SYNNYTYSPELKOISET:Miksi ette pelkää sektiota enemmän?Ois aiheellisempaa!
Sektiossahan on kolminkertaiset riskit alatiesynnytykseen verrattuna. Mulla oli eka synnytys tosi rankka ja olenkin nyt pelkopolin asiakas. Mutta haluan ehdottomasti synnyttää (ainakin yrittää) koska pelkään sektiota, jossa siis kolminkertaiset riskit synnytykseen verrattuna. Mä pelkään ainakin enemmän sektiota. Jo ajatus siitä, että makaan jossain pöydällä ja joku leikkaa mun mahan auki... APUA! Ja ei se varmaan vauvallekaan oo kiva, yhtäkkiä tempaistaan pois masusta.
Ymmärrän toki hätäsektion ja perätilasektion ym... Ja varsinkin tupakoivat äidit, en ikinä menisi sektioon. On sen verran isot veritulpan riskit.
Tällaista mietin mä... Nyt sitten haukkumaan ja arvostelemaan.
Kommentit (29)
Suomessa päätyä useammin, ei tulisi turhia kuolemia. Perheessäni syntynyt lääkärien mokan takia. Meidän suvussa eräs äiti joutui synnyttämään perätilavauvan ja happivajauksen ja napanuoran kaulanympärillä johti vauvan kuolemaan muutaman päivän ikäisenä. Sektiossa on riskit, mutta tässäkin olisi yhden vauvan henki pelastettu. Sektiota on turha pelätä! Kun tietää että on turvallisissa käsissä ja vauva tulee varmasti niin turvallisesti maailmaan kuin olla saattaa.
Kiitos hyvästä vertailusta. Se avasi silmäni: en ota sitä riskiä, mikä omalla kohdallani alatiesynnytykseen liittyisi. Nimittäin kuoleman riski, jos kohtuni repeää. Siis ennemmin suunniteltu sektio, kiitos!
Miksi tästä muuten jaksetaan vaahdota, vaikka Suomessa yli 90% sektioista on muita kuin peloista johtuvaa? Ketä pelkojen lietsominen toiseen suuntaan auttaa??
TERVEELLÄ naisella sectio on turvallisempi (vähemmän komplikaatioita)kuin alatiesynnytys. Sekä äidille että lapselle.
Mutta ei sekään ole kivuton tapa synnyttää, eli suo siellä vetelä täällä...
nimim. kaksi kiireellistä sectiota tehty ja enää ei mitään saumaa synnyttää lateitse vaikka haluaisinkin:(
En niitä section riskejä ottaisi ellei olisi aivan pakko.Kyllä synnyttäminen on ihan normaali asia ja terveellä ihmisellä sujuu ihan normaalisti.
Esikoiseni syntyi hätäsektiolla sydänäänten romahduksen vuoksi ja sen jälkeen olen synnyttänyt kaksi kertaa alateitse. Toista lasta odottaessani pelkäsin kaikkein eniten sitä,että joutuisin jostain syystä sectioon taas ja olin suunnattoman onnellinen kun sain synnyttää kuitenkin alateitse. Olin section jälkeen pitkään kipeä, vaikka haava paranikin hyvin. Myös ulostusongelmia oli, tuntui että ei voinut ponnistaa kunnolla, ettei haava vain repeä. Muutenkin sectiosta jäi paha mieli, ehkä sen vuoksi kun nukutettiin, enkä saanut siis itse olla lapseni syntymässä mukana. Toisen lapsen synnytyksessä sain melko pahan repeämän emättimeen(asteita en tiedä) ja menetin vertakin siinä rytäkässä ainakin litran, ehkä ylikin.(Sain kaksi pussia lisäverta.) Mutta repeämähaava parani paljon nopeammin kuin sectiohaava, ja muutenkin toivuin paljon nopeammin tuosta normaalisynnytyksestä. Koin sen ihanaksi, että sain itse tehdä työtä lapsen syntymän eteen ja olla täysin mukana. Ja sain lapseni heti rinnan päälle kun hän oli syntynyt. Kolmas lapseni syntyi myös alateitse ja sekin oli hieno kokemus. Ymmärrän tietenkin sen että sectio on joskus paras ja ainoa vaihtoehto, mutta jos vain on mahdollista niin synnytän tulevatkin lapseni mieluummin alateitse kuin sectiolla. Kaikki synnytykset ovat erilaisia eikä koskaan voi tietää ennalta mitä tapahtuu, ja se varmasti onkin suurin pelon aiheuttaja nykymaailmassa, missä kaikki on niin tarkkaan suunniteltua ja hallittua. Mutta kannustaisin kaikkia ainakin yrittämään alateitse synnytystä, jos se ei ole jostain syystä todettu itselle tai vauvalle vaaralliseksi.
haluaisi sectiota, jos ei ole aivan pakko.
Onneksi niin ei käynyt. Kaikki taaplaa tyylillään.
Kerroppa tarkemmin peloksi syistä?
Eikö tärkeintä ole, että lapsen syntymä on mahdollisimman turvallinen sekä vauvan että äidin kannalta? Siihen liittyy kyllä myös vakavat pelot. Synnytyspelot voivat pakotetussa alatiesynnytyksessä aiheuttaa paniikkireaktion, joka ei taatusti ainakaan edistä tirvallista syntymää. Puhumattakaan lääketieteellisistä syistä, joiden takia oikeastikin ainoa oikea tapa on saada lapsi avustettuna maailmaan.
Kumman valitsisit: happivajeen liian ahtaasta lantiosta puskevalle vauvalle ja sen seurauksena hätäsektion vai suunnitellun, rauhallisissa tunnelmissa etenevän sektion?