Työpaikan vaihto ja työkaveriasiaa
Auttakaa mua selvittämään ajatuksiani:
Olen ollut samassa työpaikassa pitkään ja viihtynyt hyvin. Kiva työ, hyvä esimies, lyhyt työmatka ja perheen ja työn yhdistäminen helppoa (mikä on tärkeää tässä elämäntilanteessa).
Nyt alkaa ekan kerran tuntua, että en saa enää uusia haasteita ja mahdollisuuksia oppia uutta, vaikka haluaisinkin. Tuntuu, että en pysty täysin hyödyntämään kykyjäni. Mietin työpaikan vaihtoa.
Asiassa pelottaa se, että ikinähän ei uudesta paikasta tiedä, millainen esimies todellisuudessa on, millainen on työpaikan ilmapiiri, odotetaanko, että kaikki illat istutaan työpaikalla jne.
Ja eniten asiassa vaivaa se, että nykyisessä duunissa mun lähin kollega on yksinkertaisesti tyhmä. En halua kuulostaa itsekkäältä tai ylimieliseltä, mutta kärsin tästä tilanteesta. Meillä on sama toimenkuva ja koen, että toimenkuvaa ei kehitetä, koska tämä kollega ei juurikaan sitä halua eikä ehkä ole kykeneväkään vaativampiin hommiin. En halua hänen tyhmyyttään eritellä, mutta sanon, että se ilmenee esim. niin, että hän ei osaa käyttäytyä, ei ymmärrä, kenelle ja missä tilanteessa voi kertoa mitäkin yksityiselämästään eikä hän oikeasti tiedä esim. maailman tapahtumista mitään. Lisäksi hän aina luistaa vaativista tehtävistä, ja olen varma, että esimieskin huomaa tämän, mutta ei puutu asiaan. Jos hän luistaa jostain, se tarkoittaa, että minä hoidan homman.
Vaihtaisitko työpaikkaa? En tiedä, pelottaako minua muutos itsessään vai onko järkevää miettiä sitä, että tod. näk. työmääräni lisääntyisi (palkka saattaisi myös lisääntyä) ja lomat lyhenisivät. Jotenkin työpaikan vaihtoon ajaa erityisesti se, että en jaksaisi enää yhtään tuota lähintä kollegaa, jonka kanssa joudun väkisinkin olemaan paljon tekemisissä.
Kommentit (8)
menisin juttelemaan esimiehelleni nykyisessä työpaikassa ja olisin rehellinen lähimmästä kolleegasta ja tunteista sen suhteen, että pelkäät paikalleenjämähtämistä työuralla ja tylsistymistä. Usein juuri vikana on se, että kuvitellaan esimiehen olevan ajatustenlukija ja sitten kun hän ei tee mitään, niin ajatellaan, että tuo ei välitä. Oikeasti hän on voinut tehdä johtopäätöksen, että tepä näytätte viihtyvän keskenänne samoissa töissä, koska ET valita.
Toiseksi, itse olen samassa tilanteessa pitkän harkinnan jälkeen vaihtanut työpaikkaa. Työpaikan henki muodostuu niistä ihmisistä ja kun itse olet niistä yksi, olet yksi niistä luojista. Sittemmin olen itse huomannut, että vaikutusvaltani on suuri ja olen viihtynyt muissakin työpaikoissa, ihan kaikissa. Se johtuu ihan omasta suhteutumisestani ja se miten "toimin" itsekin sen eteen. Olen sellainen sovittelija ja toisten huomioija. En klikkiydy, olen kaikille tasapuolisesti työkaveri.
sanoit, et voi tietää minkälainen uusi työpaikkasi on. Voi olla muita isompia ongelmia kuin sun nykyinen ongelma eli kollega. Ole kiitollinen hyvästä ilmapiiristä, se on kultaakin kalliimpi.
Jos olet 30 ja risat niin vaihtaisin.
Jos taas 50 kieppeillä niin älä vaihda.
niin siitä vaan. Ihmettelen, että mistä te niitä työpaikkoja tosta noin vaan luulette löytävänne (paitsi ehkä puhelinmyyntiä, joka on pelkkää työntekijän kusetusta).
t. pitkäaikaistyötön
joka on pitkäaikaistyötön ei tiennyt mistä töitä pitää hakea! Kun käskin mennä firmoista hakemaan se oli ihan huuli pyöreänä, että miten niihin voi muka mennä. No mistä sitten? Eikä halunnut hakea kaupoista lainkaan. Elää miehensä siivellä. En yhtään ihmettele jos on pitkäaikaistyötön. Ja työkkäri ei voi pakottaa työnhakuun kun ei se saa mistään mitään rahaakaan miehen tulojen takia. Että niin vaan saa elellä kaikessa rauhassa miten tykkää.
Minä taas hämmästyin kun eräs tuttu joka on pitkäaikaistyötön ei tiennyt mistä töitä pitää hakea!
a) en usko kertomukseesi
b) vaikka se olisi totta, niin yksi kädetön tyyppi ei kymmenien tuhansien joukossa paljon merkkaa
c) ja toisaalta se voi vaan vittuilla sulle, kun halveksit sitä (voi olla, että joissain tapauksissa itsekin valitsisin tämän strategian)
t. pitkäaikaistyötön
Ajan kanssa olet todella pulassa tuon kollegan kanssa.