Miten pitää suhtautua jos kaveri kertoo odottavansa vammasta lasta?

Kuunnella ja auttaa käytännön asioissa jos vaan voi.

..abortin mahdollisuudesta.

Miltä se tuntuu, pelottaako?

..abortin mahdollisuudesta.

No en mä kyllä menis tollasta paukauttamaan, ennenku olen saanu käsityksen, mitä ystävä ylipäätään ajattelee asiasta. Joku voi ottaa tuommoisen loukkauksena, vaikka sen esittäis ystävällisesti. Ennemmin kyselisin, mitä hän ajattelee, miltä tuntuu, miten hän haluaisi muiden suhtautuvan..

odottavani vammaista lasta ja kertoisin siitä ystävälle ja hän kysyisi aionko tehdä abortin... huhhuh. ystävyys saattaisi loppua siihen!

Enkä puhunut vaistoistani kenellekään



Voisitko vain onnitella raskaudesta ja sanoa olevasi olkapää. Tämä äiti ei varmaan jaksa enää huolehtia siitä, miltä sinusta tuntuu.

Voiko sanoa, harmi tai otan osaa, onpa surullista?

Hyvällä ystävällä on kehitysvammainen lapsi. Hän ei tosin tiennyt odottavansa kehitysvammaista lasta. On tullut kyllä huomattua, että sitä kehitysvammaista rakastaa ihan yhtälailla kuin sitä ns. normaalia lasta.

Itse vain kuuntelisin, jos ystävällä huolia. Saattaisin höpötellä ihan normaalisti lastenvaate/-tarvike jutuista unohtamatta niitä vanhoja keskustelunaiheita.

lapsi olisi terve. Hän on kumminkin tehnyt jo päätöksen pitää lapsen, ei hän säälittelyä kaipaa.



Toki ensin voi kysyä, milloin hän sai tietää ja millaisesta vammaisuudesta on kyse. Ja miltä HÄNESTÄ asia tuntuu?



Mutta sen jälkeen - juttelet ihan kuin lapsi olisi terve. Onnittelet synnytyksen jälkeen, viet rotinoita jne.



Vammainenkin lapsi on äidilleen arvokas ja rakas, muista se aina.

niin varmaan kysyisin, että aiotko pitää lapsen.



Vähän veikkaan, että moni jonka ensimmäinen lapsi on vammainen, katuu päätöstään pitää lapsen. Juu, toki sitä lasta rakastaa kuin tervettä lasta, mutta sata kertaa helpompaa se silti terveen kanssa on.

oltiin jossain kemuissa ja kaikki vältteli mua, kun kukaan ei tiennyt mitä olis sanonut.

Sitten jotkut paukautteli jotain tyhmää, kuten naapuri, joka pohdiskeli saako tytön vai pojan ja korosti että pääasia että lapsi on terve. Ja mulla oli siinä se vammainen lapsi. Olisko mun pitänyt tästä tajuta, että lapsi pitäisi antaa pois tms??

kertoisi odottavansa lasta.

voihan sitä asiasta jutella, kuunnella ja kysellä tyyliin jokua aiemmin kirjoitti. Kaveri on päätöksenasiasta jo tehnyt, kun päätyy asiasta ääneen kertomaan. Tuomitseminen tai suorien elämänohjeiden antaminen ei kuulu hyvään kaveruuteen.



terv. vammaisen äiti

sinäkään toivonut. Turha sitä kulunutta lausetta on henkilökohtaisesti ottaa, jokainen toivoo lapsestaan tervettä - ja jos lapsi ei sitä ole, sitten rakastetaan sitä sairasta.

sinäkään toivonut. Turha sitä kulunutta lausetta on henkilökohtaisesti ottaa, jokainen toivoo lapsestaan tervettä - ja jos lapsi ei sitä ole, sitten rakastetaan sitä sairasta.

olis ok sanoa 'toivon tervettä lasta'. Mutta kun sanonta menee PÄÄSIA on että lapsi on terve.

ja jos ei ole, niin mitäs sit pitäis tehdä?? Eikös tärkeitä ole että syntyy lapsi.

Juu, toki sitä lasta rakastaa kuin tervettä lasta, mutta sata kertaa helpompaa se silti terveen kanssa on.

Jos tarkoitat "terveellä" lasta joka ei ole vammainen, miten voit sanoa noin?

Ei-vammaisella lapsella voi olla allergioita, pahoja korvakierteitä, koliikkia ja ties mitä, jonka vuoksi pari ensimmäistä vuotta menevät kuin sumussa ja väsyneenä. Vammainen lapsi,esim down ilman sydänvikoja tai muuta erityistä voi taas olla monta kertaa helpompi kuin tällainen "terve" ei-vammainen lapsi.

Kaikki lapset ovat yksilöitä helppouden suhteen, niin terveet kuin vammaisetkin.

Jos vastaat "tärkeää", älä jätä ystävääsi yksin. Tärkeintä on, että olet tukena ja kun hänellä tulee vaikeita hetkiä elämässä, älä poistu hänen elämästään. Vammainen lapsi tuo aina kaikenlaista elämään, tärkeintä on se että olet tukena. Ei tarvitse puhua mitään, kunhan vain... olet.



Ei se ole niin sanottua, että lapsi välttämättä on terve vaikka terveenä syntyisikin. Oma lapsi syntyi terveenä, mutta pari vuotiaana hänelle puhkesi sairaus, joka on vienyt pyörätuoliin ja on täysin avustettava. Itse olen kiitollinen niistä rakkaista ystävistä, jotka jaksoivat pysyä rinnalla. Osa ei pysynyt, mutta näin myöhemmin ajateltuna huomaan etteivät he olleet niitä aitoja ihmisiä, jotka halusivat olla ystäviäni.

sanoisin ehkä "ai jaa. Milloin/miten saitte tietää" ja yrittäisin ilmeellä ja käytöksellä osoittaa, että kuuntelen, jos kaveri haluaa puhua asiasta. Kaverin omasta suhtautumisesta sitten eteenpäin.

Kaverisi saa lapsen joten iloitsisin hänen kanssaan. Lapsella on vamma, joten kertoisin toivovani hänelle erityisesti kaikkea hyvää ja tsemppiä äitiyteen. Sanoisin olevani valmis auttamaan lapsen syntymän jälkeen, mikäli kaveri kaipaa apua vaikka kotihommiin.



Kysyisin vielä, onko kaveri tutustunut vertaistukitoimintaan, riippuen tietysi vamman laadusta. Esim cp-liiton sivut ovat hyvät.

sinäkään toivonut. Turha sitä kulunutta lausetta on henkilökohtaisesti ottaa, jokainen toivoo lapsestaan tervettä - ja jos lapsi ei sitä ole, sitten rakastetaan sitä sairasta.

olis ok sanoa 'toivon tervettä lasta'. Mutta kun sanonta menee PÄÄSIA on että lapsi on terve. ja jos ei ole, niin mitäs sit pitäis tehdä?? Eikös tärkeitä ole että syntyy lapsi.

joten ei siinä tehdä vertailuja elämän ja kuoleman välillä.

Toistan: se on sanonta, joten sitä ei kannata ottaa henkilökohtaisena loukkauksena. Vähän toope sanonta, myönnän, mutta silti vaan sanonta.