Tyttäreni kertoi luokkakaveristaan jolla
kaikki lukuaineet paitsi englanti on kymppejä. Pillahti itkuun kun äidinkielen kokeessa oli kirjoitusvirhe. Kun kaverit lohduttivat tästä englannin ysistä, kertoi ettei todistus ole täydellinen???? kun siinä on yksi ysi.
Ei tuokaan oikein hyvältä kuulosta.
Kommentit (12)
Toisaalta tuollaiset pärjäävät koulussa aina hyvin ja tulevat saamaan hyvät työpaikat sun muut.
Jos on sosiaalisesti kyvytön, ei numerot paljon auta.
Pahimmassa tapauksessa tuollainen käy mielenterveyden päälle.
Tai ainakin mun aikana ja omien kolmen lapsen luokalla "hiket" ovat suosituimpia oppilaita. Onhan se rankkaa, jos lapsesta saakka vaatii itseltään täydellisyyttä, mutta yleensä tuollaiset ihmiset hoitavat nekin ilman mielenterveydellisiä ongelmia, jos kotona on kaikki kunnossa.
Sitten yliopistossa maailma sortuu kun ei olekaan se etevin ja täydellisin, vaan luentosali on täynnä yhtä täydellisiä ja vielä parempia.
Sitten yliopistossa maailma sortuu kun ei olekaan se etevin ja täydellisin, vaan luentosali on täynnä yhtä täydellisiä ja vielä parempia.
9,9 keskiarvollisia ja parempia? Tokkopa olet näin nähnyt...
Tai ainakin mun aikana ja omien kolmen lapsen luokalla "hiket" ovat suosituimpia oppilaita. Onhan se rankkaa, jos lapsesta saakka vaatii itseltään täydellisyyttä, mutta yleensä tuollaiset ihmiset hoitavat nekin ilman mielenterveydellisiä ongelmia, jos kotona on kaikki kunnossa.
Hiket oli niitä hermostuneita pingottajia joilla ei ollut muuta elämää kuin koulu. Ja joilla sitten myöhemmin oli mielenterveydellisiä ongelmia.
Tämän työn isä kovasti kehuskelee numeroilla ja kuulemma painostaa niihin.
Mutta toki hikkejäkin oli moneen junaan =)
Pelkän keskiarvon perusteella ei ihmisestä voi sanoa paljon. Mutta on muistettava, että ylisuorittaminen käy ennen pitkää voimille. Epäonnistumisia tulee jokaiselle ja jos virheitään ei kestä, niin kuka tahansa väsyy.
Eli täyden kympin oppilas voi olla rento ja suosittu. Tai sitten hän on ylisuorittava perfektionisti. Tuskin missään on luentosalillista porukkaa 9,9 keskiarvolla, mutta yliopistossa voi tulla vastaan se ensimmäinen tentti, jonka reputtaa. Surullista on, jos älykäs ihminen ei kestä sitä.
joilla oli ala-asteella 9,9 tai parempi keskiarvo!
hän on nyt lääketieteen dosentti. Jotkut vaan ovat pedantteja, jos on tehnyt paljon töitä ja epäonnistuu tavoitteisiinsa nähden niin voihan siinä itku tulla?
Jos makoilee sohvalla katsomassa salkkareita ja ahmii sipsi-karkki-sidukka roskaa päivät pitkät niin ajatus tietenkin on vieras.
hän on nyt lääketieteen dosentti. Jotkut vaan ovat pedantteja, jos on tehnyt paljon töitä ja epäonnistuu tavoitteisiinsa nähden niin voihan siinä itku tulla?
Jos makoilee sohvalla katsomassa salkkareita ja ahmii sipsi-karkki-sidukka roskaa päivät pitkät niin ajatus tietenkin on vieras.
Toiset sitten taas eivät peruskoulun (ja osittain myös lukion ja yliopiston) jälkeen onnistu löytämään paikkaansa "arvoonsa sopivasta" työelämästä. Eräskin vanha luokkakaverini, 10.0 keskiarvolla peruskoulun päättänyt neitokainen, on keskinkertaisin arvosanoin maisteriksi valmistuttuaan aluksi jakanut sanomalehtiä ja on tällä hetkellä uransa huipulla osa-aikaisena siivoojana.
Valitettavasti esim. sosiaaliset taidot ja tiedon soveltaminen ovat sellaisia taitoja, joita työelämässä tarvitaan sen faktapohjaisen kirjaviisauden lisäksi. Niitä ei ulkolukemalla opi.
jos lapsi ja nuori saa mitään tekemättä ja mitään lukematta pelkästään siis tunneilla istumisen takia esim numeron 9+. Silloin se 9+ on hänelle se huonoin numero. Näilläkin lapsilla ja nuorilla on oikeus tähdätä itsensä tasoisiin hyviin numeroihin. Heille esim. yhden koealueen lukaisun jälkeen tulee numeroksi 10. ainoat haasteet tuossa sitten jääkin sille, että pyrkii saamaan siistä todistuksesta kauttaaltaan sen 10-linjan.
Joku toinen taas kokee ylpeyttä siitä, että kaikki numerot ovat numeroa 8, koska on saanut ponnistella ja pyrkiä itselleen hyviin numeroihin.
Toisaalta tuollaiset pärjäävät koulussa aina hyvin ja tulevat saamaan hyvät työpaikat sun muut.