Mä en tunne minkäänlaita lämpöä miestäni kohtaan, lähinnä vaan ärsyttää

Pikkulapsiaikaa elellään. Kun mies tulee töistä kotiin, koen lähinnä ärtymystä. Se alkaa selailla posteja ja menee suihkuun ja keittää kahvia, kyllä se lapselle juttelee mutta mulla takana jo pitkä päivä ilman omaa rauhaa niin kyllästyttää että yksi tulee kotiin posteja tutkimaan. Sitten kun on loma, mies todella koittaa mennä sieltä missä aita on matalin, mulla yhtälailla rankkaa lasten kanssa. Kun iltasella lopulta lapset nukkuvat ja yritän mennä miehen kainaloon sohvalle, mies saattaa jotain älähtää että mitä sä tolleen rumasti tunget tai jotain muuta. Jos yritän puhua jostain mieltä vaivaavasta asiasta vaikka lapsiin liittyen, mies tokaisee ettei hän nyt jaksa enää tähän aikaa jutella. Ei siis koskaan ole aikaa jutella, kun ei lastenkaan kanssa voi kaikesta puhua!

Jos lähdetään synttäreille ja olen vähän laittautunut, mies katsoo ja letkauttaa jotain vaikka että "olisit nyt tukkas koittanut laittaa siistimmin". Kiitos....

Mua tympii ja kyllästyttää kaikki miehessä. Sen tapa "hoitaa" lapsia, sen tapa mölistä tyhmiä, kaikki! Voi että. Ja on se silti lapsille niin tärkeä, en tahdo perhettä hajottaakaan. Mitä tässä pitäisi tehdä? Kaipaisin niin keskustelutaitoista ihmistä rinnalleni, tuo duunarini ei sitä ole.