Lue keskustelun säännöt.
Ne joilla on kaikki omat asiat hyvin, on kiinnostuneita kehitysavusta yms?
25.06.2012 |
Jännä seurailla vanhan kaverini fb-päivityksiä. Oltiin vielä viitisen vuotta sitten hyvin samanlaisessa elämäntilanteessa, sen jälkeen minun elämäni on muuttunut monin tavoin.
Kaverini fb-päivitykset käsittelevät tätä nykyä monikulttuurisuutta ja suvaitsevaisuutta, kehitysapua, ihmisoikeuksia yms. ulkomaisia asioita. Minunkin mielestäni ihan tärkeitä asioita sinänsä, mutta omassa elämässäni hyvin kaukaisia. Paljon lähempänä ovat suomalaisten lapsiperheiden köyhyys, palvelujen saavutettavuus, kotimaiset ympäristöasiat jne.
Totta kai jokainen kirjoittaa niistä asioista, jotka itse kokee tärkeiksi ja se on hyvin subjektiivinen kokemus. Olen vain miettinyt, että onko elintasolla jotain tekemistä sen kanssa, että ulkomaiden asiat nousevat niin tärkeiksi... Kun itsellä menee hyvin, niin kuvitellaan että kaikilla muillakin Suomessa menee ja sitten halutaan nostaa keskustelua jostain kiinalaisista ihmisoikeusaktivisteista. Varmaan kaverini mielestä minun juttuni ovat ihan juntteja, samoin kuin minun mielestäni hänen jutut snobeja.
Kommentit (10)
Kuka täyspäinen haluaa olla tukemassa jotain diktaattoria? Saa olla päästään vähän vajaa ja sadisti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse olin aikaisemmin paljon kiinnostuneempi kehitysyhteistyöasioista kuin nykyään - silloin ennen olin myös rutosti köyhempi ja oma elintaso matala. Nykyään mulla on huomattavasti varovaisemmat mielipiteet monikulttuurisuudesta, kehitysavusta ja suvaitsevaisuudesta kuin nuorempana.
Kun on lukenut aiheista, ei voi niitä unohtaa. Tiedostava kansalainen on tiedostava köyhänäkin.
tai huoli kehitysmaiden asioista on yleensä aika näennäistä. Eli juuri jotain facebook-päivitysten tasoista toimintaa. Mitään todellisia uhrauksia harva tekee.
Niin ja matkustaneisuudesta. Jos on pyörinyt kehitysmaissa, en asiat eivät enää tunnukaan kaukaisilta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
hyväntekeväisyyskohteeseen rahaa suoraveloituksellani tililtäni.
Rahaa minulla ei ole. Uskon silti, että enemmän, kuin monella muulla tässä maailmassa. Aina voin tinkiä esim pari omaa herkkuostosta ja laittaa ne rahat hyväntekeväisyyteen. Minulla menee 5 euroa molempiin kohteisiin kerran kuussa, vuodessa se on jo 60 euroa per kohde.
Enempää en voi antaa, koska rahaa tulee kuussa vain 700 euroa ja lapsia kolme. Lapsilla toki isä, joka tienaa ja maksaa laskujamme, mutta en voi ihan täysin toisen maksettavaksikaan heittäytyä.
Eikä tulisi mieleenkään enää antaa rahaa mihinkään. Talous ja koulutus on kunnossa, paremmassa kuin koskaan, perheonni kukoistaa ja olen onnellinen ja lapset myös ja mieskin. Tieto lisää tuskaa ja mitä enemmän asuu muissa maissa niin sitä ns tiukkapipoisemmaksi sitä muutuu. Nyt asun Englannissa ja esim muslimien touhuja en siedä enää lainkaan. Kuka vielä antaa Suomessa esim SPR:lle jotain kun joka vuosi on pari tapausta, jossa rahat on kavallettu tai menetetty osakkeissa. Afrikassa rahat menee suoraan asekauppaan jne jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
esim. kaverini varmasti tajuaa, että ei suomalaisillakaan kaikki ole hyvin, silti on tuosta kehitysavusta jne kiinnostunut...minusta oma valinta...
kaverilla menee ihan ok, mutta mikään rikas ei ole.
luulen että siksi on kiinnostunut tuosta kun tykkää muutenkin matkustella. mutta "kaikki on hyvin"; hän on mm. ylipainoinen, lähisuvussa paljon sairautta...
"kaikki on hyvin" on aika subjektiivista.
Esim. itse olen pienipalkkainen pätkätyöläinen ja kuukauden päästä taas työtön, ei ole omistusasuntoa eikä autoa jne. Mutta silti koen, että minulla on asiat hyvin verrattuna juurikin vaikka kehitysmaiden ihmisiin. Ja olen kiinnostunut näistä asioista, minulla on kummilapsi Afrikassa jne.
meillä maalla ei juuri monikulttuurisuuteen törmää, jolloin siitä ei tarvi olla oikein mitään mielipidettäkään suuntaan tai toiseen.
Joillain tietysti on persumielipide ihan ilman mitään kokemustakaan ulkomaalaisista.
Ehkä minä vain junttiudun, kun juuret tuntuvan kasvavan maahan päin eikä maasta poispäin.