntutustumisessa tuleva ope sanoi minusta ihanasti ihan ronskisti, että koulu on sitä varten, että opetellaan asioita, ei tosiaan tarvi osata ennestään lukea.

Itse opin lukemaan siinä 4-5-vuotiaana. En muista erityisesti, että joku olisi minua opettanut, mutta kai äiti kertoi kirjaimia ja miten joku sana kirjoitetaan, kun olin asiasta kovin kiinnostunut. Opin laskemaan aika hyvin yhteen ja vähentämään jo ennen koulua, samoin kertotaulun opin itsenäisesti, kun oivalsin, että 3x6 tarkoitti, että lasketaan kolmasti kuusi yhteen. Vieläkin muistan sen ahaa-elämyksen.



En kuitenkaan ole mikään nero tai edes erityisen lahjakas. Olin koulussa hyvä ja innostunut kaikista kouluaineista, mutta esim. matikassa tipuin yläasteella. En tajunnut niitä abstrakteja soveltamistehtäviä. Ysin päättötodistuksessa taisi olla keskiarvo jotain 9,3 luokkaa. Missään aineessa en ollut erityisen hyvä vaan tasaisesti kaikissa ihan mukiinmenevä, koska tein aina huolellisesti läksyt ja minulla oli hyvä ulkolukutaito.

Ei tuo lukemaan oppiminen tosiaan vielä yksin ole merkki mistää lahjakkuudesta. Tokihan se antaa "etumatkaa" tiedonhankintaan ja maailmasta oppimiseen, jos ja kun vanhemmat sitten kannustavat lasta lukemaan monipuolisesti - se on tärkeä edellytys yleissivistyksen karrtumiseen.

lukemaan ja mun mielestä se on suht tavallista. Kaikki kaverit on oppineet viimeistään esikoulussa. Esikoisen luokalla ensimmäisen syksyllä oli vain 2 lasta, jotka eivät osanneet lukea.

Ei. Jos kolmevuotiaana oppii lukemaan niin sitten todennäköisesti on erityslahjakas, mutta viisi vuotiailla on jo monilla kyky oppia lukemaan.

Kuten lähes kaikki luokkakaverinsa. Tämä siis Britanniassa. Toki opetettuna, ei omia aikojaan. Itse osasin kymmenen kertotaulun, ja samoinvastaavat jakolaskut jo ennen kouluunmenoa. Vanhempien sisarusten siivellä, heidän kirjoistaan ja ääneenharjoittelustaan. Olen ihan hyvä päässälaskussa, mutta muuten en kovin lahjakas matematiikassa. Samoin lapseni on hyvä aritmetiikassa, muusta vielä ei ole tietoa (geometriakin sujuu suht hyvin tosin).

Se että päässä pyörii muutakin kuin vastakkaisen sukupuolen jahtaaminen ja esim. traktorit. Jos on kiinnostus pienestä asti tieteeseen ym. vaikeampiinkin asioihin.



Sinänsä lukemaan oppimisen NOPEUS kertoo mielestäni enemmän älykkyydestä kuin se ikä. Esim. jotkut lukevat parissa viikossa täysin sujuvasti sen jälkeen kuin kiinnostuivat esim. 5 vuotiaana lukemisesta kun taas toinen 5v tankkaa pari vuotta ennen kuin lukemisesta tulee sujuvaa.

Sivut

Sisältö jatkuu mainoksen alla