Mitä mieltä olette ystävästäni?
Paras ystäväni erosi n. 2 vuotta sitten ja sen jälkeen hänellä on ollut useampia suhteita. Varmaan pari kuukautta on ollut pisin aika, jonka hän on ollut yksikseen. Tietysti toivon, että hän löytäisi "sen oikean" mutta välillä tuntuu, että miehen löytäminen on hänelle pakkomielle ja kun joku mies on kuvioissa hän uppoutuu täysin suhteeseen. Ei pidä juuri ollenkaan yhteyttä, peruu sovittuja tapaamisia jne... Sit kun ei ole ketään, pitää yhteyttä, pitäis lähteä yhdessä baariin, ostoksille, lenkille yms. Miehen mielestä mä olen pelkkä hätävara tälle kaverille... Mitäs mieltä olette ja mitä itse tekisitte vastaavassa tilanteessa? Kavereita ei kuitenkaan ole liikaa, mutta kyllähän tää välillä ottaa päähän...
Kommentit (2)
Hän etsii lohdutusta yhä uudelleen ja kaipaa syliä ja läheisyyttä.
kun hänellä ei ole ketään, minäkään en voi kertoa onnistuneista treffeistä. Jos hän on suhteessa, minunkin elämässäni voi olla valoa. Hänellä pitää olla aina vähintään joku mies, joka on kiinnostunut hänestä ja yksin oleminen on hänen mielestään hirveää. Kun hän on suhteessa, ei juuri pyytele kylään ja sitten kun on yksin, raportoi elämäänsä tekstiviesteillä päivittäin ja "roikkuu". Ei ole helppoa tällaiset "ystävyydet"...