Mistä johtuu,että sukujuhlissa mummo "omii" lapsenlapsen?
mun mielestä on aika outoa, että anoppia ei yhtään kiinnosta meidän kuulumiset saati hoitaa lapsenlapsiaan. mutta sitten kun on sukujuhlat, niin oikein nappaa syliin alle 2-vuotiaan ja kulkee "esittelemässä" sukulaisten luona. ja monesti vielä AINA kun läsnä on muita sukulaisia niin sanoo: kertokaa jos tarvitsette hengähdystaukoa, minä kyllä voin mielelläni hoitaa.
No sitten kun on muutaman kerran kysytty, niin eipä ole oikeasti ollut innostunut ottamaan hoitoon. Nihkeästi sanonut, että katsotaan joskus kun nyt hänellä on omia hommia paljon.
MIKSI julkisilla paikoilla tekee noin??
Kommentit (20)
siinä kaikkien kuullen, että hän ei lupauksista huolimatta ole ennenkään auttanut.
kaikuvan kuuluvasti jos anoppi taas tokaisee tuon hoitotarjouksen, että "OLLAAN ME MUUTAMAN KERRAN KYSYTTY, MUTTET SÄ KOSKAAN HALUA MEIDÄN TIMOTEITÄ HOITOON, ETKÄ MUUTENKAAN OO HALUKAS PITÄMÄÄN YHTEYTTÄ!" Eiköhän elvistely lopu :)
Kai sillä on joku näyttämisen halu.. Kulkee pitkin kylää mainostamassa, kuinka on ihanat lapsenlapset - vaan ei eipä näy kylässä, puhumattakaan, että ihan hoitoapuna joskus..
Kai se on sen tyyli.
Eikä edes tajua kuinka pahasti sen tekemiset näkyy läpi, kun lapsi aristelee ja pelkää mummiaan jota ei oikeesti koskaan näe.
Mut oon sit aatellu, että parempi kai se on että edes juhlissa pitää sylissä kun ei ollenkaan. täytyy ottaa kuva joka kerta niin voi sit lapselle aikanaan näyttääl, että on se mumminkin sylissä joskus ollut.
ei ihan käännä selkäänsä, mutta melkein. Tervehtii kyllä, mutta oudompi ei edes tajuaisi, että ollaan sukua. Ihan hyvissä väleissä ollaan, mutta sukujuhlissa ja muutenkin julkisesti osoittaa aika selkeästi, että olemme eri perheitä.
ym normiarjesta poikkeavat tapahtumat jännittävät kovasti ja aina mietin etukäteen, että onneksi mulla on lapset, joiden "taustalla" voin olla, eli tavallaan pidän lapsia etualalla ja itse saa olla enenmmän taustalla. tajusikohan kukaan mitä takroitan...
50 vuotta täytettyään, kun näitä samankaltaisia juttuja lukee. Mutta niin kai se menee, että meitä on moneen junaan ja ikä ja lastenlasten saanti tekevät tehtävänsä. Miksi esim. juhlissa on niin vaikeaa käyttäytyä normaalisti ilman minkäänlaista yliyrittämistä, esittämistä tai itsestään numeron tekemistä? En tiedä. joiltain se ei onnistu nuorenakaa.
Tuo ap:n anoppi vaikuttaa pahasti itsekeskeiseltä ihmiseltä.
Juhlissa paasaas ja piti lasta koko ajan lähellä, kuvia pitää antaa että voi esitellä tutuille, mutta koskaan ei ollut lasten kanssa silloin kun yleisö puuttui tai kun oltais tarvittu apua.
Mun anoppi siis on aika etäinen, muuttunut sellaiseksi avioeron myötä. Harvoin missään isommissa juhlissa enää edes yhdessä ollaankaan, mutta voisin kuvitella hänen käyttäytyvän juuri noin. Jouluna oli sukua koolla vähän enemmän ja ruokapöydässä meidän 2-vuotias, joka mielellään nimeää henkilöitä, esineitä jne kävi kaikki lähipiirin ihmiset läpi osoittelemalla ja kaikki muut tunnisti hyvin, mutta mummon kohdalla meni sormi suuhun. Oli aika nolo tilanne. Teki melkein mieli letkauttaa jotakin sukkelaa, mutta pidin turpani kiinni. Kaikki taisi ymmärtää, että ei taida meidän junnu mummoansa kovin hyvin tuntea, turha siinä oli enää puukkoa haavassa kääntää. Mummo yritti vaivautuneesti jotakin siinä sönkätä, mutta mieheni pelasti tilanteen vaihtamalla puheenaihetta.
Sehän vapauttaa meidät juomaan kahvia ja juttelemaan ihmisten kanssa rauhassa.:)
Tosin äiti hoitaa 1-vuotiasta muutenkin joka päivä arkena, kun olen koulussa. Vielä maksutta ja niin hyvin, etten itsekään pystyisi samaan.
Tosin hoitavat muutenkin, mutta varsinkin sukujuhlissa se hyysääminen on ihan sekopäistä.
Allekirjoitan jonkun aikaisemman toteamuksen että nainen vinksahtaa 50 täytettyään.
Olen vain nauttinut että saan juoda kahvini rauhassa. Äitini myös alkaa vimmaisesti halailemaan meitä kun seurassa on muita. Kun olemme kahden, hän on ihan erilainen. Seurassa ollaan niiin kiinni ja bestiksiä että sappivaahto nousee nieluun.
Erikoista. Mutta en ota stressiä. ;)
Ihanaa lukea, että lapset pääsevät mukaan juhliin! Meillä miniä järjestää niin, että lapsenlasta ei oteta mukaan juhliin ja yhtään kuvaa ei saa muistoksi lapsesta albumiin. Mutta mikä hyvä: ei miniän mekko rypisty ja tukka pysyy tiptop.
Samis loytyy taaltakin. Ja nimenomaan niin, etta lapsenlapset ovat appivanhemmilleni muuten ilmaa paitsi silloin kun tarvitsevat natteja kuvia albumiinsa kavereilleen esiteltavaksi tai kun meilla on joku juhla niin sit tullaan ponottamaan mummin/papan roolissa ihan kuin tuntisivat lapsemme hyvinkin. Meidan lapsille kaikki vanhat ihmiset on mummoja/pappoja kun eivat niita aitoja juurikaa tunne.
[quote author="Vierailija" time="13.01.2012 klo 22:37"]
50 vuotta täytettyään, kun näitä samankaltaisia juttuja lukee. Mutta niin kai se menee, että meitä on moneen junaan ja ikä ja lastenlasten saanti tekevät tehtävänsä. Miksi esim. juhlissa on niin vaikeaa käyttäytyä normaalisti ilman minkäänlaista yliyrittämistä, esittämistä tai itsestään numeron tekemistä? En tiedä. joiltain se ei onnistu nuorenakaa.
Tuo ap:n anoppi vaikuttaa pahasti itsekeskeiseltä ihmiseltä.
[/quote]
Miten aiot ehkäistä oman pääsi pimenemisen? Kun varmaan sama kohtalo odottaa sinuakin.
[quote author="Vierailija" time="14.01.2012 klo 16:39"]
Allekirjoitan jonkun aikaisemman toteamuksen että nainen vinksahtaa 50 täytettyään.
[/quote]
Eikö teitä koskaan ahdista se, että itsekin vanhenette? Vai ettekö käsitä sitä lainkaan? Kuvittelette olevanne kaksikymppisiä lopun ikäänne? Itselläkin on matkaa viiteenkymppiin vielä vuosia, mutta en ymmärrä tuollaista vanhempien naisten dissaamista. Sehän on kuin sahaisi omaa oksaansa koska itsestäkin tulee keski-ikäinen/vanha nainen hurjan nopeasti, jos elämä menee aina näin sutjakkaasti eteenpäin.
Onko kivaa sitten aina tulla haukutuksi joksikin pimeäpääksi? Itse opetan omille lapsille vanhempien ihmisten kunnioittamista ja toivon saavani sellaista kohtelua myös itse vanhempana. Toivottavasti fiksut poikani löytävät fiksut vaimot, jotka hyväksyvät minut anoppinaan joskus, yritän tehdä parhaani ollakseni kelvollinen anoppi.
hoh hoijakkaa- ole ap iloinen, että anoppi jakaa juhlaa ja arkeanne sekä hoitaa lastanne
Meillä anoppi on rehellinen eikä sukujuhlissakaan tee mitään numeroa lapsenlapsista. Jos joku kysyy, hän myöntää sukulaisuuden, mutta ei ota syliin, ei katso perään saati että varmistaisi, että minä saisin juoda kahvini rauhassa. Toteaa sukulaisille, että ei elä lapsiperheen elämää.
Appi on sanonut, että sukujuhlat eivät ole se paikka, jossa he lapsenlapsista huolehtivat.
[quote author="Vierailija" time="14.08.2013 klo 21:45"]
hoh hoijakkaa- ole ap iloinen, että anoppi jakaa juhlaa ja arkeanne sekä hoitaa lastanne
[/quote]
Osaatko sä lukea???
esittää muille sukulaisille, pitää kulisseja yllä.