Onko kukaan teistä epäillyt suhteenne kestävyyttä naimisiin mennessänne?
Kommentit (13)
Käytiin ne keskustelut eroprosessin aikana, jotka olis pitänyt käydä ennen naimisiin menoa. Huomattiin, et molemmat oli jollain tasolla ajatelleet, ettei me olla loppuelämää yhdessä, siksi ehkä lapsetkaan ei tulleet koskaan puheeksi. Sille naimisiinmenolle oli kuitenkin syynsä ja opetti meille molemmille paljon.
Nyt olemme molemmat uudelleen aviossa, enkä tällä toisella kerralla epäillyt, enkä epäile lainkaan.
Kunpa olisin ekalla kerralla luottanut siihen tunteeseen, ettei naimisiinmenoa kuulu epäillä.
Rakastin paljon, mutta niinhän melkein kaikki myöhemmin eroavistakin.
Kerran jo suhde ollut katkollakin, mutta taas palattiin yhteen. En osaa tästä kyllä lähteäkään. Ja jos perheen haluan, on tämä se ainoa mahdollisuus...
Tunnen itseni häviäjäksi ja väliinputoajaksi. Miksi juuri minulla ei voi olla maailman ihaninta rakkautta? :(
ap
mietin etä tätäkö mä nyt varmasti haluan, lopun ikäänikö. Sitten päätin, että nyt haluan ja se riittäköön kn kristallipalloa ei ole.
Sitä nyttiä on kestänyt 20 vuotta.
Onko teistä kukaan epäillyt suhteenne tulevaisuutta kun olette yrittäneet lasta / olet tullut raskaaksi?
ap
mulle tuli vahva tunne että joskus eroamme... Yli 6v. naimisissa, juuri tuli 12v.yhteiseloa ja ukkokulta kotiutuu kohta töistä;)
mulle tuli vahva tunne että joskus eroamme... Yli 6v. naimisissa, juuri tuli 12v.yhteiseloa ja ukkokulta kotiutuu kohta töistä;)
suhdetta kuin suhdetta jatkuvasti. Tai siis: en aktiivisesti käytä aikaani tämän pohtimiseen ja epäilyyn. Eihän siinä olisi mitään järkeä. Mutta siis en usko sellaiseen iankaikkiseen onneen ja rakkauteen jne. Aion silti mennä naimisiin vielä joskus. Tod.näk tulee ero myös joskus, mutta sittenhän tulee, sen suremisen aika on sitten. Mikäli pistää surettamaan.
Halusin tarjota lapselleni läsnäolevan isän ja tiesin jo naimisiin mennessäni, että tästä miehestä ei sellaiseksi ole. Eroonhan se sitten päättyikin. Kerran uskoton, aina uskoton. Ainakin hän.
enkä viiden avioliittovuoden jälkeenkään. Ainoastaan välillä kiukuspäissäni mietin, että tästä ei tule mitään, mutta se tunne unohtuu heti kun rauhoitun. En olisi mennyt naimisiin, jos olisin epäillyt, että homma päättyy eroon.
Emme ole tosin vielä naimisissa. Stressaa häät, koska ei tosiaan ole vuosisadan rakkaustarina, mutta niin moni asia kuitenkin on hyvin. En haaveile lapsista, mutta silti haluaisin mennä naimisiin suuresta rakkaudesta. Ne suuret rakkauden tunteet vaan tuli ehkä koettua jo teininä eikä niissä mitään järkeä ollut, kaukorakkautta vain. Voiko sellaista verratakaan, koska ne oli pilvilinnoja vain. Ja nyt on nyt.
Faktahan on, että puolet liitoista päättyy eroon.