Tiesitkö että kaksikieliset kärsivät usein siitä etteivät välttämättä osaa
täydellisesti kumpaankaan kieltä esim suomi-ruotsi,ruotsi-suomi jne.Esim mun äidinkieli on periaatteessa ollut aina suomi,mutta kuitenkin mua on kasvatettu myös ruotsiksi joten kirjoitin ruotsista paremman arvosanan kuin suomesta ja olen aika heikko muutenkin tuottamaan suomea.Toisaalta sanasto klikkaa välillä ruotsinkielessä mutta olen yhtä vahva molemmissa.Lisäksi osaan hyvin muitankin kieliä.
Kommentit (57)
molemmat kaksi kieltä täydellisesti. Muuten ei ole kaksikielinen, ap:llä on puurot ja vellit sekaisin.
tämä, sillä näin epäilinkin asian olevan ja lapseni on kaksikielinen. Tunnen, että hän jää paitsi jostain kun ei saa yhtään kokonaisvaltaista, todella vahvaa kieltä. Toisaalta, 2-kielisyydestä on sitten muuta hyötyä ja eiköhän jokainen jää jostain paitsi kasvaessaan.
laittavat lapsensa ruotsinkieliseen kouluun, vaikka perheessä puhuttaisiin enimmäkseen suomea, koska ruotsinkieliseltä puolelta on helpompi päästä jatko-opintoihin. Tämä aiheuttaa joskus sen, että molemmat kielet jäävät hieman vajaiksi.
laittavat lapsensa ruotsinkieliseen kouluun, vaikka perheessä puhuttaisiin enimmäkseen suomea, koska ruotsinkieliseltä puolelta on helpompi päästä jatko-opintoihin. Tämä aiheuttaa joskus sen, että molemmat kielet jäävät hieman vajaiksi.
Miten ne kielet jäävät vajaiksi? Kyllä minä ainakin olen oppinut kumpaakin kieltäni pitkälle aikuisuuteen ja opin joka päivä lisää. En silti hallitse kaikkien erityisalojen terminologiaa enkä aina tyyliäkään, mutta en silti pitäisi kielitaitoani vajaana.
laittavat lapsensa ruotsinkieliseen kouluun, vaikka perheessä puhuttaisiin enimmäkseen suomea, koska ruotsinkieliseltä puolelta on helpompi päästä jatko-opintoihin. Tämä aiheuttaa joskus sen, että molemmat kielet jäävät hieman vajaiksi.
Miten ne kielet jäävät vajaiksi? Kyllä minä ainakin olen oppinut kumpaakin kieltäni pitkälle aikuisuuteen ja opin joka päivä lisää. En silti hallitse kaikkien erityisalojen terminologiaa enkä aina tyyliäkään, mutta en silti pitäisi kielitaitoani vajaana.
tarkoitin, että jos kodin pääasiallinen kieli on suomi, mutta tarha-/koulukieli ruotsi, niin se voi aiheuttaa hieman sekaannusta siten, ettei hallitse kumpaakaan kunnolla. Ja en sanonut, että aina käy näin, vaan että JOSKUS.
laittavat lapsensa ruotsinkieliseen kouluun, vaikka perheessä puhuttaisiin enimmäkseen suomea, koska ruotsinkieliseltä puolelta on helpompi päästä jatko-opintoihin. Tämä aiheuttaa joskus sen, että molemmat kielet jäävät hieman vajaiksi.
Miten ne kielet jäävät vajaiksi? Kyllä minä ainakin olen oppinut kumpaakin kieltäni pitkälle aikuisuuteen ja opin joka päivä lisää. En silti hallitse kaikkien erityisalojen terminologiaa enkä aina tyyliäkään, mutta en silti pitäisi kielitaitoani vajaana.
Mikään kielitaito, ei edes äidinkieli, ole mikään armolahja, joka annettaisiin jotenkin automaattisesti lapsuudessa. Kielioppia ja oikeinkirjoitusta pitää opetella, ihan jokaisen.
ei kyllä päde omaan tuttavapiiriin, eikä omaan lapseen. Tosin oma lapsi on vasta 10, mutta hyvin sujuvat molemmat kotimaiset eikä kokeissa ja aineissa paljon korjattavaa ole.
Itse olen kuullut että puolikielisyysongelmia liioitellaan suuresti.
kannattaa laittaa lapset ruotsinkieliseen kouluun, jos haluaa heidät aidosti kaksikielisiksi. Jos menee suomenkieliseen, niin ruotsi jää helposti jalkoihin tai pahimmassa tapauksessa jopa unohtuu.
kaksikielinen perhe..lasten äidinkieli suomi.
lapset käyneet ruotsinkielisen peruskoulun. isompi alotti vuosi sitten ammattiopinnot suomenkielisessä opinahjossa, joten kaikki ei todellakaan käy ruotsinkielistä koulua siksi, että ois helpompi saada ruotsinkielinen jatko-opiskelupaikka...Tosiasia vaan on, että ovat täysin kaksikielisiä...
ruotsinkielisissä kouluissa on jaettu oppilaat suomenkielen ryhmiin sen perusteella, miten hyvin he hallitsevat kielen. Kaksikielisistä perheistä tuleville on äidinkielenomainen suomi kun taas kokonaan ruotsinkielisen taustan omaavat opiskelevat sitä vieraana kielenä. Korjatkaa jos olen väärässä.
muuta kuin tuohon aloittajan esittämään omakohtaiseen esimerkkiin: "kirjoitin ruotsista paremman arvosanan kuin suomesta ja olen aika heikko muutenkin tuottamaan suomea."
Oletan että hän kirjoittanut suomen äidinkielenä ja ruotsin toisena kotimaisena. Mielestäni äidinkielen koe on aivan erilainen kuin ruotsin koe (tai saksan tai englannin jne.). Eli ne ei ole missään tapauksessa sama koe vain eri kielillä. Äidinkielen kokeesta: "Tekstitaidon kokeessa tutkitaan kokelaan kriittistä ja kulttuurista lukutaitoa ja kielellistä ilmaisukykyä. Esseekokeessa tutkitaan kokelaan yleissivistystä, ajattelun kehittyneisyyttä, kielellistä ilmaisukykyä ja kokonaisuuksien hallintaa."
Toki jos suomeksi on ongelmaa vaikka sanaston, sanajärjestyksen tai taivutusmuotojen kanssa, niin ne epäilemättä tulee kompastuskiveksi myös äikän ylppäreissä, mutta noin yleensä nuo on niitä virheitä joita vieraan kielen tai toisen kotimaisen kokeessa haetaan. Olen itse kirjoittanut äikän ja ruotsin toisena kotimaisena samoilla arvosanoilla, mutta ruotsia osaan heikosti verrattuna suomeen. Ruotsin kokeessa riitti että osasi laittaa oikeita sanoja oikeaan järjestykseen suht järkevästi määrätystä aiheesta, mutta ei siinä mitään sen korkeampaa yleissivistystä tai kulttuurista lukutaitoa tarvinnut esittää. Äikän kokeessa taas se peruskielitaito on aika pitkälti oletusarvo, ja sen lisäksi täytyy olla vähän syvempää ymmärrystä ja kykyä ilmaista itseään kielellisesti.
Itse olen suomenruotsalainen ja meillä on aina kotona puhuttu ruotsia. Olen myös käynyt ruotsikielistä koulua. Silti puhun ihan hyvin suomea, mutta en kirjoita sitä hyvin. Mä en osaa kunnolla ilmaista itseäni suomeksi kirjoittamalla koska tiedän hyvin että kirjoitan väärin. Varsinkin pilkku ja yhdyssanat on mulle vaikeita.
Muut kielet sujuu myös multa kohtalaisen hyvin. Englanti on vahva ja espanja myös. Ranska kohtalainen, mutta pärjään sillä.
Saa nähdä miten käy omien muksujen kanssa? Mä puhun heille ruotsia ja isä suomea. Käyvän suomenkielistä koulua ja toistaiseksi ei ole äidinkielessä ollut mitään ongelmia.
taudin oireita n. 5 vuodella.
Että on siitä varmasti paljon hyötyä, aivoille!
Suomessa keskitytään ihan paljon tekemään kaikki täydellisesti ja samalla tavalla kuin kaikki muut.
Täällä maassa missä asun on vapaus olla erilainen, ei haittaa vaikka puhuu ja kirjoittaa kieltä omalla tavallaan. Tärkeintä on löytää yhteisymmärrys ja se syntyy varmasti parhaiten silloin, kun ei kohtaa toista ihmistä kriittisesti arvostellen. Vaan löydetään kunnioitus jokaista ihmistä kohtaan.
Suomessa olisi tästä oppimista. Ehkä tarvittaisiin Suomeen enemmän maahanmuuttajia!
ja etenkin pääkaupunkiseudun suomenruotsalaiset puhuvat usein paremmin suomea kuin ruotsia, vaikka äidinkieleksi olisikin merkitty ruotsi ja käynyt koulunsa ruotsiksi.
Mulla on työkavereina paljon ruotsinkielisiä, jotka puhuvat sujuvaa suomea (osa ehkä kaksikielisiä), mutta kun tuottavat jotain kirjallista materiaalia, suomi on todella huonoa.
kotona, vaikka isäni on suomenkielinen. Kaveripiiri oli myös suomenkielinen.
Koulun kävin ruotsiksi, mutta opiskelin suomeksi. Ihme kyllä, vedin opiskeluaikana vuosikurssin parhaat arvosanat "äidinkielessä", eli suomenkielessä.
Tällä hetkellä työelämässä käytän molempia kieliä päivittäin ja koen, että hallitsen molemmat erittäin hyvin - paremmin kuin monet "yksikieliset".
Muutenkin on ollut todella helppo oppia muita kieliä. Olen täysin vakuuttunut, että kaksikielisyys on auttanut tässä asiassa.