Ei nykylapset vanhempiensa vanhuutta häpeä, se on niin yleistä!
Vähän taas ärsytti lukea tuosta toisesta ketjusta (joka koski sitä, onko jotain haittaa siitä, että lapsella on iäkkäät vanhemmat), kuinka TAAS osa vastaajista sekottaa oman lapsuutensa ajat nykyaikaan.
Hei HALOO! Nyt on nyt ja joskus 70-luvulla oli asiat toisin.
Siihen aikaan lapsia hankittiin nuorempina. Iäkkäät vanhemmat pistivät siten silmään, koska he olivat poikkeus keskiarvosta.
NYT taas jopa ensisynnyttäjien keski-ikä on 28-vuotta. Miettikääpä: Helsingissä on nykyään jo ENEMMÄN 40-vuotta täyttäneitä ENSIsynnyttäjiä kuin alle 20-vuotiaita!
Eli ajat todellakin ovat toiset.
Nykyään tosi monella lapsella on iäkkäät vanhemmat. Ja koska lapset tuppaavat nolostelemaan erilaisuutta, voi ollakin, että nykyään lapset nolostelee NUORIA vanhempiaan...
(Ja oikeasti minusta kaikkien ikävaiheiden vanhemmuudessa on hyviä ja huonoja puolia, eli en tässä nyt propagoi kumpaakaan - ja sain itse lapseni 33- ja 34-vuotiaana, eli aika keskivertoiässä...)
Kommentit (12)
Lasten KUULUUKIN jossakin vaiheessa hävetä vanhempiaan. Se kuuluu luonnolliseen itsenäistymisprosessiin. Omat vanhemmat ovat noloja, tyhmiä, eivät tajua mitään, niitä saa hävetä, jne. Ihan normaalia. Jos lapset taas pitävät vanhempiaan jotenkin kavereina tms., niin sitten on menty metsään ja lujaa.
En sanonut, etteivät häpeäisi - olen siinä sinun ja kakkosen kanssa samaa mieltä. Sanoin, etteivät lapset vanhempiensa VANHUUTTA häpeä. Eli se nolous ei liity vanhempien ikään niinkään.
ap
Eli siis olen osittain samaa mieltä kanssasi (mielestäni vanhempien häpeäminen ei liity vanhempien ikään). Taivastelin lähinnä näitä kirjoittajia, joiden mielestä lapset häpeäisivät iäkkäitä vanhempia ja nuoria vanhempia ei.
3
oli hän sitten lasta 20 tai 40 vuotta vanhempi. Ja hävettäväähän aina löytyy...
mitä heidän vanhempansa ovat esimerkillään ja asenteillaan opettaneet heitä häpeämään. Jos vanhemmat ovat sisäistäneet esim nuoruutta palvovan kaupallisen kulttuurin ja tekevät ihmisen iästä hirveän numeron, niin tokihan lapset omaksuvat sen. Jos ikä on vanhemmille yhdentekevä asia, se on sitä lapsillekin. Lapset voivat vertailla omaa perhettään muihin (kuka ei sitä teksisi), havaita eroja, mutta siitä on vielä pitkä matka häpeään.
Monelle naiselle on aika kamala paikka havaita, että kun itse on alle 40v ja omasta mielestään vielä varsin vientikelpoinen, niin tytär 17v käy kaupaksi paljon paremmin. Sitä huomaa, että keinotekoisesti ei voi nuoruutta jatkaa, omat lapset ovat ihmissuhdemarkkinoilla halutumpia. Vanhat äidit taas hyväksyvät vanhuutensa eivätkä napapaidoilla ja tatuoinneilla yritä kilpailla lastensa kanssa.
Monelle naiselle on aika kamala paikka havaita, että kun itse on alle 40v ja omasta mielestään vielä varsin vientikelpoinen, niin tytär 17v käy kaupaksi paljon paremmin. Sitä huomaa, että keinotekoisesti ei voi nuoruutta jatkaa, omat lapset ovat ihmissuhdemarkkinoilla halutumpia. Vanhat äidit taas hyväksyvät vanhuutensa eivätkä napapaidoilla ja tatuoinneilla yritä kilpailla lastensa kanssa.
Kuka itseään arvostava nelikymppinen kilpailisi samoista miehistä 17-vuotiaan kanssa?
Monelle naiselle on aika kamala paikka havaita, että kun itse on alle 40v ja omasta mielestään vielä varsin vientikelpoinen, niin tytär 17v käy kaupaksi paljon paremmin. Sitä huomaa, että keinotekoisesti ei voi nuoruutta jatkaa, omat lapset ovat ihmissuhdemarkkinoilla halutumpia. Vanhat äidit taas hyväksyvät vanhuutensa eivätkä napapaidoilla ja tatuoinneilla yritä kilpailla lastensa kanssa.
Kuka itseään arvostava nelikymppinen kilpailisi samoista miehistä 17-vuotiaan kanssa?
Monelle naiselle on aika kamala paikka havaita, että kun itse on alle 40v ja omasta mielestään vielä varsin vientikelpoinen, niin tytär 17v käy kaupaksi paljon paremmin. Sitä huomaa, että keinotekoisesti ei voi nuoruutta jatkaa, omat lapset ovat ihmissuhdemarkkinoilla halutumpia. Vanhat äidit taas hyväksyvät vanhuutensa eivätkä napapaidoilla ja tatuoinneilla yritä kilpailla lastensa kanssa.
Kuka itseään arvostava nelikymppinen kilpailisi samoista miehistä 17-vuotiaan kanssa?
Nuorena lapsensa saaneilla on yleensä aika epätoivoista yritystä kelvata lihamarkkinoilla ja elää kadotettua nuoruttaan siinä vaiheessa, kun oma lapsi lähenee täysi-ikäisyyttä.
että lapsia oli vain yksi ja että vanhemmat olivat "iäkkäitä".
Nyt täällä Helsingissä arvoalueella me iäkkäät vanhemmat poiketaan muista vain siinä, että meillä on kaksi lasta. Ns. normaali perhe täällä on yksilapsinen perhe, iäkkäät vanhemmat.
Ja joka tapauksessa lapsi tietyssä ikävaiheessa nolostelee vanhempiaan, ihan riippumatta heidän iästään. Ei sitä kannata miettiä, kun lapsia haluaa.