Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Vauvauutisia

02.08.2011 |

Elikkäs tänään tein raskaustestin (kaksikin, kun en meinannut uskoa) ja positiivista se näytti kummallakin kerralla. Nyt on olo aivan uskomattoman outo! Koko päivä menny kuin usvassa ja vähän väliä itkettää, mutta sitten taas naurattaa. Ei olla ehditty kunnolla miehenkään kanssa asiasta keskustella, kun työt menivät ihan ristiin.

Millaisia tuntemuksia teillä oli, kun teitte ensimmäistä kertaa positiivisen raskaustestin?

Olen toki todella iloinen, mutta myös yllättynyt ja myös peloissani, pakko myöntää. Kyllähän sen tiesi, kun ehkäisyn kuukausia sitten jätti pois, että näin siinä voi käydä ja asiasta juteltiinkin, mutta nyt kun se on todellista, niin ei meinaan uskoa...

Kiitos kun sain avautua ja haluaisin mielelläni lukea muiden kokemuksia vastaavassa tilanteessa.

Kommentit (2)

Vierailija
1/2 |
02.08.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Onnea!



Fiilis on vähän semmonen "ei tän nyt näin pitänyt mennä!!" Olen oikeastaan ollut vähän allapäin vaikka toki toisen lapsen haluan, heille tulee vaan niin pieni ikäero, että olen miettinyt että olenko mä nyt ihan varma kumminkaan. Jaksanko mä!? Kun tietää jo mitä on ehkä pahimillaan odotettavissa ja jos toisen kanssa on samat alkuvaikeudetkin vielä.. ja mulla kaksi lasta! Mies ei paljon ehdi auttamaan, on niin paljon töissä.



Että kaipa ne kaikki tunteet on siinä ihan alussa normaaleita kunnes ehtii tottua ajatukseen. En mäkään mitään aborttia edes harkitse. Tavallaan toivoin tätä juuri näin, kevätvauvaa yms.. Mutta silti pelottaa ja alkaa panikoimaan pahasta olosta, väsymyksestä ja kaikista raskausajan vaivoista.



Toisaalta tähän raskauteenkaan ei ehkä niin ehdi paneutumaan. Samalla tavalla siis kuin ensimmäiseen, kun ei ole pelkkää omaaa aikaa enää. Että toisaalta sekin kai on hyvä. Ei mieti joka suupalaa ja tuntemusta ihan haukkana :).



Että tätä tää nyt on.. asian pyörittelemistä, että jee, mutta kuitenkin, että voi v*ttu :D EI voi olla! Pitikö nyt heti tulla.. Nyt tätä ei voi enää perua. Mitä ihmisetkin sanoo jne. jne.?

Vierailija
2/2 |
02.08.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kyllä se itku pikkuhiljaa jää pois ja sitä alkaa vain odottaa vauvan tuloa. :)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla