anna kaks euroo-mummo vantaan junassa, mikä diagnoosi?

Oon kuullut että tämän nimi olis Sinikka ja olis seonnut lopullisesti saatuaan perinnön, eli on oikeasti rikas. Mun kaveri näki sen joskus menossa pankin sijoitusasiakkaiden puolelle, eikä pankkilaiset olleet ulosheittämässä.

Ai tää on vielä elossa? Itse muistan, kun tuo kerjäsi markka-aikana. Sääli että on edelleen tuossa jamassa.

Juu rahasta ei ole tällä rouvalla kerjääminen kiinni. Viime kesänä eräs toinen laitapuolen kulkija osasi kertoa, kun kaverin kanssa naureskeltiin tätä naikkosta, sinikkako hän on.

Itse aina ystävällisesti kehotan kääntymään sossun puoleen tai huudan kovaa "no heihei!", kun haluaa vähän rahaa. Jostain syystä on vähentänyt anelua minun kohdallani, vaikka joskus unohtaa että en anna.

Hassua, että noinkin isosta kaupungista kuin Helsinki voi muistaa yhten tietyn ihmisen, jota ei edes tunne. Vallilan kaupunginosassa oli kanssa pari erikoisempaa tyyppiä, tai ei toisessa muuta erikoista kuin sininen ihonväri. 

Kävi 90-luvun puolessa välissä seurakunnan tilaisuuksissa, joissa oli kahvitarjoilu. Saattoi ottaa toisten lautasilta pullaa ja juoda toisten kahvit jos et itse pitänyt kupista kiinni. Kermat joi suoraan kermanekasta.

Yritti tulla työttömien ruoanvalmistuskurssille. Diakonissa sanoi, ettei sinne voi tulla, että mielenterveyspotilaille järjestetään omat kurssit. Antoi jonkun leivän hälle ja pyysi tulemaan joku toinen kerta. Olin harjoittelijana kurssilla ja silmät pyöreänä kuuntelin kuinka napakasti täti laitettiin lähtemään. Samalla kuulin noista kahvituksista, että toiset on varppaillaan kun täti tulee kahville, voi kahvinsa menettää jos ei kupistaan pidä kiinni.

Näin pummaamassa Kaivokadun ratikkapysäkillä. Olin ensin hänestä huolissani, mutta muut ihmiset selittivät mulle mistä on kyse. Rouva oli melko töykeäkin.

Minäkin olen häneen törmännyt ja saanut töykeän kuvan. Jännä miten elämä kuljettaa...

N20

Vierailija kirjoitti:

Ihan vastaavanlainen tapaus reissasi vielä vuosi sitten taajaan 10 ratikalla Stokkan ja Kuusitien välimaastossa. Lievästi varsinaisuomalainen aksentti: "ei sul kahta euroo olis antaa?"

Oliko kyseessä mies? 90-luvulla ja vielä.vähän euroon siirtymisen jälkeen Turussa Wiklundin edessä partioi usein mies, joka myös tepasteli edestakaisin ja hoki "anna markka". Jos antoi markan, alkoi pyytää kahta markkaa.

Myöhemmin hän pyysi kahta euroa.

Vuosiin en ole häntä nähnyt. Ihan siisti, hyvin pukeutunut ja suittu henkilö.

Vierailija kirjoitti:

Vallilan kaupunginosassa oli kanssa pari erikoisempaa tyyppiä, tai ei toisessa muuta erikoista kuin sininen ihonväri. 

Ai tarkoitatko kuuluisaa harmaata miestä?

Anssi Kelahan on tehnyt siitä jopa biisin "Hakaniemen harmaa mies".

Tuttu tapaus, kun kävin Helsingin AMK:ta 90-luvun lopussa. "Onks teillä antaa kakskymppii?". Naureskelin tyttöystävän kanssa muutamaa vuotta myöhemmin, että onkohan kokenut rajun inflaation, kun eurot tulivat käyttöön. Hyvä tietää, että kerjää vain tavan vuoksi, vaikka en periaatteesta anna kenellekään kerjäläiselle rahaa. Isoon ääneen kyllä huutelee "HEI", kun tulee ohi käveltyä. Viimeksi satuin olemaan pahalla tuulella ja heilautin kättäni äkäisesti hänen suuntaansa, ei sanonut sen jälkeen mitään. Vaan hetken päästä taas takana kuului sama kailotus.

Joo, tuttu on, itse muistan jo lukioajoilta kun aloin kulkea Vantaalta Helsinkiin. Kävi aina sääliksi ennen, mutta hyvä tietää ettei naisella ole oikeasti rahasta pula.

N26

Yhdellä Seiskan toimittajalla oli tälle aikoinaan oma fb-ryhmäkin, mutta ei taida olla enää toiminnassa, tai sitten salainen. Eihän se hyväkäytöksinen mummo ole, mutta en silti tykkää mielisairaille hekottelusta. Ei tuo kuitenkaan risumiestason raivareita kai ole koskaan vetänyt. Kerran näin sen ravintolassa jonkun nuoren jätkän kanssa, oisko ollu sukulainen tai joku seurakunnan tyyppi, ellei sitten huijarit kokeile onneaan, jos on kerran todellisuudessa varakas mummo.

Tämä nainen on kyllä ollut keskustassa jo kauan, ja ihmettelen aina miten jaksaa kerätä vuodesta toiseen. Sinnikkyyttä ei ainakaan puutu... olen joskus miettinyt sanoa hänelle että kannattaisi kääntyä Kelan puoleen, että ei tarvitsisi kerjätä.

Niin, minäkään en kyllä tykkää siitä jos mieleltään sairaan ihmisen kustannuksella vitsaillaan. Ihmisiä hekin ovat.

Käyttäjä2513 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vallilan kaupunginosassa oli kanssa pari erikoisempaa tyyppiä, tai ei toisessa muuta erikoista kuin sininen ihonväri. 

Ai tarkoitatko kuuluisaa harmaata miestä?

Anssi Kelahan on tehnyt siitä jopa biisin "Hakaniemen harmaa mies".

Tämä Hakaniemen harmaa mies oli 1970 ja 80-luvuilla tosiaan sininen väriltään. Ihon pigmentti harmaantui hänen vanhetessaan. Näin hänet usein kun asuin silloin Kalliossa. Ihmisten tuijottaminen oli todella häiritsevää jopa ulkopuolisesta.

Minun tuttu asui tämän kahden euron kerjuutädin naapuritalossa Vantaalla aikoinaan, ja hän oli kuullut pihalla muilta kun oli tätä tätiä ihmetellyt kun oli Aleksanterinkadulla kerjäämässä, että sillä on omistusasuntoja ja paljon rahaa, mutta kiertää kerjäämässä vain koska hänellä ei ole muuta sosiaalista elämää.

Minä tiesin aikoinaan vanhalla kotipaikkakunnalla sellaisen seonneen vanhemman tädin joka kulki olkalaukku kädessä ja huitoi sekä hakkasi sillä vastaantulevia ihmisiä ja karjui jotain epäselvää, olivat he sitten aikuisia tai lapsia. Ilmeisesti laukussa oli jokin painavampi kirja eli se sattui jos siitä sai osuman. Kaikki tiesivät tapauksen, ja vaihtoivat toiselle puolelle tietä kun huomasivat että tämä tulee vastaan.

Miten sattuikin, että tämä ketju on nostettu just nyt. Kävin eilen pitkästä aikaa keskustassa ja heti näin tuon naisen kerjäämässä rautatieaseman rappusilla.

Onko tämä se sama steissillä oleskeleva harmaatakkinen nainen joka istuu yleensä ulkona siinä aseman portaiden vieressä ja huutaa ohikulkijoille "hei!" tai "anna vähän rahaa, anna vähän rahaa"?

Semmoinen pienikokoinen, pyöreähkö?