Kerro jotain itsestäsi, mistä kaikki heti huutaa provoa tällä palstalla!

Olen kaiketi ollut älykäs. Suoritin peruskoulun erinomaisin arvosanoin, vaikka lintsasin enemmän kuin paljon. Lukiossa en enää käynyt, vaan kävin vain tenttimässä kurssit. Lukion päästötodistus on yhden kymmenyksen huonompi kuin peruskoulun. Valmistuin ensimmäisenä maisteriksi kanssani samaan aikaan aloittaneista. Kaikkien koulujeni ja opintojeni huippuhetki oli se, kun istuin graduseminaarissa sidottujen gradujen kanssa. Toiset vielä aiheitaan pohtivat... Minulla on myös jatkotutkinto. Olen työskennellyt tutkijana ja hääräillyt akateemisessa yhdistystoiminnassa työkseni ja vapaaehtoisesti. Olen ollut erään tieteenalan tutkijayhdistyksen puheenjohtaja.



Osaan tehdä myös käytännöllisiä töitä. Omistan puisen purjeveneen, jota osaan remontoida ja jolla purjehdin kesäisin. Kooltaan se on vaatimaton, mutta yleensä purjehdin yksin. Siinä ei ole moottoria, koska yleensä moottorista on ollut enemmän vaivaa kuin hyöytä. Vielä kertaakaan ei ole tullut lopullisesti tyyni ja hallitsen veneeni moottoritta myös satamassa. Olen myös työskennellyt venealalla ja tehnyt puusepäntöitä.



Purjehdin yksin, koska elän yksin. Olen kyllä avioliitossa, mutta olen silti yksin. Aina ja kaikkialla. En edes ole muita älykkäämpi, vaikka tuota meriittiä hiukan onkin. Minä notkun nykyään av-palstalla av-mammojen kanssa ja olen syrjäytynyt. Aikanaan syyllistin tästä muita, sitten itseäni ja nyt olen luopunut syyllisten hakemisesta. En kuulu joukkoon. Minulla olisi varmaankin tarjottavaa, mutta eipähän näytä kelpaavan. Vähät rahani menevät tasan siihen paatinrohjoon, joka muuten pian on myynnissä.



Seuraan elämää sivusta. Aikanaan olisin katkerasti selittänyt, että seuraan sivusta ja näen toisten ihmisten hölmöyden. Enpähän vain ole parempi. Näen muiden hölmöyden, ja omani. Mikä minä olen teitä muita moittimaan, vaikka joskus haluan sanoa, että jotakin asiaa olisi hyvä muuttaa. Minulla voisi olla perusteetkin, mutta suuni ei ole kiinni auktoriteettiasemasta nauttivassa henkilössä.



Meitä on muitakin. Ensimmäinen tyttöystäväni on nykyään sairaseläkkeellä, koska ei kuulu porukkaan. Ei kuulunut silloin nuorenakaan, vaikka oli kaunis ja fiksu. Tai ehkä hän oli liian fiksu. Ehkä en olekaan ainoa, joka toisinaan ei tajunnut häntä. Tunnen myös matematiikkaneron, joka on jotenkin persoonallisuushäiriöinen, ja on työtön nero. Ja yrittäjän, joka oli taipumaton ja kovapintainen yrittäjä ja teki 16-tuntisia työpäiviä 20 vuotta, kunnes eräänä aamuna ei päässyt sängystään ylös. Masennus, sanoivat lääkärit, ja muija jätti. Mies rakensi talon ja maksoi mukuloiden harrastukset ja mitä kaikkea. Ja sinne meni...



Mahdatteko saada ymmärrettyä, miksi ainoa kovin jyrkkä ja äärimmäinen mielipide, jonka jotenkin hyväksyn, on se, että jyrkät ja äärimmäiset mielipiteet ovat joko suojautumismekanismi elämän monitahoisuutta vastaan tai sitten suoranaista ajattelemattomuutta?

hyvät yöt av-mammoille



T: 2

Ja olen samalla löytänyt niihin motiivitkin.



Tämän homman varsinainen hinta on ollut oikeastaan 0 euroa. Matkan varrella olen joutunut maksamaan jokusen puhelinlaskun, jotka eivät ole minun aiheuttamiani, mutta niillä on yritetty vaikeuttaa puuhiani.



Ensimmäisen kerran elämässä tartti vähän käyttää edes jotain pientä aivon osaa kun olen kuulema koko elämän elänyt täysin ilman virikkeitä - jonkinlaisesa purkissa.

Olen 168/76 ja käytän pääsääntöisesti M-koon vaatteita.

Ja toinen:

12 vuotta kestänyt parisuhde on onnellisempi kuin kellään muulla lähipiirissä, meistä ulkopuolisetkin näkee että tosissaan ollaan niin rakastuneita :)

Minä kyllä uskon tuon ihan mahdolliseksi.



Suomessa aika moni tuntee itsensä ulkopuoliseksi, vaikkei todellisuudessa tietenkään olekaan. Tämä kulttuuri vaan on eristyvä ja kylmäkiskoinen, ja minkä lapsena oppii sen vanhana taitaa. Muistan mikä ihmeellinen ahaa-elämys minulle tuli kun muutettiin Englantiin kun olin teini-iässä ja minut otettiin avoimesti vastaan ja ihmiset olivat aidosti ystävällisiä ja pääsin heti porukkaan mukaan, vaikka Suomessa en ollut ikinä samaa kokenut. säälin jossain määrin suomalaisia, jotka ovat joutuneet elämään koko ikänsä tässä umpiossa, jossa oikeastaan kenellekään ei ole tilaa, ellei sitä itse kyynärpäillä tee.



Sitten provoon, eli olen käytännössä yh, ja vaikka olenkin naimisissa, perhe-elämämme on parasta silloin kun mies on poissa. En tajua äitejä, jotka haluavat miehen sotkemaan lastenkasvatusta ja huushollin hoitoa.

olen opiskellut ammatin ja käyn töissä. jostain syystä aina jaksetaan parjata vaikka romanit ovat menossa koko ajan parempaan suuntaan

Mummojen lompakoille!

nekin Lidlistä. Ja olen ns. akateeminen, ylempi toimihenkilö.

Olen kolme lasta synnyttänyt, eikä alakerta ole löystynyt milliäkään vaikken jumppaa ikinä.



Haluan asua kaupungin vuokra-asunnossa (jää paljon rahaa muuhun)ja tehdä pätkätöitä (tosin minun alallani töitä on mielettömät määrät tarjolla, joten sen seuraavan pätkän voi vaan valita "mistä huvittaa", tilanne voisi olla toinen jos ala olisi huonosti työllistävä).

ja minulla on omaisuutta n. 150 000€.

En ole saanut perintöä tms summasta senttiäkään.

Omalla työllä ansaittua.

Kaksi lasta.

Olen entinen valokuvamalli ja minulla on kaksi ylempää yliopistotutkintoa. Olen käynyt lähes sadassa maassa ja lukenut tuhansia kirjoja.

Ihme että olet ehtinyt huoratessa tehdä lapsiakin.

ja minulla on omaisuutta n. 150 000€. En ole saanut perintöä tms summasta senttiäkään. Omalla työllä ansaittua. Kaksi lasta.

olen silti alipainoinen ja terve.



En käytä koskaan deodoranttia enkä suihkussa saippuaa, mutta en siltikään haise pahalle tai hielle. Enhän hikoile, kun en harrasta liikuntaa.



Mieheni ei juo alkoholia eikä katso pornoa ja on ihan mielettömän komea.

Käyn vain harvoin töissä, mutta pärjään silti rahallisesti mainiosti! Olen myös onnellinen ja tyytyväinen elämääni!!

käyn töissä 20h/viikko ja käteen jää kuussa 1790e.

Ja ihan tavallinen kassa/vastaanotto työ, mikä ei vaadi suurempaa koulutusta.

Pyysin vain lisää palkkaa :)

Samalla elän aviomieheni ja lasteni kanssa elän tasapainoista perhe-elämää. Omatunto ei kolkuta, olen onnellinen!

Aika törkeätä tekstiä vieraalle ihmiselle. En ole tuo 150 000e omistaja mutta vastaanpa samalla linjalla. Mistä pöpilästä kaltaisiasi on karannut?

Ihme että olet ehtinyt huoratessa tehdä lapsiakin.

Meillä on 3 teiniä. Asun huonolla alueella ja olen pienipalkkainen yksinhuoltaja, kylläkin kohtuullisella koulutuksella. Yksikään lapsistani ei ole koskaan polttanut tupakkaa, maistanut viinaa muuta kuin minun lasistani tipan, varastanut kaupasta tai hajottanut mitään.



Kaikki menestyvät vähintään kohtuullisesti koulussa, kaksi on jo lukiossa. Jokaisella on kivat suunnitelmat tulevaisuuden suhteen ja uskoa siihen että ne voidaan saavuttaa.



Viihdyn jokaisen kanssa yksin ja yhdessä erinomaisesti, teemme kaikkea kivaa maan ja taivaan väliltä. Näin paljon vaivaa sen eteen, että elämässä olisi kivojakin asioita eikä vain koulua ja velvollisuuksia.



Jokainen lapsistani siivoa kotona omaa aluettaan pyytämättä ja oma-aloitteisesti. Aina ei työt maistu mutta pienellä neuvottelemisella ja joustolla kaikki järjestyy.



En ole eron jälkeen seurustellut kenenkään kanssa enkä aikokaan. Olen itse avioeroperheestä enkä aio järjestää lapsiani minkäänlaiseen uusperhekuvioon. Harrastan silti itse sitä sun tätä, välillä liikuntaa ja välillä vaikka kieliä.



Olen ehdottoman ja täydellisen onnellinen. Elän yhtä elämäni parhaista ajoista ihan mahtavassa seurassa. Rakastan niin että sattuu.



Siis arkeni täytyy olla provo :D

elän sossun ja kelan tuilla, ja ostin just uuteen kotiin verhoja 3800 eurolla.

lapsia, elän kotirouvan elämää. Käytännössä opiskelen omaan tahtiini itseäni kiinnostavia asioita ilman opintotukea. Asumme tilavasti isossa, uudessa talossa.



Näistä tulee ihmisille valtavasti enakkoluuloja, jotka eivät pidä paikkansa.



Harrastamme kulttuuria, urheilua, matkoilla myös. Annamme rahaa ja tavaraa hyväntekeväisyyteen ilman melua (no nyt kerron). Tunnemme empatiaa huono-osaisia kohtaan. Autamme muutamia ihmisiä kaikessa hiljaisuudessa. Näin tekevät muutkin hyvätuloiset ystävämme, sen verran olemme asiasta puhuneet. Aina syytetään itsekkyydestä, joka ei pidä paikkansa.

elän sossun ja kelan tuilla, ja ostin just uuteen kotiin verhoja 3800 eurolla.

Kysyisin, vaikka kertoisit eläväsi omilla palkkatuloillasi. Vai onko uudessa kodissasi valtavasti ikkunoita??