Tyttäreni kehtasi pyytää minua hoitamaan vauvaansa lauantaina, että pääsisi itse bilettämään
Todella törkeää!!! Tytär oli äidiltään kuullut (josta erosin jokunen vuosi sitten), että minulla on ”lapsivapaa” viikonloppu, ts. omat ”pienet” ovat äidillään viikonloppuna. Ja iloisesti tytär totesi, että ”sattuipa sopivasti”, että nythän minulla olisi hyvä mahdollisuus hoitaa hänen pientä vauvaansa lauantaina, kun hänen pitäisi päästä bilettämään jonnekin synttäreille…
Minä hiton mummona minua oikein pidetään? Ensinnäkin: olen 40-kymppinen mies. Toiseksi: olen yh-isä. Kolmanneksi: tähän päivään mennessä mulla on aika harvoin ollut lapsivapaa viikonloppu. Siis tosi harvoin. Ja ekan kolmen vuoden aikana pienten kanssa, mulla ei koskaan. Siis kirjaimellisesti koskaan ollut yhtä ainoata minuuttia vapaata lastenhoidosta. Lapset yrittivät jopa seurata mua vessaan ja siellä koputtelivat oven takana, ei saanut edes kusella käydä rauhassa.
Nyt ”pienten” äiti on vähitellen säännöllisen epäsäännöllisesti ottanut lapsiaan hoitoon (isompi jo eskarissa ja eivät enää sairaalloisia/eivät valvota=helppohoitoisempia jo).
Niin ihan oikeesti: missä menee kohtuuden ja oikeudenmukaisuuden TAJU? Tämä tytär on taatusti selvillä, että mulla on erittäin harvoin mitään omaa aikaa=lapset ovat vieläkin lähes aina kanssani. Niin tämä vähäinen oma aika siis pitäisi käyttää aikuisen tyttären vauvanhoitoon?
Jos kukaan on lapsivapaan viikonlopun ansainnut, niin se taatusti olen minä. En ymmärrä, että miten mua KEHDATAAN pyytää hoitamaan vauvaa just silloin, kun mulla ois mahdollisuus ”omaan aikaan”.
Vastasin, että ei nyt käy, että yks nainen tulee kyläileen mun tykö just lauantaina. Ja HUIPPUKOHTA on tämä: äänensävystä alkoi kuulumaan tämän jälkeen ikään kuin MORAALINEN syytös. Jaa, että nainen?
Jääkö se nainen yöksi? tytär kysyi vielä multa. No, jäähän se… Tämän jälkeen tyttären äänestä kuului jo selvä JÄRKYTYS ajatuksesta, että isihän aikoo panna sitä naista. (ja taatusti aikookin Suom! Huom!)
On siis sopivaa, että käyn töissä ja hoidan pieniä lapsiani ja siinä ohessa ”isoisäilen” lastenlapsilleni. Mutta jos jotain ”muuta elämää” yritän viritellä, niin tähän suhtaudutaan ikään kuin se olisi jotenkin epäsopivaa.
Toki ymmärrän, että kun siitä mummosta ei ole mihinkään, niin paineita mun suuntaan syntyy, mutta JOTAIN RAJAA sentään…
Kommentit (7)
niin no toki ikävää sinun kannaltasi...saahan sitä aina pyytää, mutta mikset sä voi puhua tyttärellesi suoraan ja sanoa, että ei kun nyt sulla on kerrankin lapsivapaa viikonloppu, etkä silloin hoida ketään muuta kuin itseäsi. Piste. Ei siitä luulis tytönkään loukkaantuvan.
kylläpä sinä olet oikea sankari kun miehenä hoidat lapsiasi. Kukaan nainen ei näin teekään.
Itsepä olet tyttäresi tuollaiseksi kasvattanut, mutta hyvä toki, että kiletäydyit jos ei huvita.
Lapsia pökitään alulle ja sitten vaaditaan lapsivapaita! Ja onhan sulla ukin velvollisuuksiakin! Kai olet putket laittanut poikki ettei taas viikonlopun panoista napsahda pikkuisia alulle?
kuuloinen aikuinen tytär sinulla. Monet eivät osaa nähdä läheistä ihmistä ihmisenä, ja siksi eivät osa huomioidakaan ihmisenä.
Toteat tyttärellesi, että nyt ei käy, mutta otat oikein mielellään vaikka seuraavana viikonloppuna pienten lastesi jatkoksi. MUTTA tytär ottaa sitten vastaavasti pikkusisaruksensa hoitoon seuraavana viikonloppuna. Saat toisen lapsivapaan viikonlopun samassa kuussa!
Voi toki olla, että tytär nikotellen kieltäytyy...
herne syvälle nenään, kun noin rasittaa tyttäresi pyyntö. Onneksi osasit kieltäytyä hoitovelvoitteesta.