Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Mitä olet mieltä parikymppisenä äidiksi tulleista?

Vierailija
24.04.2012 |

Kommentit (108)

Vierailija
1/108 |
03.06.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset


Ihan samalla tavalla parikymppienn voi kumppaninsa löytää kuin 30vuotiaskin. Parhaat viedään ensiksi. :)

2-5vuoden ikäero onkin suotavaa, jos äiti on vaikka 20v niin isän on hyvä olla sen 25v, ymmärrätkös. 22v ja 26v oikein hyvä jne.

Minkä takia isän olisi oltava 5 vuotta vanhempi? Eikös päinvastoin olisi loogista toisinpäin, miehethän kuolevat paljon nuorempana. En minä ainakaan tahdo elää koko vanhuuttani leskenä. Että en kyllä ymmärrä. :)

eihän sitä etukäteen kannata pohtia. Tulevasta kun ei koskaan tiedä etukäteen.

Vierailija
2/108 |
03.06.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

22 vuotiaana. Nyt ikää pari vuotta enemmän ja toisen laskettu aika on lokakuussa. Jotenkas, mitäs mieltä tässä nyt sitten olisi. En mä ole ainakaan jäänyt mistään paitsi (nuoruuden jutuissa) ja en kadu hetkeäkään, että kohta mulla on kaksi lasta. Päinvastoin! Asiat hyvällä mallilla. Ammatti on, työpaikka on, aviomies on, kohta muutetaan isompaan kotiin. Mikäs hätä tässä. Ystäviä on.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/108 |
03.06.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Enemmin mietityttää ne 45-vuotiat ensisynnyttäjät.

Vierailija
4/108 |
03.06.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

lapsia. Itsellä kaksi lasta tehtynä 20+ iässä, nyt tulee mittariin 30 enkä enää halua lapsia. Niin paljon helpompaa kun lapset on lapsen ikäisiä eikä pikkuvauvoja. Kymmenen vuoden päästä on ihana, että lapset on lähes aikuisia :)

Vierailija
5/108 |
03.06.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minäkin olisin halunnut mutta tasan ei käy onnen lahjat!

Vierailija
6/108 |
03.06.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Toisen mielestä ei voi hankkia lapsia, jos ei ole täydellistä kotia jne. Minun kotini tuli täydelliseksi juurikin lasten myötä!!



Itseä on aina kummastuttanut tuo väite, että jää nuoruus elämättä. Voisiko joku 20-30v lapseton valaista tätä asiaa, että mistä olen nyt sitten jäänyt paitsi?

Nyt itse 30, 3 lapsen äitinä olen todella tyytyväinen, että vauvavuodet ovat osaltani jo ohitse ja mitä vanhemmiksi lapset kasvavat sitä ihanammaksi elämä ja tekeminen heidän kanssaan muuttuu. Lasten saamisen myötä olen myös ymmärtänyt asioista, ihmisistä ja elämästä ehkäpä enemmän kuin, jos olisin vielä lapseton - esimerkiksi juuri sen, että ihmiset ja heidän ratkaisunsa eivät ole mustavalkoisia. Juuri siksi annan ihmisten ympärilläni elää ihan omaa elämäänsä ilman minun arvostelujani, joita minulla aikaisemmin oli tapana jaella loukkaantumisiin asti. Pienen pientä sääliä koen paria erittäin hyvää ystävääni kohtaan, kun he edelleen odottavat sitä miehen suostumusta lapseen..



Ja kerrottakoon vielä, että mieheni on minua 5v vanhempi, esikoisen syntyessä olimme jo naimisissa, minä juuri korkeakoulusta valmistunut, miehellä oma yritys, jossa minäkin nykyään töissä, omakotitalo, jota tosin rempattu lattiasta kattoon kuopuksen syntymään asti. Mieleeni on painunut erään miespuoleisen koulukaverin sanat pienen 4kk vanhan vauvan isänä: "ei noi muut vaan tajua miten hienoa tää on!" Niin, ei sitä ymmärrä kuin itse kokemalla, itse olen iloinen, että koin sen jo nuorena :)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/108 |
03.06.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Onhan se surkeaa jos esikoisia saadaan vasta 30+ -ikäisenä!



Itse sain esikoiseni 23- vuotiaana. Oli kouluja käyty ja vakityö. Saman miehen kanssa elän yhä ja elämä on tasaista. Jatko-opintoja suunnittelen.



Minusta on kummallista että pitäisi ryypätä ennen lapsia tai matkustella. Molempia voi tehdä perheellisenä joko koko perheen kanssa tai lähteä yksin tai siipan kanssa.

Opiskella voi tehdä perheen saatuaankin.



Olen saanut lapsia myös näin yli 30- vuotiaanakin ja kenties saan yli 40- vuotiaanakin?



Ei elämään ole mitään kaavoja. 20- vuotiaana on ihan tervettä saada lapsia. Ei silloin jaksa paremmin kuin 10 vuoden kuluttua -en ainakaan itse ole NIIN paskassa kunnossa! Ajattelin töissäkin jaksaa 70- vuotiaana, jos niin pitkään elän. Toivottavasti näkee sitten eläkeikääkin ja jaksaa katsella lapsenlapsien perään. :)



Minulla on ollut kokemusta äitinä olemisesta ihanat 10 vuotta ja olen paremmassa kunnossa nyt kuin ennen lapsia kun poltin ja join humalakännejä. Puhumattakaan että olin sohvaperuna joka hengästyi 10 kilometrin lenkin ajattelemisestakin.



Ihmiset on yksilöitä.



Vierailija
8/108 |
03.06.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

ja kaksi lisää parin vuoden välein. Oltiin naimisissa, ostettu omakotitalo (kohta maksettu), ammatit ja vakityöt, jotka tosin molemmilla vaihtuneet vuosien mittaan. Nyt myöhemmin ajateltuna ehkä mulla on aina ollut vähän kiire, ja toisaalta hyvinkin railakkaan nuoruuden ja matkustelun/ulkomailla asumisen jälkeen halusinkin yhtäkkiä asettua aloilleni ja perustaa perheen. Päivääkään en ole katunut ja vuosi sitten kokiessani tähän astisen elämäni pahimman kriisin olin enemmän kuin onnellinen nuorina tehdyistä lapsista, koska enää en voi niitä terveydellisistä syistä saada.



Joten kun näen äitejä, olkoon minkä ikäisiä vain toivon, että osaavat todella arvostaa saamaansa onnea.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/108 |
03.06.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

minusta joskus tuntuu, että melkein kaikki tällä palstalla ovat ns. nuoria äitejä? Kuitenkin ensisynnyttäjien keskimääräinen ikä lähentelee jo kolmeakymmentä, joten kai niitä varttuneempiakin on pakko olla?!



Itse en olisi voinut kuvitellakaan saavani lapsia kaksikymppisenä. Olin silloin vielä henkisesti sen verran epäkypsä. Olen tyytyväinen ratkaisuuni, sain nauttia vapaasta ajasta ja aikuistua henkisesti. Nyt yli kolmekymppisenä osaan varmasti nauttia äitiydestä juuri oikealla tavalla.

Vierailija
10/108 |
03.06.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

..yhteiskunann tuella. Siis EI kiitos! Älä tule rahapussilleni. Pidä siittiöt vielä 10 vuotta pihalla, niin ehkä silloin jo elätät lapsesi ihan itse.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/108 |
03.06.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

olisi kuusitoistavuotias lapsi. Mutta millainen mun elämästä olisi tullut, kun ennen opintoja jo olisin äidiksi tullut.

Vierailija
12/108 |
03.06.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kysyin häneltä, että haluaisitko äidiksi nykyisessä iässäsi. Hän sanoi että HÖH! Hän opiskelee yliopistossa. Hänellä on ammatillsia tavoitteita elämässä. Ehkä sitten 30-vuotiaana voisi harkita. Nyt haluaa elää ilman palloa jalassa!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/108 |
03.06.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Sain ensimmäisen lapseni 6-vuotiaana ja nyt niitä on 14 miehen kanssa yhteenä 17.2! saatana!

Vierailija
14/108 |
03.06.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

..nolottaisi ja hävettäisi. Enkö ollut kummoisempi kasvattaja? Elämää pitää ainakin yrittää suunnitella ja tehdä töitä sen eteen. Lapsien teko lapsena ei ole järkevän elämän suunnittelua.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
15/108 |
03.06.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Täälläkin vaan kehutaan oman elämän ja AINOIDEN OIKEIDEN valintojen tekemistä.



Ihan hyvin olisin voinut saada lapset nuorempana kuin yli kolmekymppisenä, näin vain kävi. Minulla ei ole ikinä ollut tarvetta tai halua bilettämiseen tai vastaavaan.

Vierailija
16/108 |
03.06.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

vaikeaa muodostaa mielipide kaikista niistä sadoista miljoonista ihmisistä joista tulee äiti kaksikymppisenä. Ainakin näin keskivertoälyllä varustettuna. Ehkä joku sitten viisaampi osaa muodostaa älykkäitä mielipiteitään paremmin.

Vierailija
17/108 |
03.06.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

..nolottaisi ja hävettäisi. Enkö ollut kummoisempi kasvattaja? Elämää pitää ainakin yrittää suunnitella ja tehdä töitä sen eteen. Lapsien teko lapsena ei ole järkevän elämän suunnittelua.

Kun voit sanoa noin. Aikuinen lapsesi tekee mitä haluaa. Olet kuin äitini oli, kontrolloiva paska.

Vierailija
18/108 |
03.06.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

No onko lapsi pallo jalassa? Ei äidin kanssa asioista puhu välttämättä kuten ne oikeasti on, on ihan tervettä että lisääntyminen on positiivinen asia kuin PALLO jalassa!



Miksi tahtoa saada palloa jalkaan 30- vuotiaanakaan?

Vierailija
19/108 |
03.06.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

olet silmilläsi katsonut? :)



Itse olen parikymppinen, toista lastamme odottava. Ammatti on hankittu, vakityöpaikka,jossa ehdin olemaan töissäkin ennen edellistä raskautta. Hyvät äitiyspäivärahat saan, kertaakaan en ole elämäni aikana toimeentulotukea tai opintotukea nostanut. Opiskeluaikana tein töitä elättääkseni itseäni. Mies on, en siis ole yksinhuoltaja. Millä tapaa kasvatuskykyni ovat puutteelliset? Koen, että nuorena jaksan omien lasteni kanssa touhuta ja harrastaa ja elämää on rutkasti jäljellä vielä lasten muutettua kotoa pois. En silti tuomitse niitä, jotka haluavat lapsensa hankkia vanhemmalla iällä. Mutta omaan elämääni tämä ratkaisu sopi parhaiten. Jokainen eläköön omaa elämäänsä ja arvostelkoon vain omia tekojaan. Itse en kehtaisi arvostella kenenkään kasvatuskykyjä, varsinkaan iän perusteella.

Vierailija
20/108 |
03.06.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

minusta joskus tuntuu, että melkein kaikki tällä palstalla ovat ns. nuoria äitejä? Kuitenkin ensisynnyttäjien keskimääräinen ikä lähentelee jo kolmeakymmentä, joten kai niitä varttuneempiakin on pakko olla?!

Ehkäpä vanhemmat äidit eivät vain tuo itseään niin paljon esille?

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: viisi kolme neljä