Oliko 20-luvulla tapana mennä naimisiin ennen kuin perheeseen syntyi lapsia?

oli vain virallista kulissia, suuri osa avioliitoista solmittiin vasta sitten kun morsian oli jo tukevasti raskaana. Siis aina on näin historiassa ollut, ei se ole mitään 1900/2000-luvun keksintöä.

Olen tehnyt sukututkimuksia ja hups vaan ihan sosiaalisesta asemasta riippumatta oli yleistä, että esikoinen syntyi 2-6 kk häiden jälkeen. Ei ihmiset ole olleet sen "moraalisempia" ennen kuin nytkään liittyen näihin petipuuhiin, kyllä sitä on osattu ennenkin ja jo hyvin nuorina.

olivat 17-vuotiaana naimisiin mennessään viimeisilläään raskaana.



70-luvulla antoi tätini aviottomina syntyneet kaksosensa pois, häpeä oli niin suuri.

että perinteisesti vietetään ensin häät ja sitten vasta tehdään lapset.



1940-luvulla mummoni on saanut esikoisensa 6 kuukautta häiden jälkeen ja tiedän hänen omatuntonsa kärsineen tästä asiasta koko elämänsä. Hän kun on "kunnon ihminen". Koskaan hän ei ole kertonut meille jälkipolville häistään, tai niiden tarkasta ajankohdasta, mutta joskus siskoni kysyi ilman taka-ajatuksia ja olimme hämmästyneitä, kun totuus selvisi.

se, että tietää jotain sosiaalihistoriasta. Ei voi yleiskattavasti väittää että Suomessa "perinteisesti" olisi ensin vietetty häät. On paljon aivan toisenlaisia perinteitä. Hyvin vahva perinne on ollut juuri tämä ensin raskaaksi, sitten häät -perinne. Perinteet ovat riippuneet yhteiskuntaluokasta, paikkakunnasta, suvusta jne.

Olin yh ja asuttiin maalla. Minulla oli hyvä suojamuuri ympärilläni, mutta silti minulta kyseltiin että aionko pitää lapsen. Pidinhän minä.



Onni oli, että esim. au-lapsi -nimitystä ei käytetty enää. Onni oli myös yllättävän suvaitsevaiset vanhempani, jotka vahvistivat omaa uskoani vanhemmuuteen.



Että kyllä 1920-luvulla au-lapsi on ollut suuri häpeä.

jota ei paljon maissa näkynyt. Mummuni ja isomummuni asuivat Helsingin keskustan tuntumassa, isomummu oli kylmäkkönä Helsingissä ja mummia hoitivat isomummuni ystävät sillä aikaa. Heillä oli hyvin tiivis oma yhteisö eivätkä koskaan olleet kokeneet häpeää asiasta.

vielä miehensä määräysvallan alla eli mies sai esim. päättää vaimonsa omaisuudesta. Melkoinen osa liitoista perustui johonkin muuhun kuin rakkauteen eli usein työväestön keskuudessa kyse oli elättämisestä ja maalla siitä, että puolisokandidaatin perintömaat sattuivat olemaan omien maiden rajanaapurina.



Neitsyys ei ollut mitään ehdoton asia avioon mentäessä, mutta yleensä häiden päivämäärä ilmoitettiin hyvissä ajoin eikä silloin pidetty pahana, vaikka morsian oli raskaana sulhaselle. Sen sijaan häät vain siksi, että vauva oli tulossa, olivat edelleenkin häpeällisiä.



Ns. vapaan rakkauden airuet tulivat Suomeen jo 1800-luvulla, mutta vain pieni piiri omaksui niitä. Naiselle avioton lapsi oli ongelma ja usein este työllistymiselle, joten piti olla joko tarpeeksi rikas tai riittävän köyhä, että saattoi elää vapaissa suhteissa.



1900-luvun alussa naisten naimattomuus yleistyi, ajoittain keskiluokkaisista naisista melkein puolet jäi avioliittojen ulkopuolelle eikä perustanut perhettä.

tosiaan, että pariskunnalla on ollut 3 yhteistä lasta ja vasta sen jälkeen menneet naimisiin v. 1927.



Ja bättre folkista kysymys - niin onko suomenruotsalaisilla ollut erilaiset tavat? Ei työläisperhe, ei tosin johtajiakaan, mutta parempaa väkeä kuitenkin.¨



terv. ap

Onko ap tosissaan???

Vierailija - 10.03.12 08:55 (ID 14446731)



Vielä 1990-luvulla kyllä mentiin ensisijaisesti ensin naimisiin ja sitten vasta tehtiin lapsia.

Tietenkään ketään ei saa asiasta tappaa tai laittaa vankilaan tai sakkoihin, mutta minusta yhteiskunta voisi esim. koulussa ja vanhemmat lapsilleen opettaa enemmän siihen suuntaan kuin ennen, että seksi kuuluu vasta sitoutuneeseen parisuhteeseen, eikä niin, että heti vaan kun siltä tuntuu missä vaan milloin vaan. Ei ihme, että uskottomuudesta on tullut niin helppoa ja mikään suhde ei kestä kun ei ole totuttu odottamaan ja pihtaamaan tarpeen tullen.

Minä en kyllä ainakaan hyväksyisi sitä, että lapsilleni opetettaisiin koulussa mitään "seksi kuuluu avioliittoon" -ideologioita. Minusta nykyinen tapa on hyvä, missä painotetaan sitä, että seksin aika on silloin, kun se tuntuu molemmista hyvältä, ja kun toiseen pystyy oikeasti luottamaan. Ei nykyinen tapa mihinkään uskottomuuteen kannusta, vaan siihen, että teinit kuuntelisivat ITSEÄÄN, sitä mitä ITSE haluavat - eikä sitä, mitä joku muu määrittää heidän haluavan.

avioitua vasta kun nainen on todistanut olevansa hedelmällinen ja jopa kyvykäs synnyttämään. Harvalla oli varaa mahoon vaimoon ja avioero oli mahdottomampia ajatus kuin raskaana oleva morsian.

Sukuani tutkineena olen nähnyt, että jopa sillä uskovaisella puolella on selvästi otettu förskottia ennen aamenta. Epäilen, että 1900-luvun alussa olisivat kolmea-neljää kuukautta ennen laskettua aikaa syntyneet vauvat selvinneet, eivät ainakaan niin monet.

avioitua vasta kun nainen on todistanut olevansa hedelmällinen ja jopa kyvykäs synnyttämään. Harvalla oli varaa mahoon vaimoon ja avioero oli mahdottomampia ajatus kuin raskaana oleva morsian.

Sukuani tutkineena olen nähnyt, että jopa sillä uskovaisella puolella on selvästi otettu förskottia ennen aamenta. Epäilen, että 1900-luvun alussa olisivat kolmea-neljää kuukautta ennen laskettua aikaa syntyneet vauvat selvinneet, eivät ainakaan niin monet.

sukupuolimoraalin tiukentumisen aikana, aikaisemmin kontrolloitiin tiukemmin vain hyvin rajattua joukkoa naisista.

[quote author="Vierailija" time="10.03.2012 klo 08:55"]

Vielä 1990-luvulla kyllä mentiin ensisijaisesti ensin naimisiin ja sitten vasta tehtiin lapsia.

[/quote]

1980-luvulla oli hyvin tavallista tehdä ensin lapsi, ja mennä vasta sen jälkeen naimisiin.

Vanhempani elivät susiparina 70-luvulla koska äitini isä ei antanut lupaa avioliittoon . Vanhempani silloin 18v. Kummasti lupa heltyi muutaman kuukauden kuluttua kun veljeni ilmoitti tulostaan. Silloin täysikäisyyden raja oli 21v.

[quote author="Vierailija" time="27.05.2014 klo 13:57"][quote author="Vierailija" time="10.03.2012 klo 08:55"]

Vielä 1990-luvulla kyllä mentiin ensisijaisesti ensin naimisiin ja sitten vasta tehtiin lapsia.

[/quote]

1980-luvulla oli hyvin tavallista tehdä ensin lapsi, ja mennä vasta sen jälkeen naimisiin.

[/quote]

Olkoonkin tavallista, mutta vielä nykyäänkin syntyy enemmän lapsia avioliitossa kuin naimattomilla. Tilastojen mukaan siis.

upp

tuossa kansalaissodan aikana ja jälkimainingeissakin monet palavasieluiset työväenluokan edustajat elivät ns. susipareina. Lehdessä saattoivat ilmoittaa, että ovat "omantunnon liitossa" (tms. en muista nyt tarkkaa sanamuotoa). Ja 1900-luvun alkupuolella ei ollut tavatonta, että naisilla oli "yksinäisiä lapsia". Tai että naimisiin mentiin pari kuukautta ennen laskettua aikaa.



Ja juurinkin näin, että 50-luvulla moraali taas tiukentui.

että intiaaniheimoissa oli tapana olla kihloissa siihen asti kunnes morsian oli raskaana ja vasta sitten mentiin naimisiin. Jos raskautta ei alkanut kuulua, mies purki kihlauksen ja hommasi etsi toisen naisen.

Mutta omaakin lähisukua tutkimalla yllättyy. Isäni on syntynyt avioliiton ulkopuolella, mikä vei mummoni etenkin taloudellisiin vaikeuksiin ja ongelmiin suvun kanssa 1940-luvulla. Mies kiisti seurustelleensa mummoni kanssa koskaan ja hankkiutui uuteen parisuhteeseen ja naimisiin raskauden tultua ilmi. Kuitenkin elatusmaksuoikeudenkäynnissä heidän todistettiin seurustelleen lähes vuosikymmenen ajan. Biologinen isänisäni kuoli pari vuotta sitten tapaamatta koskaan isääni, vaikka välimatkaa oli kaikki vuosikymmenet 15-40 km. Vaarini sitten tunnusti (eli adoptoi) isäni neljävuotiaana avioituessaan mummon kanssa.



Kyseinen vaari on syntynyt 1914 ja hänen (viralliset?) vanhempansa ovat avioituneet 1926 odottaessaan toista lastaan. Kiertolaislapsuudesta toisten nurkissa olen kuullut.



Äitini vanhemmat avioituivat kun tätiäni odotettiin, samoin äitini äiti syntyi puoli vuotta vanhempiensa häiden jälkeen. Sukupuusta löytyy myös pari avioeroa ennen 1920-lukua. Itse avioiduin neljä kuukautta ennen esikoisen syntymää 2006.

että niihin aikoihin kun taloissa oli piikoja ja palvelustyttöjä niin usein talon isäntä pani piian paksuksi ja sitten tämä avioton lapsi jäi kasvamaan samaan pihapiiriin muttei tietty viralliseksi perijäksi.



Enemmän tosiaan näkisin tuon ensin naimisiin, sitten lapsi-jutun ihanteena enkä niinkään vanhana, hienona tapana josta ollaan vasta myöhemmin poikettu.