Miksi tapaamissopimuksiin kirjataan niin tarkat ajankohdat?
Eikö riitä, että mainitaan että lapsella on oikeus tavata etävanhempaansa vaikkapa 2x viikossa.
Ajankohdan voivat vanhemmat sopia tapauskohtaisesti.
Motivoisi ehkä enemmän etävanhempaakin tapaamisiin jos tapaamisajoissa olisi joustoa.
Kommentit (10)
..mitä enemmän asioita jätetään "myöhemmin/tapauskohtaisesti" sovittaviksi, sitä enemmän on kasvupohjaa myöhemmille riidoille ja tappeluille ja näinollen sopimus ei ole tehnyt tehtäväänsä.
Todennäköisesti mikään toisen ehdottama aika ei sopisi toiselle ja sama toisin päin. Samoin oman elämän ja menojen suunnittelu oli melkoisen paljon vaikeampaa, kun ei tiedä tarkkaan koska lapset ovat pois. Tai ainakin pitäisi olla pois.
Ja vaikka eron aikaan oltaisiin hyvissä väleissä, niin mitä vain voi tapahtua matkan varrella. Tapaamissopimushan ei tarkoita sitä, että aikoja pitää noudattaa orjallisesti. Vanhemmat voivat jokatapauksessa sopia mitä vaan haluavat tapaamisissa. Tarkoitus on, että lapsen oikeudet tavata molempia vanhempia on olemassa, jos vaikka vanhemmat riitaantuisivat. Tapaamissopimukseen merkityt tapaamiset tarkoittavat yleensä sitä minimiä, mitä lapsi tapaa etävanhempaansa. Mikäänhän ei estä sitä, että tapaamisia on enemmän. Eikä kyllä sitäkään, että niitä on vähemmän, jos etävanhempi ei lasta halua tavata...
siinä vaiheessa kun toisella on uusi puoliso kuvioissa, joka ei haluakaan näitä vanhoja lapsia kuvioihin ja exä on sen verran tossun alla ettei uskalla sanoa vastaan. Siinä vaiheessa on hyvä vetää paperi esiin ja sanoa, että kuule näin on sovittu ja sä haet lapset huomenna kello kuusi illalla.
Ketäänhän ei voi pakottaa olemaan lastensa kanssa, että sillä tavalla kuka tahansa kusipääexä voi kiusata sopimuksista huolimatta lähivanhempaa kunnes lapset ovat aikuisia tai äänestävät jaloillaan.
Voihan vanhemmat siitä huolimatta sopia useimmistakin tapaamisista. Esim mun mies tapaili lapsiaan edellisestä liitosta paljon useammin, vei kouluun, harrastuksiin, toimi lapsenvahtina yms. Mutta hyvä että ainkin minimi on kirjattu ylös.
kirjata minkäänlaista aikaa. Meillä ei ainakaan ole. Ehkä se riippuu myös siitä miten sopuisilta vanhemmat vaikuttavat lastenvalvojan tapaamisessa. Me ainakin mentiin exän kanssa yhdessä sopimaan asioista ja sanottiin, että lapsi käy kolme päivää viikosta isän luona ja me sovimme ne päivät viikottain esim työvuorojemme perusteella. Tämä kelpasi hyvin, eikä mitään aikoja ole koskaan tarvinnut kirjata ylös. Meillä on yhteishuoltajuus.
siinä vaiheessa kun toisella on uusi puoliso kuvioissa, joka ei haluakaan näitä vanhoja lapsia kuvioihin ja exä on sen verran tossun alla ettei uskalla sanoa vastaan. Siinä vaiheessa on hyvä vetää paperi esiin ja sanoa, että kuule näin on sovittu ja sä haet lapset huomenna kello kuusi illalla. Ketäänhän ei voi pakottaa olemaan lastensa kanssa, että sillä tavalla kuka tahansa kusipääexä voi kiusata sopimuksista huolimatta lähivanhempaa kunnes lapset ovat aikuisia tai äänestävät jaloillaan.
Ottaa lapsia perjantaina parillisella viikolla klo 18 vaikka se olisi käräjillä kirjattu sopimukseen.
miten haluavat. Ei mitään kirjallisia tapaamissopimuksia ole pakko edes laatia tai ylipäätään käydä lastenvalvojalla. Monet eronneet vanhemmat pystyvät sopimaan lasten tapaamisista suullisesti keskenäänkin ilman mitään ongelmia.
Tämä on siis LAPSEN OIKEUS, jota lähivanhempi EI VOI KIELTÄÄ, jos etävanhempi tahtoo lastaan tavata.
Toistan edelleen; kyseessä on LAPSEN OIKEUS NÄHDÄ ETÄVANHEMPAA, ja ne on kirjattu sinne siksi, että lähivanhempi ymmärtäisi, että tällöin hänen TULEE ANTAA LAPSENSA KÄYTTÄÄ OIKEUTTAAN TAVATA TOISTA VANHEMPAANSA.
Jos joku ei tajunnut, voin kirjoittaa vielä selkeämmin, päälausein, lyhyemmin ja enemmin keppikirjaimin.
Tai vaaditaan toista osapuolta joustamaan viime hetkellä, mutta itse ei voida ksokaan tehdä niin, edes toisen hätätapauksessa. Siksi.