Onko tavallistakin, että 4-vuotias osaa lukea?
Kommentit (749)
Serkkupoika oppi lukemaan nelivuotiaana, ja hänestä tuli isona tohtori. Minulle ihailun ja ihmettelyn aihe.
On epänormaalia jos 4-vuotias ei osaa vielä lukea! Se kertoo perheen tavoista: katsotaan TV eikä keskustella.
Vierailija kirjoitti:
Omat lapset oppivat kaikki lukemaan yksittäisiä sanoja 3-vuotiaana. Sitten 5-vuotiaana lukivat lyhyitä kirjoja. Ekaluokalla onnistui lyhyet lasten romaanit ja ei juurikaan kirjoitusvirheitä tekstissä. Ei minusta se aikainen oppiminen erityisesti ole vaikuttanut myöhemmin. Eiköhän iso osa lapsista lue ekalla lasten romaaneita ja osaa jo suht hyvin kirjoittaa. En kyllä tiedä, kun en ole keneltäkään kysynyt, miten nykyisin on. Ei ole mitään huolta ollut, mutta ei meidän lapset mitään erityislahjakkaitakaan ole. Varmaan kuin vanhempansa (noin ysin oppilaita)
Siskon tyttö oppi lukemaan 4-vuotiaana ja luki 5-vuotiaana paljon kaikenlaisia lastenkirjoja. 7-vuotiaana luki ensimmäisen aikuisten kirjan (dekkari). Se oli kuulemma pelottava. :) Nyt on 8-vuotias, odotan mielenkiinnolla jatkoa.
Opin lukemaan vasta kansakoulun ensimmäisen luokan keväällä; minusta tuli suomen kielen maisteri.
Meidän adhd poika tavailee jo ihan sujuvasti.... On 7-vuotias. On nämä kolme vuotiaat lukijat aika vekkuleita.. Ja niitä on näköjään paljon. Eli piiitkiä lauseita ja myös siis kirjoja osataan koska sitähän lukeminen on. Kyl mää ole vallan mahrottaman hämmästyny..
Eli mikä se raja sille lukutaidolle sitten on? Minun mielestäni lapsi osaa lukea, kun pystyy lukemaan sanan arvaamatta. Esim. kirjoitetaan paperille sanoja, joita ei ennalta tiedä ja pystyy sitten lukemaan nämä. Omat oppi siis tämän 3-vuotiaina. Sitten mentiin lauseiden lukemiseen 4-vuotiaana ja helppojen kirjojen lukemiseen 5-6-vuotiaina ja 7-vuotiaana sitten pidemmät kirjat ja ääneen lukeminen on sujuvaa. Kuulostaa kuin aikuinen lukisi.
Kyllä alkaa pienestä lasten preppaaminen kilpailuyhteiskuntaa varten. Tosin sillä missä iässä oppi lukemaan ei taida enää aikuisena olla niin väliä. Vai onko joku laittanut CV:n "Opin lukemaan 4 vuotiaana. "
MInä ja paras ystäväni opimme neljävuotiaina, kun taas toinen tuttuni "vasta" 8-vuotiaana
Vierailija kirjoitti:
Kyllä alkaa pienestä lasten preppaaminen kilpailuyhteiskuntaa varten. Tosin sillä missä iässä oppi lukemaan ei taida enää aikuisena olla niin väliä. Vai onko joku laittanut CV:n "Opin lukemaan 4 vuotiaana. "
Mikä ihmeen preppaaminen? Meillä 4v oppi lukemaan niin että kyseli itse. Tapana on ollut vastata lapsen kysymyksiin.
Kätilönä toimiessani eräs tyttö osas lukea heti putkahtaessaan tötsästä mun nimeni rintalapusta: huus "Virtanen, Virtanen"!
Eli 4-vuotias on suht myöhään oppinut tuon taidon.
Itse opin lukemaan tuossa iässä tai tarkalleen ottaen en ollut vielä aivan täyttänyt edes neljää vuotta. Kukaan ei opettanut, opin täysin omasta mielenkiinnosta ja kyselemällä vanhemmilta kirjaimista, sanoista yms. Tuli myös luettua vanhempien lasten peruskoulun koulukirjat noin kolmanteen luokkaan asti ennen kuin oma kouluni oli alkanut. Aikaa oli lukea ne kirjat useampaan kertaan. Osasin englantia ja matematiikkaa niin paljon kuin niissä kirjoissa sitä oli. Kyllä oli tylsää olla koulussa ja aiheutti myös häiriökäyttäytymistä kun ei ollut mitään tekemistä eikä minkäänlaista haastetta. Lapsuudesta ei kyllä jäänyt mielestäni mitään pois, leikin ja rellestin siinä missä muutkin. Luin silloin kun ei muuta tekemistä ollut. Pitkälle -70 luvulle näkyi telkkarissakin vain kaksi kanavaa. Luin toki paljon muutakin kuin koulukirjoja. Sitä on vaikea sanoa onko tämä vaikuttanut elämääni mitenkään kun vertailukohtaa ei ole. Mensan jäsen olen joten sen tyylisen älykkyden kanssa tällä voi olla jotain tekemistä. Kyllähän kirjaimien yhdisteleminen sanoiksi jonkinlaista loogista päättelyä vaatii. Siis siinä vaiheessa kun ei vielä osaa lukea ja opettelee sitä.
Olen itse oppinut 3-vuotiaana lukemaan. 4-vuotias kummityttöni osaa lukea ja vuotta nuorempi siskonsa tuntee kirjaimet.
Ei ole. Kyllä nelivuotiaasi on selvästi tuleva Einstein. (Tämän kai halusit kuulla?-)
Ei meillä ainakaan ketään lasta ole prepattu. Vuosikkaana lempikohta kuvakirjasta oli kirjainaukeama. Ei kai viitsi olla niitä äänteitä kertomatta, jos se on niin kivaa. Sitten lapset vaan 3-vuotiaana osasi lukea sanoja. Ei siinä sen kummempaa preppaamista. En minä ainakaan oleta, että omani ovat erityislahjakkaita enkä sitä oikein toivoisikaan. Toivon, että heillä olisi koulumenestyksen puolesta mahdollisuus päästä haluamiinsa ammatteihin.
Itse opin lukemaan vasta yli kuusvuotiaana aika kauan sitten, mutta just tein lapsille simppelin apuvälineen aakkosten opetteluun. Löytyy osoitteesta aakkoset.online. En ole kovin kattavasti testaillut millä laitteilla toimii, muttei ainakaan vanhalla ipad kakkosella. Pöytäkoneen selaimella ainakin pitäisi toimia.
Eli jos joltain lukijalta sattuu löytymään vielä aakkosia osaamaton pikkulapsi niin voisi aloittaa opettelun vaikka heti jos vain toimii omalla laitteella. Tuleva diginatiivi saa samalla softatestaajan kokemusta eli total win-win.
Aikomus on kehittää tota opetusvälinettä vielä pidemmälle eli kannattaa tsekata sivu uudestaan vielä kuukauden tai parin päästä jos haluaa tukea lapsen omatoimista oppimista.
Nyt siis jos softa ylipäänsä toimii niin kirjainta painamalla kuulee äänteen ja myöhemmässä vaiheessa äänteen kuultuaan pitää painaa oikeaa kirjainta.
4 v jos lukee sujuvasti kirjaa niin on aika ihme.
Aloitin koulun 70-luvulla ja lukemaan opettelin vasta ekalla luokalla. Yks kerta piti viedä oma kirja kouluun ja lukea siitä joku sivu ääneen. Muistan aina sen, miten siinä sitten takeltelin ja opettaja tiuskas että jokaisen pitäis omaa kirjaa osata lukea, otti kirjani ja antoi sen luokan hikarille luettavaksi. No, opin silti hyväksi lukijaksi.
Näkee paljon pieniä lapsia kännykkä kourassa tai tabletti. Ovatko he jopa neroja? Lukekaa lapsille paljon ja opettakaa käytöstavat.
Vierailija kirjoitti:
Omat lapset oppivat kaikki lukemaan yksittäisiä sanoja 3-vuotiaana. Sitten 5-vuotiaana lukivat lyhyitä kirjoja. Ekaluokalla onnistui lyhyet lasten romaanit ja ei juurikaan kirjoitusvirheitä tekstissä. Ei minusta se aikainen oppiminen erityisesti ole vaikuttanut myöhemmin. Eiköhän iso osa lapsista lue ekalla lasten romaaneita ja osaa jo suht hyvin kirjoittaa. En kyllä tiedä, kun en ole keneltäkään kysynyt, miten nykyisin on. Ei ole mitään huolta ollut, mutta ei meidän lapset mitään erityislahjakkaitakaan ole. Varmaan kuin vanhempansa (noin ysin oppilaita)
Tuo alussa kuvailtu ei ole lukemista. Todennäköisesti sanojen tunnistamista. Lukea osaa silloin, kun osaa lukea aina ja kaikkialla eli uusiakin sanoja.
Tuntuu, että nykyään aika monet vanhemmat puhuvat lukemisesta, vaikka kyse on sanojen tunnistamisesta.
Omat lapset oppivat kaikki lukemaan yksittäisiä sanoja 3-vuotiaana. Sitten 5-vuotiaana lukivat lyhyitä kirjoja. Ekaluokalla onnistui lyhyet lasten romaanit ja ei juurikaan kirjoitusvirheitä tekstissä. Ei minusta se aikainen oppiminen erityisesti ole vaikuttanut myöhemmin. Eiköhän iso osa lapsista lue ekalla lasten romaaneita ja osaa jo suht hyvin kirjoittaa. En kyllä tiedä, kun en ole keneltäkään kysynyt, miten nykyisin on. Ei ole mitään huolta ollut, mutta ei meidän lapset mitään erityislahjakkaitakaan ole. Varmaan kuin vanhempansa (noin ysin oppilaita)