Mitä tehdä, kun mua ahdistaa päivä päivältä enemmän töihin meno?
Kommentit (5)
Millainen elämäntilanne muuten? Raha, ystävät, perhe?
Ihan hyvin pärjää ansiosidonnaisella ja on kiva olo. Ei ahdista enää. Opiskelu teettää töitä, mutta ei ole samanlaista puristavaa tunnetta rinnassa eikä vatsassa eikä painajaisia.
Haku päällä kokoajan muualle. Turhauttaa kun kymmeniä hakemuksia laittanut menemään eikä koskaan tärppää.
Jään kohta pitkälle sairaslomalle jollei uutta työtä ala löytymään. Pomomme sattuu olemaan ihan kahjo työnarkomaani joka olettaa että kaikkien on oltava työrobotteja jotka vain jaksavat ja jaksavat ja jaksavat.. Mulla on jo rytmihäiriöitä, migreeni vähän väliä, kädet hakkaa, itken ja vapisen. Unihäiriöitä, itsetunto nollissa, joskus käyn oksentamassa töissä kun pelottaa ja kun mikään ei riitä.. en jaksa jatkaa listaa. Pelkään että kohta luhistun niin uuvuksiin etten tokene kuukausiin.
Mutta jotain on pakko tehdä elääkseen.
Meillä ilmapiiri työpaikalla oli niin kamala, että kun aamulla matkas bussilla töihin sydäntä kuristi aivan älyttömästi. Monesti työpäivän päätteksi pääsi itku kun kotiin selvisi.
Sitten päätin että en jaksa sitä enää hetkeään ja irtisanoin itseni. Tämän jälkeen onni osui kuitenkin kohdalleni ja sain toisen työpaikan. Palkka on huonompi samoin muut rahalliset edut, mutta enää ei tunnu ahdistuneelta. Olo on kuin fyysisesti kevyempi.
Pomomme sattuu olemaan ihan kahjo työnarkomaani joka olettaa että kaikkien on oltava työrobotteja jotka vain jaksavat ja jaksavat ja jaksavat..
Samat ajatukset mulla ja välillä mietin kuinka mukavaa olisi mennä vaikka jonnekin kouluunkin vaihteeksi.
Mutta eipä sitä vakityöpaikasta uskalla noin vain lähteä, olkoonkin se sitten kuinka hankala tahansa.
Työmotivaatio on totaalisen kadoksissa. Kohta pitäisi alkaa kehityskeskustelutkin, saapa nähdä mitä uskaltaa siellä vuodattaa...