Nyt mä ymmärrän kunnolla, miksi joitakuita ahdistaa käydä neuvolassa!
Meillä oli lastenneuvolan terkka lomalla ja naapurikunnasta toinen terveydenhoitaja tuuraamassa. Ihan mukavan oloinen ihminen, mutta herran jestas millainen tapa suhtautua! Jäi jankuttamaan jostain ihan naurettavista pikkuasioista, koska toki neuvolan terveydenhoitaja tietää paremmin lapsemme tarpeet kui me vanhemmat. Särähti korvaan myös se, että koska olemme ensimmäisen lapsen vanhempia, me HARJOITTELEMME vanhemmuutta.
Minusta tuommoinen lillukanvarsiin tarttuminen vesittää neuvolan arvokasta tehtävää. Onneksi seuraavalla kerralla on taas oma tuttu terkka!
Kommentit (58)
Kuulostaa tutulta! Harjoitellaan vanhemmuutta. Mä en tiedä taas miten kestän seuraavat neuvolakäynnit...
lastenneuvola on ollut tosi hyvä ja luotettava tuki. Tosi ikävää, että se ei voi kaikille sitä olla. Voi kun meidän oman terkkarin vois jotenkin monistaa ;)
Mä en tajua, millä logiikalla vanhemmuutta harjoitellaan omalla lapsella...
Ap
että "sä vissiin vielä harjoittelet terveydenhoitajuutta" :D
Joo semmosta se on. Kannattaa suhtautua siihen niin että tässä sitä taas mennään johonkin vajukkikoulutukseen. Oma raskausajan terkkani pitää joka kerta esitelmän siitä miten kusinäyte otetaan oikeaoppisesti. Viimeksi myös ehdotti että eikö mieheni voisi tuoda sitä kustani labraan kun itse en ehdi kun aamulla pitää lähteä niin aikaisin töihin. Jostain syystä mua jotenkin tökkii ajatus että laittaisin mieheni kuljettelemaan kustani. Ehkä olen jotenkin rajoittunut.
vasta nyt, toisen lapsen kohdalla, miksi jotkut ahdistuvat neuvolassa. Ekan lapsen neuvolan terkka oli suurpiirteinen, kokenut ja lämmin ihminen. Hän auttoi aina laittamaan asiat oikeisiin mittasuhteisiin kertomalla esimerkiksi kasvukäyrien historiasta ja lapsen yksilöllisestä kasvusta, kun lapsemme pomppi kakkoskäyrällä. Ikinä hän ei arvostellut. Tunsin esikoisen äitinä olevani aivan riittävän hyvä äiti.
Nyt toi terkkari jäi eläkkeelle, ja meillä on nuori ja virkaintoinen, lapseton terkkari. Voi että rasittaa! Joka kerta käydään joku kaavakkeen mukainen, mekaaninen keskustelu ja ällistellään meidän nuorimmaisen kasvukäyrän laaksoja ja kukkuloita. Arvostan kovasti sitä, että th yrittää tehdä työnsä mahdollisimman hyvin. Ei mulla häntä vastaan mitään ole. Mutta minä nyt vaan jo osaan hoitaa näitä lapsiani, jotka ovat terveitä ja hyvinvoivia, en tarvitse siihen neuvoja.
terkaa mainitsi että harjoittelette vanhemmuutta.
Ihan tottahan sen on jos kyseessä on ensimmäinen lapsi joka ilmeisesti on vasta vauva?!
No en nyt oikein ymmärrä mikä siinä on niin kamalaa, että terkaa mainitsi että harjoittelette vanhemmuutta.
Ihan tottahan sen on jos kyseessä on ensimmäinen lapsi joka ilmeisesti on vasta vauva?!
harjoittelusta. Harjoittelu on minusta jotain sellaista, jossa harjoittelija ei ota täyttä vastuuta, vaan on olemassa joku "ylempi" vastuunkantaja. Meillä me vanhemmat olemme niitä vastuunkantajia, emme harjoittelijoita.
Ap
vasta nyt, toisen lapsen kohdalla, miksi jotkut ahdistuvat neuvolassa. Ekan lapsen neuvolan terkka oli suurpiirteinen, kokenut ja lämmin ihminen. Hän auttoi aina laittamaan asiat oikeisiin mittasuhteisiin kertomalla esimerkiksi kasvukäyrien historiasta ja lapsen yksilöllisestä kasvusta, kun lapsemme pomppi kakkoskäyrällä. Ikinä hän ei arvostellut. Tunsin esikoisen äitinä olevani aivan riittävän hyvä äiti.
Nyt toi terkkari jäi eläkkeelle, ja meillä on nuori ja virkaintoinen, lapseton terkkari. Voi että rasittaa! Joka kerta käydään joku kaavakkeen mukainen, mekaaninen keskustelu ja ällistellään meidän nuorimmaisen kasvukäyrän laaksoja ja kukkuloita. Arvostan kovasti sitä, että th yrittää tehdä työnsä mahdollisimman hyvin. Ei mulla häntä vastaan mitään ole. Mutta minä nyt vaan jo osaan hoitaa näitä lapsiani, jotka ovat terveitä ja hyvinvoivia, en tarvitse siihen neuvoja.
mitään erityisiä neuvoja, kun mitään ongelmia ei ole! Meidän oikea th ei anna mitään erikoisempia ohjeita, ellemme nyt sitten satu jotain kysymään.
Meidän th:mme on kyllä tosi tarkka noiden kasvukäyrien suhteen, määrää siis helposti kontrollikäyntejä, mutta sanoo semmoisen määrätessään, että yleensä nämä kasvun heittelyt ovat aivan normaaleja, mutta katsotaan nyt kuitenkin!
Ap
Oispa NYT pieni vauva, osaisin jo paljon paremmin, jättäisin kaikki surkeat mokat tekemättä...
Entä sitten jos on vain yksi lapsi?
Eikö sitten ikinä "valmistu vanhemmuuteen?"
No mihin lillukanvarteen se takertui, kun vedit herneen noin nenään? Ois kiva kuulla, mitä se oikein sanoi
Entä sitten jos on vain yksi lapsi?
Eikö sitten ikinä "valmistu vanhemmuuteen?"
Me yksilapsisena perheenä (olemme ihan valinneet yksilapsisuuden) emme siis ikinä tule olemaan vanhempia. Ollaan ikuisia harjottelijoita...
harjoittelusta. Harjoittelu on minusta jotain sellaista, jossa harjoittelija ei ota täyttä vastuuta, vaan on olemassa joku "ylempi" vastuunkantaja. Meillä me vanhemmat olemme niitä vastuunkantajia, emme harjoittelijoita.
Ap
Eka lapsi on se harjoittelukappale ja kyllä te sitä vanhemmuutta sen kanssa harjoittelette.
Ehkä ymmärrät sen sitten, kun sinulle tulee kokemusta enemmän ja osaat nöyrtyä vanhempanakin.
No mihin lillukanvarteen se takertui, kun vedit herneen noin nenään? Ois kiva kuulla, mitä se oikein sanoi
tää on nyt sun oma tulkinta.
Käytiin mm. todella pitkä keskustelu siitä, että vauvalle ei saisi antaa vettä tuttipullossa, vaan pitäis olla nokkamuki. Juotetaan vauvaa yleensä ihan tavallisesta kupista, mutta joskus sitten annetaan tuttipullosta, kun vauvasta on kiva juoda itse. Nokkamukin kanssa ei vielä hyvin onnistu. Vauva ei siis syö tuttipulloa muuten, eikä ole syönyt kuin ihan satunnaisesti ollessani poissa. Vauvaa ei saa tässä vaiheessa kuulemma OPETTAA tuttipullolle, koska siitä ei sitten pääse irti. Ja tää keskustelu kesti KAUAN, vaikka yritin sanoa, että sitä tuttipulloa annetaan ehkä muutaman kerran viikossa.
Toinen oli sitten se, että ruuaksi pitäisi olla enimmäkseen lihaa ja perunaa. Ja se, että lapsen kasvussa tapahtui notkahdus, johtuu todennäköisesti siitä, että lapsi ei saa joka aterialla lihaa. Tosin vauva on samalla ravinnolla kasvanut nyt sitten "normaalisti", en jaksanut kysyä, että kuinkahan se sitten on mahdollista.
Ap
harjoittelusta. Harjoittelu on minusta jotain sellaista, jossa harjoittelija ei ota täyttä vastuuta, vaan on olemassa joku "ylempi" vastuunkantaja. Meillä me vanhemmat olemme niitä vastuunkantajia, emme harjoittelijoita.
Ap
Eka lapsi on se harjoittelukappale ja kyllä te sitä vanhemmuutta sen kanssa harjoittelette.
Ehkä ymmärrät sen sitten, kun sinulle tulee kokemusta enemmän ja osaat nöyrtyä vanhempanakin.
sulla ja mulla taitaa olla aika erilaiset käsitykset harjoittelusta.
En ymmärrä, mitä tarkoitat sillä, että mun pitäisi jotenkin nöyrtyä.
Ap
Meidän terkka on kyllä ihana, lämmin ja tosiaan sopivan suurpiirteinen. Koskaan ei arvostele eikä jankuta mistään, hällä on todellakin vuosien kokemus alastaan.
Kesällä häntä tosin tuurasi joku ihan outo nainen, ihan yhtä tyhjän kanssa oli käydä neuvolassa. Tehtiin normaalit pissatestit yms. mutta hänpä ei osannutkaan tulkita tuloksia kun niistä soitin perään, sain kuulla vasta vakioterkkarin palattua töihin kesälomalta 4 viikkoa myöhemmin että mulla on pissatulehdus ollut koko sen ajan.
No, nyt aletaan sitten asioimaan 3. raskauden myötä näin kesää vasten, toivottavasti sielä olisi joku muu.
ja nuoret terkkarit on usein pahimpia, kun vasta harjoittelevat sitä neuvolatätinä olemista. Kaikki tehdään jonkun ohjekirjan mukaan, kun ei ole vielä kokemus karttunut.
Meilläkin käytiin puolen tunnin mittainen keskustelu alle yksivuotiaan tutista sekä siitä, että lapsi saa punaista lihaa vain muutaman kerran kuussa. Ei olisi pitänyt sanoa mitään, mutta kun kysyivät ruokavaliosta... Myös kasvissyöjäparat, jos tuolle terkalle joutuvat :D
terkkari oli kyllä yli viisikymppinen, suunnilleen samoja ikiä kuin omakin th:mme. Olen kyllä todella kiitollinen omasta terkastamme, hän on todellinen aarre!
Ap
neljän lapsen äiti ja edelleen koen että harjoittelen vanhemmuutta. Vai kuvitteleeko ap että kun lapsi syntyy niin hupsista keikkaa, sitä on heti täydellinen vanhempi ilman mitään kokemusta.
ajattelevat, että ensimmäisen lapsen kanssa tosiaan harjoitellaan sitä vanhemmuutta. Eikä vanhemmaksi koskaan valmistu, kokoajan pitää olla valmis oppimaan uutta ja harjoittelemaan. No ehkä Siperia opettaa, ja sinäkin joskus huomaat että voit vielä jotain oppia.
Ehkä terkkarin ei olisi tarvinnut sanoa sitä noin suoraan, mutta ei minusta vanhemmankaan tarvitse olla noin tiukkapipoinen.
Kuulostaa tutulta! Harjoitellaan vanhemmuutta. Mä en tiedä taas miten kestän seuraavat neuvolakäynnit...