Supermarjo
Ei ole tapana ollut katsoa mitään reality tv-sarjoja. No, nyt olen katsonut Supermarjoa.
Olen huomannut nettikeskusteluissa, että häntä ja heidän perhettään kohtaan ollaan kovin kriittisiä.
Minä nostan hattua Marjolle. Nainen pyörittää aikamoista karusellia ja pätevästi. Itse olen kirjoja lukeva ja teetä siemaileva useamman lapsen kotiäiti. Olen ylpeä siitäkin. Ihmisten intressit voivat olla niin erilaisissa asioissa.
On kiva että maailmassa on monenmoisia ihmisiä. Kaikilta voi oppia jotain.
Positiivisella asenteella mennään! :-)
Kommentit (10)
ihmiset on niin sairaan kateellisia.
Marjon jutusta opin sen, että en pröystäile lapsieni harrastuksilla. Se herättää vihan niissä joiden lapset ei harrasta mitään.
Jo kahdesta meidän naapurista olen huomannut sen asian, kun olen puhunut kilpailevasta lapsestani.
Varsinkin jos lapsi kilpailee ja pärjää niin se on liikaa monelle äidille.
Minua ei Marjo ärsytä.
Ikävä totuushan on se, että pitää itsensä kiireisenä kakkosluokan puuhastelulla, kuten olemalla aikuisten naisten tanssiryhmän "manageri" ja rahastamalla tyttäriensä lahjoilla...sellaista ns. omaa työtä tai kädenjälkeä ei näy sitten missään.
Ja samalla arvostelee työssäkäyviä, uraa luovia äitejä jotka kaipaavat sitä teetaukoa sillä aikaa kun lapsensa harrastavat.
Olen ihan samoilla linjoilla. Onhan niitä vikoja Supermarjossakin, mutta niin on meissä jokaisessa. Kyllä tuolla kasvatuksella lapsista saadaan varmasti mallikansalaisia :) Toista on sitten ne Hennat, Sofiat sun muut tyhjäpäät...
ei ole mitään hienoa. Eika sillä saada mallikansalaisia aikaan, vaan neuroottisia, ylisuorittavia ihmisiä. Se teen ryystäminen on tuhat kertaa terveempää kuin jatkuva päteminen. Kukin tavallaan, mut herää kysymys MIKSI se marjo suorittaa koko ajan? Miksi hän ei osaa/uskalla/halua pysähtyä? Ihmisen arvo kuitenkin on pitkälti siinä että osaa pysähtyä, hiljentyä, kohdata itsensä ja toiset ihmiset. Lapselle ensiarvoisen tärkeää saada olla rauhassa ja tulla kuulluksi, kasvaa omaan tahtiinsa, oppia kuuntelemaan sisintään ja tarepitaan. Minusta menee pieleen ja lujaa. Kukin tavallaan, mutta en kyllä voi moista kujanjuoksua ihailla:(
ei ole mitään hienoa. Eika sillä saada mallikansalaisia aikaan, vaan neuroottisia, ylisuorittavia ihmisiä. Se teen ryystäminen on tuhat kertaa terveempää kuin jatkuva päteminen. Kukin tavallaan, mut herää kysymys MIKSI se marjo suorittaa koko ajan? Miksi hän ei osaa/uskalla/halua pysähtyä? Ihmisen arvo kuitenkin on pitkälti siinä että osaa pysähtyä, hiljentyä, kohdata itsensä ja toiset ihmiset. Lapselle ensiarvoisen tärkeää saada olla rauhassa ja tulla kuulluksi, kasvaa omaan tahtiinsa, oppia kuuntelemaan sisintään ja tarepitaan. Minusta menee pieleen ja lujaa. Kukin tavallaan, mutta en kyllä voi moista kujanjuoksua ihailla:(
jossain on ongelma jos pitää vakuuttaa koko kansa siitä että joka sekunti menee hyötykäyttöön. Meiltäkin löytyy mm. lahjakas pianisti mutta silloin kun ei oikeasti tarvi mennä minnekään, voi vaikka rakennella legoja ja lukea Aku Ankkaa. Lapsemme ovat pudistelleet päätään Niittyviitojen touhulle. Koulukin jo syö niin paljon aikaa sitten ylemmillä luokilla että jarrua olisi hyvä oppia painamaan. Heillä tuntuu tahti vain kiihtyvän.
ei ole mitään hienoa. Eika sillä saada mallikansalaisia aikaan, vaan neuroottisia, ylisuorittavia ihmisiä. Se teen ryystäminen on tuhat kertaa terveempää kuin jatkuva päteminen. Kukin tavallaan, mut herää kysymys MIKSI se marjo suorittaa koko ajan? Miksi hän ei osaa/uskalla/halua pysähtyä? Ihmisen arvo kuitenkin on pitkälti siinä että osaa pysähtyä, hiljentyä, kohdata itsensä ja toiset ihmiset. Lapselle ensiarvoisen tärkeää saada olla rauhassa ja tulla kuulluksi, kasvaa omaan tahtiinsa, oppia kuuntelemaan sisintään ja tarepitaan. Minusta menee pieleen ja lujaa. Kukin tavallaan, mutta en kyllä voi moista kujanjuoksua ihailla:(
jossain on ongelma jos pitää vakuuttaa koko kansa siitä että joka sekunti menee hyötykäyttöön. Meiltäkin löytyy mm. lahjakas pianisti mutta silloin kun ei oikeasti tarvi mennä minnekään, voi vaikka rakennella legoja ja lukea Aku Ankkaa. Lapsemme ovat pudistelleet päätään Niittyviitojen touhulle. Koulukin jo syö niin paljon aikaa sitten ylemmillä luokilla että jarrua olisi hyvä oppia painamaan. Heillä tuntuu tahti vain kiihtyvän.
vahvasti siihen että kaiken tekemisen alku on hiljaisuus, rauha, tekemättömyys; vasta silloin ihmisestä edes nousee mitään lahjoja tai oikeaa halua tehdä jotain esiin. jatkuva juokseminen on pakenemista ja suorittamista, jonkun ulkopuolisen ehdoilla elämistä, eli ei edes OMAA elämää. Joka päivä kannattaisi rauhoittua kuuntelemaan itseään ja sitä miten voi, missä on mieltä ja missä ei.
lepää, tai lukee.
Tai kun lapset vaan on.
Oletteko NOIN tyhmiä että kuvittelette ohjelman kertovan koko totuuden??
Aivot on sitä vartem, että niillä voi ajatella...
Minä nostan hattua Marjolle. Nainen pyörittää aikamoista karusellia ja pätevästi.
Se bisneksen pyörittäminen vaikuttaa todella amatöörimäiseltä. Naureskelee, että unohtaa tehdä sovittuja juttuja ja selittää sen johtuvan siitä, että on kolmen lapsen äiti. Jos olisi vieraalla töissä, ei sitä varmaan kauaa katsottaisi. Enkä yhtään ihmettele, että "tanssiryhmästä" lähtee porukat pois ovia paiskoen. Ne tytötkin ovat toki erittäin lapsellisia ja epäasiallisia, mutta en kyllä Marjon toimintaa voi millään ammattimaisena pitää.
Antaa jokaisen elää tyylillään. on siellä paljon hyvääkin! =)
Mitä hatunnoston arvoista on siinä että jo pienestä saakka lasten omatahto hukutetaan vanhemman omilla toiveilla ja asenteilla? Kolmekymppisinä vetävät ittensä hirteen kun eivät jaksa enään, omakuva murskana ja syvä viha vanhempia kohtaan.