Minusta on tulossa vittumainen paskiainen

Olin ennen kutakuinkin avarakatseinen ja empaattinen, altruistinen, jalo ja kaikin puolin hyvä ja kiva ihminen. Luulin, että se johtuu ihan luonteenlaadustani ja siitä, että olen niin ymmärtäväinen, fiksu ja rakkaudentäyteinen ihminen.



Mutta nytpä olenkin tajunnut, että tuo kaikki johtui vain siitä, että minulla on ollut niin helppoa ja elämääni on valikoitunut ns. hyviä ihmisiä. Muutama vuosi kohtuullisen rankkaa aikaa, ristiriitoja, vastoinkäymisiä ja muutama epäreilu paskiainen, ja kas - alan olla vittumainen, negatiivinen ja itsekeskeinen. Joko tämä on minulle terveellistä ja hyvästä, tai sitten myrkyttää mieleni ja tekee loppuelämästäni entistä kurjempaa.



Muita?