Äidit ja isit, mitä haluaisitte tietää adhd:sta?
Lupasin pitää pienen puheenvuoron lapsen vanhempainillassa adhd:sta. Mitä te muut vanhemmat haluaisitte kuulla tästä aiheesta? Ja, pidän puheenvuoron siis adhd-lapsen äitinä luokkatovereiden vanhemmille.
Kommentit (71)
maineesi kasvattajana, heittämällä lapsesi maineen liekkeihin. Siltä se kuulostaa!
Sua ei yhtään haittaa se, että lapsi leimautuu. Ainoastaan se, että muut ei ajattele teidän olevan keinottomia. Huh.
maineesi kasvattajana, heittämällä lapsesi maineen liekkeihin. Siltä se kuulostaa!
Sua ei yhtään haittaa se, että lapsi leimautuu. Ainoastaan se, että muut ei ajattele teidän olevan keinottomia. Huh.
Ei, vaan ajattelen, että tieto lisää suvaitsevaisuutta ja ymmärrystä. En halunnut, että lapsi leimaaantuu häåiriköksi, jonka kanssa pian kielletään leikkimästä. Halusin, että vanhemmat ymmärtävät, mistä on kysmys. Nähtävästi minulla on jäljellä uskoa ihmisiin.
luokissa opiskelee monenlaisia lapsia joilla on monenlaisia tarpeita. Joillain on ongelmia lukemisen kanssa, joillain matematiikassa, joillain keskittymisessä jne.
Osa hakee opettajasta turvallista aikuista ja osalla on esim. käytös- tai uhmakkuushäiriötä ihan ilman adhd: takin, mamuilla ehkä omat ongelmansa esim. kielitaidon vuoksi.
Adhd lapsi on vain yksi muiden joukossa eikä välttämättä vie opettajan aikaa yhtään sen enempää kuin muutkaan ertyistarpeiset lapset vaikka lapsen vuoksi olisikin jonkinlaisia erikoisjärjestelyjä.
Lisäksi täytyy mainita, että vaikja vanhempia ahdistaa, niin lapset ovat yleensä onneksi avoimia ja suvaitsevaisia. Oikealla ohjauksella kaikki nämä erityistarpeiset sulautuvat ryhmään ilman sen suurempaa huomiota.
Meillä myös tarkkaavaisuushäiriöinen poika joka on neuropsykologin testeissä todettu keskimääräistä älykkäämmäksi. Itse painottaisin sitä, että adhd on neurologinen poikkeavuus eikä se tarkoita sitä että lapsi ei osaa tai halua käyttäytyä tai etteikö häntä kasvatettaisi. Jotta lapsi pärjää koulussa, hän tarvitsee enemmän ohjausta ja opettajan tukea. Lisäksi lapsi saattaa saada "erikoisoikeuksia" (saattaa olla mm. lupa liikkua omalta paikaltaan tms) muihin nähden eikä niistä pidä hermostua, sillä niillä pyritään vain helpottamaan lapsen opiskelua ja luokan oppimisrauhaa. Lisäksi kertoisin myös sen, että lapsi ei välttämättä kestä pettymyksiä kuten muut ja reagoi impulsseihin herkemmin.
Meillä myös tarkkaavaisuushäiriöinen poika joka on neuropsykologin testeissä todettu keskimääräistä älykkäämmäksi. Itse painottaisin sitä, että adhd on neurologinen poikkeavuus eikä se tarkoita sitä että lapsi ei osaa tai halua käyttäytyä tai etteikö häntä kasvatettaisi. Jotta lapsi pärjää koulussa, hän tarvitsee enemmän ohjausta ja opettajan tukea. Lisäksi lapsi saattaa saada "erikoisoikeuksia" (saattaa olla mm. lupa liikkua omalta paikaltaan tms) muihin nähden eikä niistä pidä hermostua, sillä niillä pyritään vain helpottamaan lapsen opiskelua ja luokan oppimisrauhaa. Lisäksi kertoisin myös sen, että lapsi ei välttämättä kestä pettymyksiä kuten muut ja reagoi impulsseihin herkemmin.
Mikä oikeus on tällä yhdellä viedä enemmän opettajan aikaa kuin muilla? Mä haluan mun lapselle yhtä paljon aikaa, erikoisoikeuksia ja rauhaa opiskella ilman, että yhden yksilön jaloittelu vie siltä keskittymiskyvyn.
Tätä keskustelua seurattuani, taidampa ottaa reksiin yhteyttä, että miksi integraatio muiden kustannuksella varsinkin pääkaupunkiseudulla,jossa erityisluokka on nurkan takana!!!
ADHD ei ole peruste erityisluokalle siirtymiseen. Sinne johtavat vakavammat syyt.
Yleensä adhd-lapsellekin hiljalleen tekee hyvää olla muiden lasten kanssa normaaliluokalla. Kyllä niitä kavereita tulee sosiaalistumisen myötä.
Älkää vaan alkako adhd:n vuoksi (pulmista niitä pienimpiä oikeasti) eristämään lasta muista lapsista!
Aina kun jonkun oikeuksia ihmetellään, pitää hieman katsoa peiliinkin. Myös adhd-lapsella on oikeus opetukseen.
Luokassa kaikilla on oikeus opetukseen, toki aikaa käytetään paljon niille jotka sitä enemmän tarvitsevat. Ne jotka pärjäävät hyvin eivät aivan niin paljon tarvitse yksityishuomiota vaan usein se yleinen "kaikille yhtaikaa" opetus on riittävää.
"
Mikä oikeus on tällä yhdellä viedä enemmän opettajan aikaa kuin muilla? Mä haluan mun lapselle yhtä paljon aikaa, erikoisoikeuksia ja rauhaa opiskella ilman, että yhden yksilön jaloittelu vie siltä keskittymiskyvyn. Tätä keskustelua seurattuani, taidampa ottaa reksiin yhteyttä, että miksi integraatio muiden kustannuksella varsinkin pääkaupunkiseudulla,jossa erityisluokka on nurkan takana!!!"
Maailma ei koskaan ole tasa-arvpoinen. Onneksi! Siksi sinun ns. normaalin oppilaasi on opeteltava tulemaan toimeen muiden kanssa. Ja siksi erityislapsen on tultava toimeen ns. tavallisen lapsen kanssa. Erilaisuus on rikkaus ja voi sinua , joka vain näet kaiken niin kapea-alaisesti.. Menetät paljon. Ehkä et sitä ymmärrä, mutta se on sitten sinun ongelmasi. T. ihan normaalin lapsen vanhempi. Ja onneksi lapseni on opeteltava selviytymään maailmassa ihan kaikenlaisten ihmisten kanssa.
Mikä oikeus on tällä yhdellä viedä enemmän opettajan aikaa kuin muilla?
Samaa voisi kysyä vaikka siitä, että kun minun isoäitini käy lääkärissä vain kerran vuodessa, niin miksi joillain muilla 85-vuotiailla on oikeus ympärivuorokautiseen hoivaan?
Se yksi saa joka tapauksessa enemmän opettajan aikaa kuin sinun lapsesi, tapahtuu se sitten samassa koululuokassa tai erityisluokalla.
EI ole mahdollisuutta laittaa ADHD lasta pienennetylle luokalle... Riippuu kunnan tilanteesta, onko esim. tarjota pienennettyä luokkaa säällisen koulumatkan päässä, ei siis niin, että koulumatka on esim. 30 km suuntaansa!
Typerät vanhemmat luulevat, että ensinnäkin ADHD /ADD on jotenkin "opittu" tauti, tai että tämä "tauti" olisi ollut jotenkin estettävissä, esim. ravinnolla,unenmääräärällä, kasvatuksella jne MIKSI TÄÄ ASIA EI MENE JAKELUUN???
Toisekseen ADHD lapsi ei ole ylivilkas vittumaisuuttaan, vaan se on se taudin kuva!
Ja että ylivilkas ei tarkoita häirikkökiusaajaa!!! Ylivilkas voi olla, ja samalla kiltti. Ei myöskään huonokäytös ole ADHD:n merkki!
Lisäksi vanhemmat eivät ole aina saaneet ADHD lastaan pienennettyyn ryhmään, vaikka olisivat haluneet sitä! Se riippuu ihan kunnan tilanteesta!!!
En tajunnutkaan, millaisia ajatuksia adhd täällä herättää...
Olen pahoillani, että minun lapseni häiritsee muita. Lapsenikin on siitä pahoillaan. Olen pahoillani, että lapseni saa niin paljon negatiivista palautetta ja hänelle tulee siksi huono itsetunto. Olen pahoillani, että äitinä minua arvostellaan ja että lapsen aivobiologinen sairaus kyseenalaistetaan. Olen pahoillani, mutta lapseni on keskinmääräistä älykkäämpi eikä kuulu erityisluokalle oppimisvaikeuksista kärsivien kanssa. Olen myös helvetin pahoillani, että maailma nyt on tällainen.
Itse kuitenkin haluan uskoa, että vaikka tieto lisää tuskaa, se lisää myös hyväksyntää ja ymmärrystä. Lapsen adhd ei ole salaisuus.
ap
myös parasta mahdollista oppimisympäristöä. Eikö?
on väärin, että lapsesi taklaa muiden koulumenestystä sillä, että ei pysy paikoillaan, osaa keskittyä ja vaatii/saa erikoishuomiota.
Meillä myös tarkkaavaisuushäiriöinen poika joka on neuropsykologin testeissä todettu keskimääräistä älykkäämmäksi.
Itse painottaisin sitä, että adhd on neurologinen poikkeavuus eikä se tarkoita sitä että lapsi ei osaa tai halua käyttäytyä tai etteikö häntä kasvatettaisi. Jotta lapsi pärjää koulussa, hän tarvitsee enemmän ohjausta ja opettajan tukea. Lisäksi lapsi saattaa saada "erikoisoikeuksia" (saattaa olla mm. lupa liikkua omalta paikaltaan tms) muihin nähden eikä niistä pidä hermostua, sillä niillä pyritään vain helpottamaan lapsen opiskelua ja luokan oppimisrauhaa.
Lisäksi kertoisin myös sen, että lapsi ei välttämättä kestä pettymyksiä kuten muut ja reagoi impulsseihin herkemmin.
Meillä myös tarkkaavaisuushäiriöinen poika joka on neuropsykologin testeissä todettu keskimääräistä älykkäämmäksi. Itse painottaisin sitä, että adhd on neurologinen poikkeavuus eikä se tarkoita sitä että lapsi ei osaa tai halua käyttäytyä tai etteikö häntä kasvatettaisi. Jotta lapsi pärjää koulussa, hän tarvitsee enemmän ohjausta ja opettajan tukea. Lisäksi lapsi saattaa saada "erikoisoikeuksia" (saattaa olla mm. lupa liikkua omalta paikaltaan tms) muihin nähden eikä niistä pidä hermostua, sillä niillä pyritään vain helpottamaan lapsen opiskelua ja luokan oppimisrauhaa. Lisäksi kertoisin myös sen, että lapsi ei välttämättä kestä pettymyksiä kuten muut ja reagoi impulsseihin herkemmin.
Meillä myös tarkkaavaisuushäiriöinen poika joka on neuropsykologin testeissä todettu keskimääräistä älykkäämmäksi. Itse painottaisin sitä, että adhd on neurologinen poikkeavuus eikä se tarkoita sitä että lapsi ei osaa tai halua käyttäytyä tai etteikö häntä kasvatettaisi. Jotta lapsi pärjää koulussa, hän tarvitsee enemmän ohjausta ja opettajan tukea. Lisäksi lapsi saattaa saada "erikoisoikeuksia" (saattaa olla mm. lupa liikkua omalta paikaltaan tms) muihin nähden eikä niistä pidä hermostua, sillä niillä pyritään vain helpottamaan lapsen opiskelua ja luokan oppimisrauhaa. Lisäksi kertoisin myös sen, että lapsi ei välttämättä kestä pettymyksiä kuten muut ja reagoi impulsseihin herkemmin.
Mikä oikeus on tällä yhdellä viedä enemmän opettajan aikaa kuin muilla? Mä haluan mun lapselle yhtä paljon aikaa, erikoisoikeuksia ja rauhaa opiskella ilman, että yhden yksilön jaloittelu vie siltä keskittymiskyvyn.
Tätä keskustelua seurattuani, taidampa ottaa reksiin yhteyttä, että miksi integraatio muiden kustannuksella varsinkin pääkaupunkiseudulla,jossa erityisluokka on nurkan takana!!!
Itselläni on epäilys, että viisivuotias lapsemme saattaisi olla adhd-lapsi, sen verran tutuilta siirtymisvaikeudet, keskittyminen vain itseään kiinnostaviin asioihin ym. vaikuttaa.
Pointsit sinulle ap rohkeudesta puhua tästä aiheesta vanhempainillassa!
Ei ole luokan häirikkö. Luokalla on ihan normaaleja lapsia jotka häiriköivät enemmän ja tarvitsevat open huomiota. Näin on opettaja kertonut. Muistakaas nyt etä ADHD ei ole käytöshäiriö mutta väärällä kasvatuksella ja muiden ihmisten huonolla asenteella voidaan saada käytöshäiriöitä aikaiseksi.
Mikä oikeus on tällä yhdellä viedä enemmän opettajan aikaa kuin muilla? Mä haluan mun lapselle yhtä paljon aikaa, erikoisoikeuksia ja rauhaa opiskella ilman, että yhden yksilön jaloittelu vie siltä keskittymiskyvyn.
Tätä keskustelua seurattuani, taidampa ottaa reksiin yhteyttä, että miksi integraatio muiden kustannuksella varsinkin pääkaupunkiseudulla,jossa erityisluokka on nurkan takana!!!
Saathan sinä itsestäsi aasin tehdä eli soittoa rehtorille vaan. Perusopetuslaki lähtee siitä, että erityisopetus ja tuki annetaan pääasiallisesti normaaliopetuksen yhteydessä.
Suurin osa tukea tarvitsevista oppilaista pärjää normaaliluokassa. Eikä se tukea tarkoittava oppilas ole yhtä kuin se, että lapsi olisi automaattisesti häirikkö.
Tilanne ei minusta ole mitenkään muuttunut vuosikymmenten saatossa. Luokat ovat edelleen samanlaisia. Hyvin paljon tukea tarvitsevat ovat erityisluokilla, normaaliluokassa pärjäävät normaaliluokilla sillä erotuksella, että jälkimmäisille on nykyään paremmat mahdollisuudet antaa apua, tukea ja erityisopetusta. Eikä osan näistä lapsista tarvitse opetuksen, avun ja tuen puutteessa pudota kelkasta, vaan heillä oikeasti on mahdollisuudet pysyä mukana. Vähemmän kärjistyneitä ongelmia, vähemmän syrjätyneitä, parempi tulevaisuus. Toiset luokat ovat huomattavasti levottomampia, toiset eivät. Itketäänkö nyt vähän tätäkin.
Miksi normaaliksi kutsumasi lapsi ei pysty keskittymään luokassa? MIksei lapsellasi ole mahdollisuutta tehdä pienryhmässä töitä, jos hänen on noin vaikea keskittyä? Mikset kysy sen mahdollisuutta rehtorilta?
Lupasin pitää pienen puheenvuoron lapsen vanhempainillassa adhd:sta. Mitä te muut vanhemmat haluaisitte kuulla tästä aiheesta? Ja, pidän puheenvuoron siis adhd-lapsen äitinä luokkatovereiden vanhemmille.
mitä seuraa jos lasta ei koskaan diagnosoida? Lapsellani ehkä on adhd - ei ole vilkas mutta tarkkaivaisuus on huonoa ja keskittyminen.
mitä seuraa jos lasta ei koskaan diagnosoida? Lapsellani ehkä on adhd - ei ole vilkas mutta tarkkaivaisuus on huonoa ja keskittyminen.
Kuten yllä jo sanottiinkin, niin kyseessä saattaa olla ADD. Käytännössä täsmälleen sama asia kuin ADHD, mutta ei ole tarvetta hyppiä seinille. Pään sisällä käy kuitenkin koko ajan hulina ja ihminen on 24/7 enemmän tai vähemmän "pihalla".
Itselläni on ADD. Koulut menivät päin metsää, enkä koskaan ymmärtänyt miksi. Aloin uskoa olevani tyhmä, koska opettajatkin tätä tolkuttivat. Ihmissuhteet ovat olleet vaikeita, samoin työn hankkiminen.
Sen verran olen oppinut, että tästä oireesta tosiaan kannattaa olla aika hiljaa, sillä keskimäärin tätä ei ymmärretä. Tätä pidetään valintana, keksittynä juttuna. Ei kannata vaivautua selittelemään kenellekään, että keskittyminen, kuunteleminen ja muistaminen eivät ole tarkkaavaisuushäiriöisillä täysin tahdonalaisia asioita. Ketään ei kiinnosta, kukaan ei kuuntele, kukaan ei usko. Valitettavaa mutta totta. Kannattaa vain totutella asiaan.
Mikä oikeus on tällä yhdellä viedä enemmän opettajan aikaa kuin muilla? Mä haluan mun lapselle yhtä paljon aikaa, erikoisoikeuksia ja rauhaa opiskella ilman, että yhden yksilön jaloittelu vie siltä keskittymiskyvyn.
Tätä keskustelua seurattuani, taidampa ottaa reksiin yhteyttä, että miksi integraatio muiden kustannuksella varsinkin pääkaupunkiseudulla,jossa erityisluokka on nurkan takana!!!
Se oikeus, että sillä yhdellä lapsella on erityistä tukea vaativa sairaus. Sinun lapsellasi sitä ei ole, ja siksi sinun lapsesi ei ole oikeutettu sen erityisempään tukeen kuin muutkaan "tavalliset" lapset luokassa.
Todellakin, kateus vie kalatkin järvestä. :)
Erityisluokkiin on pitkät jonot, joten ei se auta, vaikka nurkan takana luokka olisikin. Siellä ihan taatusti ei ole paikkoja vapaana, tai jos onkin, katsotaan sinne siirrettävä lapsi hyvin tarkasti sen mukaan, kenelle jonottavista lapsista paikka on eniten tarkoituksenmukainen.
että lapsemme jolla diagnoosi on, ei eroa kauheasti näistä "normaaleista". Kaikki metelöivät ja ovat rauhattomia. Se että lapseni menisi erityisluokalle ei auttaisia asiaa lainkaan. Siksi en kanna huonoa omaatuntoa siitä, että lapsi on tavisluokassa. Sitäpaitsi hän on hyvä koulussa, ei oppimisvaikeuksia. Erityisluokka olisi ok vain jos se olisi tarkoitettu erityislahjakkaille.
Kannattaa kuitenkin muistaa että kaikilla ADHD-lapsilla ei ole käytöshäiriöitä. Meillä lapselle oli niitä kehittymässä mutta varhaisessa vaiheessa (eskari) aloitettu lääkitys (toimintaterapia) teki tehtävänsä ja alkaneet huonot eleet unohtuivat.
Ei meillä ole sellaista ongelmaa että muut ihmiset ajattelisivat ettei lasta saada kuriin jne.
Ilman lääkitystä meillä olisi ollut se tilanne että lapsi olisi joutunut erityisluokalle ja meno olisi ollut kaameaa...
T:
Pölö