Sokerinatsit yrittivät kieltää makeat tarjottavat lasten päiväkotisynttäreiltä.

Näiden sokerinatsien lapset ovat juuri niitä, jotka synttäreillä syövät itsensä tainnoksiin makeasta, koska se on kiellettyä ja sitä saa niin harvoin. Pakko kahmia kaksin käsin, kun kerrankin saa.

laululla ja kortilla.

Olen TODELLA tyytyväinen. Loista pk!

Ei ole pakko edes maistaa jos äiti kieltää.

lapsille kuuluu opettaa "kohtuus kaikessa".

Eivät ne siihen kuole jos synttärikeksejä saavat muutamia kertoja vuodessa. Tai vaikka ihan karkin tai suklaata.



Tunnen yhden tälläisen sokerinatsin lapsen, aikuinen nykyään. Kun kävi sisarukseni luona synttäreillä, ahmi kuin olisi nälänhätä. Söi kulhollisen poppareita yksin keittiössä kaiken muun herkun lisäksi, mitä oli jo aiemmin syönyt, kun oli kattaus laitettu.

Varhaisaikuisiällä, kun ei ollut enää vanhempiensa valvovan silmän alla, hän söi itsensä 20kg painavammaksi. Terapian kautta sitten sai päänsä selväksi ja oppi syömään kohtuudella makeaa ja on nykyään normaalipainoinen aikuinen.

eikä ikinä synttäreillä ole ollut karkkia. Keksejä kyllä ja joskus jäätelöä. Mekin olemme vieneet keksejä (niitä muumikeksejä) ja joskus jäätelöä.



Tunnen kaksi perhettä, jossa keksitkin ovat maailman kauhein asia. Molempien perheiden lapset varastavat niitä kahvipöydästä, syövät kaksin käsin, kun äiti käy vessassa ja ovat muutenkin aivan sokerihulluja. Toisessa perheessä vanhin lapsi on 10-vuotias, ja kaikki rahansa käyttää karkkiin. Mitä järkeä?



Meillä lapset ovat saaneet maistaa kaikkea, toki ei ihan pieninä, mutta esim. 2-vuotias on saanut maistaa kaikkea, mitä on esillä esim. kahvipöydässä. Myös limua ovat saaneet maistaa, mutta kumma kyllä, se suurin herkku on vesi ja ravintolassakin tilaavat aina juomaksi joko vettä tai maitoa. Kaverisynttäreillä pyytävät aina vettä, kun eivät limuista ja mehuista välitä.



Keksejä kyllä syövät mutta eivät mitään muuta makeaa eivätkä aina edes keksejäkään, vaikka tarjottaisiinkin. Meillä ei ole karkkipäivää, mutta joskus ostetaan karkkia. Lapset eivät karkista pidä, suklaasta kyllä, joten sitä saavat joskus. Siihenkään ei ole mikään himo esim. eilen oli levy pöydällä eivätkä maistaneet palastakaan.



Meillä päiväkodissa on synttärit merkitty seinälle. Yllättäen samassa kuussa on aika harvalla synttärit. Lapsellani on synttärit elokuun lopussa, ja yhdellä toisella on elokuun alussa. Siis kaksi kertaa kuukaudessa lapset saavat muumikeksejä, ehkä yhteensä neljä. Voi kauhistus!



Toisella lapsellani on synttärit tammikuussa ja on kyllä ihan ainoa. Osalla lapsista on synttärit heinäkuussa eivätkä vietä niitä, kun ovat lomalla. Itseäni ei haittaisi, vaikka lapsi saisikin sen muumikeksin kuusi kertaa kuukaudessa. Sitten olisi väkisinkin aika monta kuukautta, jolloin ei olisi yhtään muumikeksiä. En ota stressiä noin pienistä!



Uskon, että vähän rennommalla otteella saavutetaan paljon enemmän kuin ryppyotsaisella kontrollilla.

Tämä olisi hyvä muistaa aivan KAIKKIEN, karpeista vegaaneihin ja muslimeista jehoviin.

karkit eivät kuulu päiväkotiin. Varsinkaan pienten ryhmään. Ajattele vaikka jos kuudella lapsella on samassa kuussa synttärit. Sehän olisi hirveätä herkuttelua. Jos on kotona kuussa neljä karkkipäivää niin sittenhän se päiväkodin kanssa tekisi 10 karkkipäivää kuussa. Kumma, että lapset pitää opettaa turhaan makeaan kun vauvana lapselle kelpaa mainiosti pelkkä perunasose. Makuaisti turtuu eikä maista enää mitään. Miehelläni on esimerkiksi huonompi makuaisti kuin minulla ja on aikamoinen herkkusuu.

syödään sillon kun hubittaa ja tällä viikolla ollaan syöty melkein joka päivä!!! Apua, nyt mun lapsista tulee läskejä ja karies jyllää.

Kuule kyllä on on huomattu kenen naperot siellä keksipurkilla salaa käy ja kenen ei. Vinkki: Ei meidän lapset ainakaan :D

Oamtekoiset täytekakut ovat ainakin kiellettyjä!

missä lapset eivät saa kavereiden synttäreilläkään syödä mitään herkkuja. Siis aivan kauheaa :( ne lapset ei enää halunneet lähteä kavereiden synttäreillekään kun niitä niin harmitti syödä siellä jotain rusinoita yksin nurkassa. Mun käy niin sääliksi niitä sen perheen lapsia.



En tiedä mikä ihme villitys on välttää kaikkea sokerista. Eikö sellainen kultainen keskitie olisi kaikista järkevin. Tuntuu, että sitä vaihtoehtoa ei nähdä ollenkaan. Kyllä lapset voi välillä syödä herkkuja, kun ei niitä joka päivä syö. Niin kasvaa tasapainoisia normaaleja ihmisiä, jotka ei ole ihan paniikissa jokaisesta kilostaan ja syömästään suupalasta ja sekoa.

Ajatella jos lapsi saa karkkia ihan 10 krt kuussa! Meillä saa päivittäin YHDEN karkin. Jos makeaa on runsaasti tarjolla, lapsi osaa lopettaa syömimisen muutaman karkin jälkeen IHAN ITSE. Älkää te kontrollifriikit äidit siirtäkö ongelmianne lapsillenne. Opettakaa nauttimaan kohtuudella.

Omalla pojallani on häiriötä kylläisyyskeskuksessa eli ei tunnista milloin riittää syöminen. Samoin hänellä on aistisäätelyn ongelmia nimenomaan suun alueella, eli saattaa syödä "huvikseen", aistikokemuksen vuoksi...monesti on oksentanut, kun ei ole tajunnut lopettaa ajoissa. Normaalipainoinen jässikkä vielä, vaan kuinka kauan? :/

kun nykyajan keksit on melkein kuin karkkeja esim. fazupalat.



Elämässä pärjää paremmin, kun kulkee keskitietä.

Meillä ei ole koskaan ollut karkkipäiviä. Karkkia ja herkkuja on ostettu silloin kun on tehnyt mieli, yleensä viikonloppuisin. Ikinä en ole kieltänyt enkä rajoittanut lapsia syömästä, kun on ollut tarjolla, on jokainen saanut syödä ihan niin paljon kuin napa vetää. Tuossa välissä oli muutama vuosi, että näyttivät pupeltavan sipsiä ja karkkia ja juovan limua ja energiajuomia joka viikonloppu, välillä viikollakin. Nyt ovat ihan oma-aloitteisesti siityneet vadelmavissyyn. Karkkia eivät ole pyytäneet viikkoihin, silti ostan joskus heille suklaata tai jotain muuta.

Mitä enemmän rajoittaa ja kieltää, sitä suurempi kiusaus se lapsille on. Olen joskus selittänyt heille sokerin ja suolan ja lisämömmöjen haitalliset vaikutukset, ja luottanut siihen, että sanoma menee perille. Näyttää menneen.

Sama pätee muuten kasviksiin ja hedelmiin. Olen itse vege ja kasvisruoka on aina ollut itsestäänselvyys. Mutta koskaan en ole pakottanut. Ja nyt teinipoikieni herkkua on mm. fetasalaatti, uunikasvikset, sienikastike, kasvissosekeitto, vegepasta, vegepizza jne. Kun ei ole koskaan pakotettu eikä väkisin rajoitettu.

Suosittelen.

Meidän lapset ainakin ovat ensin olleet sokerihulluja mättäjiä ja vasta sitten on alettu rajoittaa.

Aluksi ajateltiin, että voi antaa välillä vähän herkkuja, mutta se järkyttävä kinuaminen jokaisen sokerisatsin jälkeen teki sen, että ei tosiaankaan haluta tarjota sokeria. Nykyään herkkujen saaminen saa lapset kinuamaan lisää saman päivän ja vielä seuraavan. Sitten se loppuu.

Äitillä ei kestä hermo sitä sokerihiirten vinkunaa kovin monta kertaa viikossa. Ilman sokeria ovat ihan kivoja lapsia, mutta sokerin kanssa raivarit on megalomaanisia. Eikä se siis johdu pelkästään niistä kahdesta keksistä vaan siitä pakko-saada-lisää-olet-mun-ja-keksipaketin-välissä-olosta. Eikä siis ole kyse siitä, että olisivat vinkumalla saaneet lisää.

Kerrotko terveydenhuollon ammattilaiselle, kuinka nuo häiriöt kylläisyyskeskuksessa/aistisäätelyssä on diagnosoitu? Mikä on varsinainen diagnoosi?

Jos kyseessä on oma diagnoosisi, teet tilanteen pahemmaksi vahtaamalla ja säännöstelemällä ja syyllistämällä lasta hänen syömisistään.

Omalla pojallani on häiriötä kylläisyyskeskuksessa eli ei tunnista milloin riittää syöminen. Samoin hänellä on aistisäätelyn ongelmia nimenomaan suun alueella, eli saattaa syödä "huvikseen", aistikokemuksen vuoksi...monesti on oksentanut, kun ei ole tajunnut lopettaa ajoissa. Normaalipainoinen jässikkä vielä, vaan kuinka kauan? :/

eiköhän ne lapset juhli niitä synttäreitä kotonaan herkuilla? Miksi niitä pitää vielä pk:n viedä?



Aika monet synttärit ja herkut isoissa ryhmissä vuodessa. Miksi syöttää ylimääräistä makeaa. Lasten synttäreitä juhlitaan kyllä pk:ssa muulla tavoin. Lapset ei niitä herkkuja osaa vaatia päiväkotiin ellei niin opeteta.



Oletteko koskaan mietineet epätasa-arvoa? Kaikilla ei ole varaa tai viitseliäisyyttä tuoda herkkuja päiväkotiin ja lapset kärsivät siitä. Olen myös nähnyt kilpavarustelua herkkujen suhteen. Herkkusynttärit vietettäköön kotona, jos perheessä niin päätetään.

eihän päiväkotiin tänä päivänä saa viedä mitään tarjottavaa!! Ei keksiä, ei edes porkkanoita tarjottavaksi;)

Eu:n myötä tuli kielto, jäätelössä voi kylmäketju katketa ym.

Ilmeisesti käytäntö on kirjavaa, jos tiellä tästä ongelma mutta fakta on ettei mitään syötävää saa viedä!

Lastenlinnassa tutkitaan näitä, eli ei mitään huuhaahommia. Meillä on ollut apuna mm. SI-terapeutti tässä. Ihan pienestä asti oli kaikkea, joka viittasi näihin ongelmiin.



Ja kuule, helppo on huudella syyllistäviä kommentteja vaan etpä ole itse kasvattamassa tätä lasta. Haluaisitko että oma lapsesi oksentaisi ylensyömisen takia joka ikisissä juhlissa, rohmuaisi kotonakin pöydästä kaiken ruoan jossei sitä vahdittaisi? Luuletko että tuollainen lapsi pysyy normaalipainoisena omalla tahdonvoimallaan?

miksi tästäkin karkkihommasta on tullut ongelma. 10 v sitten kun omat lapset oli tarhaikäisiä niin tämä ei ollut ongelma. Kukaan ei tuonut karkkia, hyvä jos pk-tädit sai suklaarasian yhteiseksi kahvipöytään jouluna.

Päiväkotien systeemeistä en tiedä, mutta sen tiedän, että lapsissa on tosi paljon eroja herkkujen suhteen ihan luonnostaan. Meillä ensimmäinen lapsi, jo nuori aikuinen, ei ole koskaan ollut mikään herkkusuu. Ei ahmi karkkeja eikä juo limpparia ollenkaan. Aika nirso muutenkin ruoan suhteen. Nuorimmainen on taas ihan mahdoton herkkusuu. Ollut sitä pienestä pitäen. Vanhempaa ei tarvinnut koskaan komentaa, ettei saa ottaa herkkuja. Nuorimmaista sitten on jo joutunut rajoittamaan.



Sen kanssa huomasin, että ne lapset, joiden perheissä ei ole oikeastaan koskaan karkkeja tai muuta hyvää, ovat pahimpia rohmuajia synttäreillä. Kun tiesin yksien lapsien tulevan meille, laitoin kulhoon vain pohjalle namuja. Muuten olisivat ahmineet koko kulhon tyhjäksi samantien.

minusta tässä keskustelussa ei olekaan kyse siitä että joku lapsi on enemmän herkkusuu kuin toinen. Kotona jokainen saa itse päättää paljonko karkkia syödään. Pk:ssa vallitsee kuitenkin yhteiset säännöt ja mielestäni herkuttomuus palvelee perheitä parhaiten. Kuten aiemmin sanoin, lapset eivät tästä herkuttomuudesta varmasti päiväkodissa kärsi! Päiväkodissa on muutenkin niin paljon ohjelmaa ja hulabaloota, etteivät edes mitään synttäriherkkuja kaipaisi. Itse työskentelen päiväkodissa ja kokemusta on molemmista herkkutavoista. Herkuttomuus ollut ehdottomasti toimivampi. Eräs pieni kysyi kerran missä hänen synttäriherkkunsa ovat synttäripäivänään. Noh, vanhemmat eivät olleet tuoneet mitään. Kaikilla muilla oli ollut mitä hienompia herkkuja.



Aikaisempi 42.