Kaipaisin keskustelua palstan uskovien kanssa seuraavasta aiheesta
(ei-uskovat saavat toki myös osallistua, mutta lähinnä seurakunnan toimintaan osallistuvien näkökulmat kiinnostavat)
Minulla on alakouluikäisiä lapsia ja otan heitä aika usein mukaan seurakunnan tilaisuuksiin. Messuissa ja jumlalanpalveluksissa ei ole koskaan ollut mitään ongelmia. On kuitenkin tilaisuuksia, joissa tulee joskus sellainen olo, että lapsen paikka ei olisi nyt juuri tässä tilaisuudessa. Tilaisuuksissa on monenlaisia puhujia ja joskus he kertovat rankoistakin aiheista. Esim joku kertoo elämästään ennen uskoontuloa. Sellaisessa tilanteessa on hiukan ristiriitaisessa tilanetessa. Pitäisikö siitä penkistä lähteä pois, kun tulee sellainen olo, että kaikki tuo ei ole lasten korville sopivaa. Vai pitäisikö jopa puhujalle sanoa, että ensi kerralla kun puhuu, katsoisi onko lapsia kuulemassa ja puhuisi sen mukaan. Se olisi aika epäkohteliasta mielestäni. Tai sitten vain istuu jököttää siinä penkissä ja antaa lasten kuulla ne jutut.
Tilaisuuksien nimen perustella on kauhean vaikea tietää etukäteen, mitä puhuja aikoo puhua. En kaipaa kritiikkiä siitä, että miksi ylipäätään vien lapsia seurakuntaan, vaan rakentavaa keskustelua aiheesta. Mitä näkemyksiä teillä on? Haittaako teitä muita uskovia äitejä koskaan ne rajummat puheenvuorot, joita käytetään?
Kommentit (12)
mutta toisaalta ajattelisin, että tuo on vähän kakspiippuinen asia. Toisaalta lapset näkevät, miten huonosti voi mennä ilman uskoa, toisaalta voivat pelätäkin?
Olisi varmaan hyvä, jos seurakunnissa olisi lapsille oma kerho aikuisten tilaisuuksien aikaan?
Voisitko ottaa asiaa siellä esille jotenkin?
Kokeile maanantaina uudestaan.
Ja ap.lle, tunnet lapsesi parhaiten ja tiedät mikä voi olla vahingollista heidän ajatuksilleen.
ja haittaa nykyäänkin. Siksi vältän lasten kanssa menoa silloin, jos on joku maallikko puhumassa, ellen ole saanut etukäteen vakuutusta, että puheet sopivat lapsille.
Meillä ei myöskään katsota uutisia ym silloin kun lapset hereillä tai kuulo/näköetäisyydellä.
ei voida olettaa että joka kerta puhuja huomioisi lapset koska vanhemmat voi viedä/tuoda lapsiaan vaikka mihin. Ja en kyllä ymmärrä miksi lasten antaisi kuulla jotain mikä ei heidän ikätasolleen ja ymmärrykselleen sovi. Vanhempi on vastuussa lapsistaan ja silloin on mentävä lasten ehdoilla.. Tai sitten lapset hoitoon ja saa ihan rauhassa keskittyä itsekin.
Olen itse käynyt useissa eri srk:ssa luterilaisesta vapaampiin suuntiin.
Kaikki uskikset on suviksissa. Kokeile maanantaina uudestaan.
ap
ei voida olettaa että joka kerta puhuja huomioisi lapset koska vanhemmat voi viedä/tuoda lapsiaan vaikka mihin. Ja en kyllä ymmärrä miksi lasten antaisi kuulla jotain mikä ei heidän ikätasolleen ja ymmärrykselleen sovi. Vanhempi on vastuussa lapsistaan ja silloin on mentävä lasten ehdoilla.. Tai sitten lapset hoitoon ja saa ihan rauhassa keskittyä itsekin. Olen itse käynyt useissa eri srk:ssa luterilaisesta vapaampiin suuntiin.
mutta sitten taas toisaalta: kun niitä lapsia kuitenkin haluaisi ottaa mukaan seurakuntaankin. Minulla ei ole mahdollisuutta laittaa lapsia hoitoon muualle siksi aikaa. Mistä voi tietää, onko tilaisuus lapsille sopiva? Eihän sekään ole hyvä, että lapsiperheet alkaisivat vältellä jotain tilaisuuksia siinä pelossa että joku joskus saattaa puhua jotain rajua?
tai jossa kristillisyys on sellaista, jota en itse kannata/hyväksy. Esimerkiksi kerran pyhäkoulussa (eli lasten tilaisuudessa) ope alkoi kesken puheensa rukoilla ääneen, että Herra vapauttaisi hänet tilanteeseen liittyvästä ahdistuksesta. Minusta se oli täysin sopimatonta käytöstä - eikö tuotakin rukousta nyt olisi voinut hoitaa oman päänsä sisällä?!
Mieluiten vien lapsia vain ev.lut. kirkon perustilaisuuksiin, koska niissä harvemmin tulee vastaan mitään kyseenalaista. Vapaita suuntia olen alkanut karsastaa juuri noiden ylilyöntien takia, vaikka suurin osa niidenkin tilaisuuksista on hyviä.
tai jossa kristillisyys on sellaista, jota en itse kannata/hyväksy. Esimerkiksi kerran pyhäkoulussa (eli lasten tilaisuudessa) ope alkoi kesken puheensa rukoilla ääneen, että Herra vapauttaisi hänet tilanteeseen liittyvästä ahdistuksesta. Minusta se oli täysin sopimatonta käytöstä - eikö tuotakin rukousta nyt olisi voinut hoitaa oman päänsä sisällä?! Mieluiten vien lapsia vain ev.lut. kirkon perustilaisuuksiin, koska niissä harvemmin tulee vastaan mitään kyseenalaista. Vapaita suuntia olen alkanut karsastaa juuri noiden ylilyöntien takia, vaikka suurin osa niidenkin tilaisuuksista on hyviä.
Minuakin hiukan häiritsee nuo yllätykset, siis että jossain tilanteessa, jossa ei odottaisi lasten korviin sopimatonta käytöstä, joku saattaa yhtäkkiä yllättäen alkaa puhua jotain sellaista. Meilläkin on tilaisuuksia, joihin en lapsia vie, siitä syystä että siellä puheenaiheet voivat olla rankkojakin. Esim esirukouspyynnöt joissakin tilaisuuksissa luetaan ääneen ja siellä voi olla juttuja jotka ei ole lasten korviin sopivia.
Tällaiset tilaisuudet ovat verrattavissa terapia tilaisuuksiin missä aikuiset purkavat tuskaansa. Se ei missään tapauksessa ole lapsen mielelle, korville ja silmille sopivaa. Olet varmman tietoinen että lasta ei voi suggestioida (saada hurmokseen) koska lapsen aivot ei ole tarpeeksi kehittyneet vaipumaan hypnoosiin. Lapsen mieli voi järkkyä koska hänellä ei ole kykyä käsitellä näkemäänsä ja kuulemaansa aikuisen kokemuksella.
Tällaiset tilaisuudet ovat verrattavissa terapia tilaisuuksiin missä aikuiset purkavat tuskaansa. Se ei missään tapauksessa ole lapsen mielelle, korville ja silmille sopivaa. Olet varmman tietoinen että lasta ei voi suggestioida (saada hurmokseen) koska lapsen aivot ei ole tarpeeksi kehittyneet vaipumaan hypnoosiin. Lapsen mieli voi järkkyä koska hänellä ei ole kykyä käsitellä näkemäänsä ja kuulemaansa aikuisen kokemuksella.
Eli ei lapsia sinne, pelkästään lasten tilaisuuksiin.
Tällaiset tilaisuudet ovat verrattavissa terapia tilaisuuksiin missä aikuiset purkavat tuskaansa. Se ei missään tapauksessa ole lapsen mielelle, korville ja silmille sopivaa. Olet varmman tietoinen että lasta ei voi suggestioida (saada hurmokseen) koska lapsen aivot ei ole tarpeeksi kehittyneet vaipumaan hypnoosiin. Lapsen mieli voi järkkyä koska hänellä ei ole kykyä käsitellä näkemäänsä ja kuulemaansa aikuisen kokemuksella.
ongelmana on se, että tilaisuuksista ei tiedoteta tarpeeksi etutäkeet, että ovatko ns. lasten tilaisuuksia vai ei. Aika harvassa ovat sellaiset tilaisuudet joista suoraan sanotaan, että ovat lapsille suunnattuja. Sitten herää kysymys, että unohtaako seurakunta lapsiperheet?
Kokeile maanantaina uudestaan.