Millaisia "oireita" teidän adhd lapsella oli?
Huono otsikko. Eli meidän 2v6kk pojalla epäillään adhd:ta ja haluaisin kuulla teidän kokemuksistanne.
Miten aloitte/neuvolassa alkoivat epäilemään, millainen lapsi oli? Miten se todettiin ja mitä sen jälkeen tapahtuu. Miten elämä on mennyt?
Kommentit (15)
Teillä on joku täysin kyvytön lääkäri asialla jos tuote epäilee. Oikeasti tuon ikäisellä kyse voi olla ihan mistä vain. Meillä on tosi paljon tekijöitä jotka edesauttaa ADHD:n syntyyn (mm. äidillä vaikea ADHD ja lapsella keskosuus ja vaikeat aivovauriot), ja silti alettiin edes tutkia asiaa vasta 4-vuotiaana.
Tyttöni sai diagnoosin vasta aikuisena, koska siihen aikaan adhd ei ollut niin tunnettu eikä sitä diagnosoitu muutenkaan.
Voit googlata ja käydä asperger-liiton sivusolta katsomassa adhd.n oireet, ne kun ovat vähän erilaiset kaikilla.
Oma lapseni oli motorisesti erittäin taitava ja näppärä. Oppi aikaisin liikkumaan: 4 kk iässä ryömi, 6 kk ikäisenä seiso tukea vasten, max 9 kk käveli ilman tukea. Niskojaan kannatteli jo sairaalassa 1 vrk ikäsenä, mahallaan maaten nosteli päätään pystyyn.
Valvoi paljon, nukkui vähän.
Puhumaan oppi myös aikaisin, alkuun oli paljon äännevirheitä, eikä kaikki saaneet puheesta selvää, mutta lauseita tuli jo noin reilu 1 v.
Vauhdikas, energinen, meneväinen, puhui paljon, avoin, sosiaalinen, luottavainen muita ihmisiä kohtaan, otti kontaktia aivan tuntemattomiinkin, vahvatahtoinen, itsepäinen.
Rajat täytyi olla ehdottomat ja selkeät ja tiukat, siellä rajojen sisällä piti antaa mahdollisuus olla mitä on, mutta niitä rajoja hän koetteli aina, useasti saman päivänkin aikana, koko ajan.
tyttöleikkejä ei leikkinyt, kaikessa piti olla vauhtia, kiipeili, juoksi, oppi ilman apurattaita noin 3 v, leikki poikien kanssa, koska tytöt eivät jaksaneet.
Kiltti, ei kiusannut, oikeudenmukainen. ei osannut puolustaa itseään eli ei antanut samalla mitalla takaisin, ei nakellut hiekkaa toisten päälle tms. eikä nimitellyt rumasti. Yltiösosiaalisena leikki kaikkien kanssa.
Kompromisseja ei voinut tehdä. Ei niin, että tänään ja tällä kertaa, on poikkeus.. esim. jos ruuan kanssa sai ravintolassa limpparia, koska siskon tyttökin sai, ja vaikka sanoin, että tällä kertaa.. siitä tulikin sitten valtava taistelu, kun olisi aina ja kotonakin halunnut "sainhan silloinkin", eli poikkeudet ja kompromissit sotki kaiken. Hän oli tuolloin n. 10 v, vähän alle.
Tässä nyt jotakin.
mutta mun pojalla on eräänlainen syntymässä todettu syndrooma, jonka yksi oire tai sanotaanko tyypillinen piirre on ADHD. Hänen käytöksensä on tosiaan vauvasta lähtien ollut hyvin adhd-tyylistä. Impulssiherkkä, aina liikkeessä, keskittyminen herpaantuu pienimmästäkin ärsykkeestä, kontrolloimaton, vähästä ärsyyntyvä jne.
Ei tuota tietenkään vauvana ole sen kummemmin diagnosoitu eikä hoidettu ainakaan lääkkeellisesti, kunhan on todettu, että sopii taudinkuvaan.
Valitettavasti en voi todistaa teille että ihan tosissani kysyin. Omapa on ongelmanne jollette usko. Kiitos sinulle, joka vastasi asiallisesti!
JO 2-vuotis neuvolassa sanottiin että epäilys on. Sen takia koska 1)poika on erittäin vilkas, menee eikä pysähdy hetkeksikään ja 2)koska hän EI osanut puhua lauseita vaan vain sanoja.
Tuota ihmettelin itsekin, että eihän 2-vuotiaan kuulukkaan vielä osata puhua pälpättää niinkuin meikäläiset? Sanottiin sitten että jos 2v6kk neuvolassa on vielä sama juttu (ei kunnon puhetta ja on villi) niin sitten psykologille.
Poika siis alkoi menemään siitä hetkestä asti kun oppi kävelemään. Ei keskity leikkeihin vaan juoksee ja touhua,riehuu, hakkaa, potkii, heittelee tavaroita ja RIKKOO kaiken minkä käsiinsä saa. Välillä tulee pahoja kohtauksia, hyvä ettei juokse seinistä läpi.
Siksi kysyin, että voiko nämä viitata ylivilkkauteen vai onko ihan normaalia uhmaa? Minä kun en tiedä ettekä tekään kylläkään, mutta siksi juuri haluaisinkin kuulla teidän adhd lapsista.
Ap
mutta mun pojalla on eräänlainen syntymässä todettu syndrooma, jonka yksi oire tai sanotaanko tyypillinen piirre on ADHD. Hänen käytöksensä on tosiaan vauvasta lähtien ollut hyvin adhd-tyylistä. Impulssiherkkä, aina liikkeessä, keskittyminen herpaantuu pienimmästäkin ärsykkeestä, kontrolloimaton, vähästä ärsyyntyvä jne.
Ei tuota tietenkään vauvana ole sen kummemmin diagnosoitu eikä hoidettu ainakaan lääkkeellisesti, kunhan on todettu, että sopii taudinkuvaan.
Että poikani on TÄYSIN samanlainen kun 6? sinunkin.
Ap
adhd on ihan yli-ihminen! sehän näyttäis olevan jopa tavoiltetava tila ton perusteella.
mutta mun pojalla on eräänlainen syntymässä todettu syndrooma, jonka yksi oire tai sanotaanko tyypillinen piirre on ADHD. Hänen käytöksensä on tosiaan vauvasta lähtien ollut hyvin adhd-tyylistä. Impulssiherkkä, aina liikkeessä, keskittyminen herpaantuu pienimmästäkin ärsykkeestä, kontrolloimaton, vähästä ärsyyntyvä jne.
Ei tuota tietenkään vauvana ole sen kummemmin diagnosoitu eikä hoidettu ainakaan lääkkeellisesti, kunhan on todettu, että sopii taudinkuvaan.
Vika on mikrokefalia, mutta sehän ei nimenä kerro paljon muuta kuin että on pieni pää. Tuosta näkee oireiden skaalan: http://www.medicinenet.com/microcephaly/article.htm#tocd
Ihan oikeasti vakava aivovaurio on tavoiteltava tila? Keskosuus? Ei muuten ole...
t. 5
poikani on juuri kuten 6 kirjoittajan ja ap:n lapsi. Siltikin kyseessä vasta 4-vuotias ja kuitenkin esim. 4v. lene testit meni ok neuvolassa. Työskentelen itse myös adhd lasten parissa ajoittain, joten asiasta jonkin verran tiedän. Ap sinun lapsesi voi olla ihan normaali uhmaikäinen. Puhe ei ole adhd:n määre.
mutta mun pojalla on eräänlainen syntymässä todettu syndrooma, jonka yksi oire tai sanotaanko tyypillinen piirre on ADHD. Hänen käytöksensä on tosiaan vauvasta lähtien ollut hyvin adhd-tyylistä. Impulssiherkkä, aina liikkeessä, keskittyminen herpaantuu pienimmästäkin ärsykkeestä, kontrolloimaton, vähästä ärsyyntyvä jne.
Ei tuota tietenkään vauvana ole sen kummemmin diagnosoitu eikä hoidettu ainakaan lääkkeellisesti, kunhan on todettu, että sopii taudinkuvaan.
Vika on mikrokefalia, mutta sehän ei nimenä kerro paljon muuta kuin että on pieni pää. Tuosta näkee oireiden skaalan: <a href="http://www.medicinenet.com/microcephaly/article.htm#tocd" alt="http://www.medicinenet.com/microcephaly/article.htm#tocd">http://www.medicinenet.com/microcephaly/article.htm#tocd</a>
Noh, ihan hyvin. Lapsi ei ole varsinaisesti aggressiivinen tai huonokäytöksinen, vaikka kilahteleekin kyllä usein etenkin siirtymätilanteissa, varsinkin jos on kiire mennä jonnekin. Vireystilan muutokset vaikeita (herääminen, nukahtaminen).
Koulussa hänellä on avustaja, koska tarvitsee sellaista pientä patistelua ja rautalangasta vääntämistä. Sitten kun on näytetty, mitä pitää tehdä, hän kyllä tekee ja suoriutuu oman henkisen tasonsa mukaan.
Parhaat koulusuoritukset tulevat usein liikunnan jälkeen. Liikunnan lisääminen on hyvä keino auttaa lasta, jolle lääkitys ei ole vielä ajankohtainen. Tietysti myös sokerin välttäminen, telkkari minimiin, lautapelien loppuun asti pelaaminen (+kestävyydestä palkitseminen!) jne. ovat hyvää terapiaa.7
Mutta tosiaan meidän lapsella ADHD ei ole ainoa ongelma, joten en osaa antaa tarkkaa kuvaa siitä, miten juuri ADHD meidän ja hänen elämäänsä vaikuttaa.
Kuka epäilyksen on heittänyt ilmaan? Mahtaa olla aika ammattitaidoton henkilö.
Vauva-ajat voivat täsmätä, mutta ei noin pienestä voi vielä paljon sanoa. Kun lapsi kasvaa, huomaat minkälaisia rajoja/ ohjeita/ rytmejä hän tarvitsee ja voit verrata muihin samanikäisiin. 2-vuotiashan on uhmaiässä ja koko elämä on yhtä taistelua, tuon ikäiseltä ei voi paljoa edes odottaa.
Jotenkin tuntuu että adhd on joka toisella 2-vuotiaalla... ainakin äitien mielestä... Irl siinä ei ole mitään tavoiteltavaa.
Että poikani on TÄYSIN samanlainen kun 6? sinunkin.
Ap
jännä, että noin pienen kanssa epäillään adhd:ta. 4v. on aikaisin ikä se diagnosoida.