TYTTÄRENI KIRJOITTI HIENON RUNON 2 (sama ap)
Tyttäreni kirjoitti tämän tekstin yhtä toista juttua varten mutta halusi, että julkaisen sen myös täällä. Minulla on siis taas lupa tekstin julkaisuun.
Kommentteja siis. Välitän ne heti aamulla tytölle :)
Pikkuinen,
Vaikka oletkin minua puolet pienempi olet sydämessäni puolet suurempi kuin mitä minä olen itselleni.
Olet pienine askelinesi valloittanut koko sydämeni, ja tiedän, ettei kukaan voi enää pakittaa tuloasi. Olet tullut jäädäksesi.
Ja minun sydämeeni sinä, kalleimpani, olet aina tervetullut. Siellä sinulla on paikka, johon kuulut. Siellä sinulle oli paikka jo ennen kuin tiesinkään. Sinun paikkasi kasvaa kasvamistaan, eikä sydämessäni ole tilaa sinun asuinsijallesi ellen saa tehdä sinne pikkuisen lisätilaa kertomalla, kuinka suuresti rakastankaan sinua.
Ja vaikka hokisin sitä jatkuvasti, sydämeni pakahtuu valtavasti. Ja vaikken aina sitä sanoisikaan niin sinun tulee tietää, että jos puhumattomuuteni jotakin merkitsee niin sitä, että olet juuri silloin muuttamassa sydämestäni, eikä minulla ole juuri sillä hetkellä voimaa ilmaista tunteitani.
Ja ei, et ole muuttamassa sieltä pois. Olet muuttamassa syvemmälle sinne.
Ja mihin ikinä kuljetkaan,
mitkä niistä sadoista reiteistä valitsetkaan.
Niin voin paljastaa sinulle pienen salaisuuden, jonka vain sinä tiedät.
Valitessasi yhden polun, ei haittaa, jos ymmärrätkin, ettei se ole sinulle paras.
Voit aina palata luokseni ja pyytää opatusta.
Lupaan että autan sinua, aina.
Pikkuiseni,
Olet minulle rakas,
enkä koskaan muuta mieltäni.
Olet omani, eikä mikään voi olla niin tärkeää kuin se, minkä tuntee todella kuuluvan juuri sinne missä se on.
Ja sinä todella olet löytänyt oman paikkasi. Minun sydämeni. Olen valtavan onnellinen, että juuri sinä olet minun lapseni.
Kommentit (35)
oman 12-vuotiaan pari tekstiä (kommentteja!):
Kaikkitietäjätkin kuihtuvat hiljattain.
Tietorikkaimmatkin unohtavat lukemansa ja pyyhkivät muistonsa. Lopulta hekin tietävät vain sen, etteivät tiedä kaikkea.
-----
Anna minulle uusi muoto, kun en enää ole tätä.
Muuta minusta toisenlainen heti, kun en enää miellytä.
Murra, särje ja palasiksi sorra, mutta muista koota.
Satuta, kiellä ja vastusta, mutta älä unohda, että minäkin kelpasin ennen. Minäkin olin aluksi mieleinen.
----
Odottamalla huomiseen tiedän mitä on odotus, mutta odottamallakaan ei voi tietää mitä on oikea tulevaisuus.
----
Olet tehnyt minusta tämänlaisen, muuttanut minusta monipuolisen, muokannut minusta kaikenlaisen. Antanut satoja hyviä puolia, hajottanut tuhansittain hauraita alkuperäisiä osia.
Lumisade ja vesipisarat heijastavat valoa silmiesi lailla.
Heikottaa kun tajuan, että olet saanut minut huutamaan ja polvistumaan, etsimään lohdutusta sinusta siihen lohduttomuuteen, jonka sinä olet tuottanut.
Piiloudun läpikuultavaa lumisadetta ja kirkkaita vesipisaroita talveksi etteivät ne muistuta minua katseestasi. Kaikkoan ulkoilmasta kesäksi, ettei auringonvalokaan muistuta sun olemassaolosta.
Ja syksyt ja keväät odotan.
Odotan etsien lohtua, ja lohdun saatuani saat mut lohduttomana taas huutamaan.
Teillä tytöt kyllä ilmeisesti ihan kotona kirjoittelee mutta tää oli pojan koulutehtävä (ei siis ole mikään runopoika kumminkaan) :)
Toinen toistaan kornimpia ja kliseisempiä, huomaa että lukemastaan on otettu pohjaa omalle tekeleelle. Oman äidin sydän varmasti sulaa, mutta vinkatkaa niille lapsosille että on parempi jättää tällaiset pöytälaatikkoon.
eteen paperin ja kynän. Aiheeksi annoin menetyksen/ikävän/rakkauden tms ja ohjeeksi sen, että kirjoita runo.
ja vajaan kymmene minuutin kuluttua sain käteeni tämän:
Ota vielä hetkeksi käteni käteesi, muuten jaksa en.
Ota viimeisimät sanani sydämeesi, ota ne kerrankin itseesi.
Ajattele näitä viimeisiä päiviä lauseina, jäsennä sanoiksi ja tavaa tavuiksi.
Etsi totuus rivienkin välistä, luovu ennakkoluuloista ja tee kaikkesi, jottet itkisi. Sitten vasta luovu minusta kun tiedät, mitä sanoin ja sanoillani tarkoitin.
Ja kun loppumetrit starttaavat ja loppuhuuma alkaa
toivon, että jopa eromme on se kaunis kohtaus, johon parhaat elokuvatkin päättyvät.
Ja eronkin jälkeen toivon että ruusuja tuut tuomaan tänne minne jäin sua odottamaan.
Täällä olen ja pysyn kunnes takaisin tuut mua rakastamaan.
Oli ihan intona heti kirjoittamassa.
Vaikka aihe nyt onkin vähän surullinen,
Ja kyllä, sydämeni suli niinkuin tuon yhden viestin kirjoittaja kirjoittikin! :)
''Ja kun loppumetrit starttaavat ja loppuhuuma alkaa toivon, että jopa eromme on se kaunis kohtaus, johon parhaat elokuvatkin päättyvät.''
Tässä ketjussa kaikki on oikeasti taitavia runoja, joskin erilaisia! PIDÄN KAIKISTA, SANOKAA KAIKILLE LAPSILLENNE, ETTÄ OVAT HYVIÄ!!! =)=)=)
ensilukemalta aika yllättäviä ja viisaita lauseita, jotka kuitenkin lopulta lässähtävät pelkiksi ulkoaopetelluiksi tai tuttujen laulujen sanoista kasautuneiksi kliseiksi (ap:n runotytön teksteissä näkyi myös uskonnollisen retoriikan vaikutus lapsen mieleen). Ääneen lukemista nämä eivät kestäisi.
Teesit on kaiverrettu oveen, salaisuudet hieroglyfein kallioon.
Aatteeni on kirjattu kiveen, syvimmät salaisuudet sinun sydämeen.
*OONA ja ÄITI, 2012*
se on ennemminkin jäsentelemätöntä proosaa tai sitten tajunnanvirtaa joka suollettu paperille. Minusta tyttäresi kannattaa lähteä tuon tekemänsä tekstin pohjalta tiivistämään ja muokkaamaan tekstiä lähemmäksi runoa.
Yks mun 13vuotiaan kirjottama runo on:
Luen kirjaa yksin huoneessain
olen kirjaani uppoutunut ain
ja vaikka kuinka yritän keskittyy
huomio herpaantuu, en tiedä mikä on syy
joten nyt vaan yritän vaikka se on vaikeaa
koitan keskittyä, koitan numeroita parantaa
Ja ap:n tytöllä on kyllä kauniimmat sanat ja riimit jne :D Viimeisimmässä ''rakkaus-viha'' runossa on ajatusta ja kaunis kirjoitusmuoto, oikeast.
Liikuttavan huono. :-)
Käsittämätöntä sönkkäystä ja huonoa kieltä. Ei johtoajatusta, ei rytmiä...
En oo nimittäin aikoihin nauranut näin paljon:DDD
Tää on se sama Ap joka n ennekin tuupannut tätä samaa shaissee tänne, muka lapsensa kirjoittamana.
Muistan nää, koska mitään näin paskaa en oo muualta lukenut.
kirjoittamia on! ap
Varmaan jokaisen omia runoja joista haluaa palautetta.."Pojan runo", "tyttäreni runo" joo joo :P Myöntäkää nyt vaan et omianne ovat.. Siihen en kommentoi onko hyviä vai huonoja, kun en runoja harrasta..
Varmaan jokaisen omia runoja joista haluaa palautetta.."Pojan runo", "tyttäreni runo" joo joo :P Myöntäkää nyt vaan et omianne ovat.. Siihen en kommentoi onko hyviä vai huonoja, kun en runoja harrasta..
(siis noi mari, 13)
mut joo, mä oon kirjottanu ne.
.
.
.
.
.
.
.
...
.
.
.
.
.
.
.
.
.
....
.
...
......
nii ja oon mari, 13vuotta.
En oo nimittäin aikoihin nauranut näin paljon:DDD
Tää on se sama Ap joka n ennekin tuupannut tätä samaa shaissee tänne, muka lapsensa kirjoittamana.
Muistan nää, koska mitään näin paskaa en oo muualta lukenut.