Miten se voi muka toimia että on yhteinen tili?

ja ei ole koskaan ollut riitaa, mihin rahat käytetään.

Eli se toimii näin. Meillä yhteinen tili, minne tulee kummankin palkat ja lapsilisät. Kummallakin kortit sinne ja nettitunnukset.

Sieltä menee laina ja muut juoksevat maksut. Se, kumpi käy nettipankissa, panee maksuun muun laskut. Kun jää ylimääräistä rahaa niin sen siirrämme säästötilille ja kun siellä on rahaa tarpeeksi, sijoitamme sen johonkin.

Kerro sinä minulle, miksi pitäisi riidellä rahasta? Ehkä jos sitä on vähän, mutta uskon, että siitä riidellän, on yhteiset tai erilliset tilit.

Ihmettelen väitettä, miten yhteinen tili voi johtaa riitaan. Hyvin on toiminut 18 vuotta ja ei ole ollut tarvetta muuttaa käytäntöä.

Siis puolisoilla yhteinen tili josta maksetaan laskut? Eikös se ole parempi että on eri tilit? Ei tartte riidellä mihin rahat käytetään ja saa kumpikin käyttää rahansa niin kuin haluaa.

kun sitä rahaa on just niin vähän että ei paljon tarvi pohtia mihin se käytettäis.

yhteisessä perheessä yhteinen talous ja siten yksinkertaisinta käyttää yhteistä tiliäkin. Meillä ei ole mitään sun ja mun rahaa vaan meidän rahat. Ikinä ei ole riidelty rahan käytöstä vaan ihan vapaasti osteltu sitä mitä kumpikin kokee tarvitsevansa. Isommat ostokset sovitaan yhdessä niin kuin normaalissa perheessä pitäisi aina tehdäkin. Molemmat olleet vuorostaan työttöminä joskus, opiskelijoita jne eli tulotaso vaihdellut mutta aina ollu rahat täysin yhteistä enkä voisi kuvitella toisenlaista ajattelua tässä liitossa. Me ollaan oltu pitkään yhdessä, teini-iästä ja ollaan ikään kuin koko omaisuus kerrytetty yhdessä. TOIMII HYVIN!

Ei ole ikinä tarvinnut riidella ja meillä molemmat tienaa saman verran, olen kotona taikka töissä, ei laskeskella.



Isompiin ostoksiin pyydetään toiselta hyväksyntä, iknä ei ole kieltoa tullut kummaltakaan.

Siis puolisoilla yhteinen tili josta maksetaan laskut? Eikös se ole parempi että on eri tilit? Ei tartte riidellä mihin rahat käytetään ja saa kumpikin käyttää rahansa niin kuin haluaa.

Tottakai puolisoilla on MYÖS omat tilit (joille palkka esim. tulee) tai näin ainakin meillä. Sen lisäksi on yhteistili, josta hoidetaan perheen yhteiset menot. Näin ainakin varmistetaan, että raha kuluu tasapuolisesti eikä niin, että mies käyttää rahansa itseensä ja nainen perheeseen tai toisinpäin. Minusta on outoa, jos perheellä ei ole lainkaan yhteistaloutta. Minulle on tärkeää myös, että hallinnoin itse omia rahojani, siksi oma tili on molemmilla myös. Palkasta sitten vain ohjataan tietty, yhdessä sovittu summa (suhteessa palkkaan) automaattisesti yhteistilille. Yhteiseltä tililtä meillä maksetaan mm. päivähoitomaksut, ruokamenot, sähkö, lämmitys, nettiyhteys jne.

Minusta erillisten tilien kanssa tulisi enemmän riitaa. En myöskään suostuisi siihen, että KOKO palkkani menisi yhteiselle tilille. Saan näin käyttää osan palkastani miten haluan. Ei sillä, että mieheni kontrolloisi menojani, mutta jotenkin tällä tavalla koen, että olen itsenäisempi kuin totaalisessa yhteistaloudessa.

niissä perheissä joissa on "sun ja mun" rahat. Ei siis ole kyse tilien lukumäärästä vaan asennemaailmasta. Jos perhellä yhteiset rahat (kuten mun mielestä on se ainoa normaali tapa) ei ole mitään merkitystä sillä onko omat tilit vai yhteinen. Meillä yhteinen tili koetaan helpoimmaksi tavaksi toimia...

kummallekaan ei tule mitään päähänpistoja tai turhia huvituksia, vaan ostetaan vain tuikitarpeellinen. Tai sitten rahaa on niin paljon, ettei kuluilla ole mitään väliä.

Meillä näin ei ole, joten eri tilit toimii parhaiten. Ei tarvi kysellä toisen mielipidettä hankintoihin tai selitellä, että miksi nyt ostin tuommoisen satasen takin. Tai, että molempien täytyy olla koko ajan perillä toistensakin laskuista.

Meilläkin on eri tilit, mutta kyllä mä joudun pitkään ja hartaasti selittämään, jos kävelen kotiin satasen takin kanssa. Kyllä me kysellään mielipiteet kaikesta ruokaa kummemmasta hankinnasta (joskus jopa ruuasta) toisiltamme. Rahat on toki meidän "omia", mutta meidän molempien vastuulla on rahoittaa tätä perhettä. LAskut on perheen laskuja, ei jomman kumman, joten kyllä rahat on ensisijaisesti perheen käyttöön. Sitten, jos ja kun yli jää, voidaan neuvotella säästetäänkö vai tuhlataanko.

En myöskään suostuisi siihen, että KOKO palkkani menisi yhteiselle tilille. Saan näin käyttää osan palkastani miten haluan.

Myös minä saan käyttää osan palkastani miten haluan, vaikka rahat ovatkin yhteisellä tilillä.

kummallakin omat rahat joita "saa käyttäää miten haluaa"? Tai miten se yhteinen tili muka sen estäisi? Meillä maksetaan kaikki laskut ja muut perheen menot ensin ja sitten saa ostella aivan mitä lystää kumpikin.



En tajua sellaista että molemmilla omat rahat

ja toisen tili onkin kuivilla kun tarvisi jotain eikä olekaan varaa ja samaan aikaan toinen menee ostaman jotain turhaketta. Minä ostan kengät jos tarvin ja mies jättää kalastustarvikkeensa ostamatta jos ei yhteistä rahaa ole riittävästi. Toisessa kuussa sitten mies saa kalavehkeensä ja minä jätän turhemmat ostokset väliin. Eikö tää ole se normaali tapa toimia sitoutuneessa parisuhteessa?

niissä perheissä joissa on "sun ja mun" rahat. Ei siis ole kyse tilien lukumäärästä vaan asennemaailmasta. Jos perhellä yhteiset rahat (kuten mun mielestä on se ainoa normaali tapa) ei ole mitään merkitystä sillä onko omat tilit vai yhteinen. Meillä yhteinen tili koetaan helpoimmaksi tavaksi toimia...

Meillä on erilliset tilit, kyse on lähinnä tottumuksesta kun on aina ollut, mutta rahat ovat yhteisiä. Ei maksella mitään puoliksi tai jollain suhteutuksella, vaan laskut ja menot hoidetaan yhteisesti. Meillä voisi olla myös yhteinen tili, mutta ollaan koettu helpommaksi näin.

Tämä toimii perheessä, jossa molemmilla on suht samanlaiset kulutustottumukset ja yhteiset päätökset perheen rahataloudesta.

En vaan pysty ymmärtämään sitä, että perheessä puolisoilla on ihan eri elintaso, esim. että nainen voi matkustella ja ostaa mitä huvittaa ja mies ei. Tai toisinpäin.

Mutta tiedän tällaisia pareja, jopa omien vanhempieni ystäviä, siis kuusikymppisiä.

yhteisiä rahojahan ne siellä on, ne on siellä sitä varten että niitä voi kumpikin käyttää. Ei siihen nyt hyvänen aika toisen lupaa tarvitse, eikä sen takia tarvitse mitään omaa tiliä olla! On meillä omatkin tilit, ja pari yhteistä, laskut ja ruoat maksetaan milloin mistäkin. Välillä minun, välillä miehen, välillä yhteiseltä... Ei sitä lasketa ja katsota miltä tililtä ne laskut maksetaan ja mitä miltäkin tililtä ostetaan, me ollaan PERHE!! Se maksaa joka muistaa/sattuu olemaan verkkopankissa, so simple. Se joka käy kaupassa maksaa kauppalaskun. So simple. Ihan sama miltä tililtä, ne on kaikki yhteisiä rahoja. Tosiaan uskon minäkin siihen, että rahasta tulee ongelma niissä perheissä, joissa on eri rahat!

kummallakin omat rahat joita "saa käyttäää miten haluaa"? Tai miten se yhteinen tili muka sen estäisi? Meillä maksetaan kaikki laskut ja muut perheen menot ensin ja sitten saa ostella aivan mitä lystää kumpikin.

En tajua sellaista että molemmilla omat rahat

ja toisen tili onkin kuivilla kun tarvisi jotain eikä olekaan varaa ja samaan aikaan toinen menee ostaman jotain turhaketta. Minä ostan kengät jos tarvin ja mies jättää kalastustarvikkeensa ostamatta jos ei yhteistä rahaa ole riittävästi. Toisessa kuussa sitten mies saa kalavehkeensä ja minä jätän turhemmat ostokset väliin. Eikö tää ole se normaali tapa toimia sitoutuneessa parisuhteessa?

Allekirjoitan tasan tarkkaan kirjoittamasi ja tehdään just noin, mutta meillä on omat tilit, koska mun mielestä on jotenkin helpompaa kontrolloida sitä omiin menoihin just sillä hetkellä käytettävissä olevaa rahaa, tää on ihan mentaalipuolen juttuja, sen myönnän :)

Jotenkin tuntuu, että jos yhteisellä tilillä on vaikka 2 pankkikorttia (miehellä om aja itsellä oma) joita molemmat käyttää sekaisin on vaikeampi pysyä kärryillä että mitä sieltä on ostettu. Oman tilin saldo pysyy jotenkin paremmin hanskassa.

Molempi parempi.

sitä ikiomaa, korvamerkittyä rahaa? Onko se luottamuksen puutetta vai mitä? Kyllä meillä ainakin kaikki on yhteistä ja pakollisten menojen jälkeen loput rahat on vapaasti käytettävissä mutta en silti voi kuvitella tilannetta missä toinen ostelisi loppurahoilla itselleen jotain turhaketta samaan aikaan kun toinen tarvitsisi kipeästi esim uuden puhelimen mut siihen ei jäis rahaa. Kyllä minusta on aivan normaalia ja jopa suotavaa että perheessä ihan yhdessä suunnitellaan rahan käyttö eikä kumpikaan ostele aivan mitä lystää. Mielummin mä ostan miehelleni sen uuden puhelimen kuin itselleni jotain turhaketta ja sama toimii toisin päin!

Naimisissa ollaan oltu 25 vuotta ja kummallakin on omat tilit. Rahasta ei ole tullut riitaa koskaan ja yhdessä ollaan saavutettu hyvä elintaso vaikka tulot ei olekkaan huippuluokkaa. Kummallakin on myös omia kavereita, harrastuksia, menoja. Onnellisia ollaan ja näin jatketaan.

missä miehellä oli huomattavasti isompi palkka kuin naisella. Parilla on 2 lasta ja mies piti tarkkaa kirjaa siitä että KAIKKI perheen yhteiset kulut jaetaan tasan puoliksi mikä tietysti tarkoitti sitä, että joka kuukausi naisen tilille ei jäänyt mitään kun taas miehen tilille jäi vaikka kuinka. Mies kävi miesten kesken lomareissuilla ja nainen jäi kotiin hoitamaan lapsia kun ei naisella ollu varaa matkustaa. Joskus mies kustansi lapset lomalle mutta lähtivät vasta sitten kun nainen oli kituuttamalla saanut oman lomansa maksettua. Erohan siinä tuli kun mies alkoi sitten odottaa että vaimon tuleva perintö kuitenkin käytetään yhteiseen hyvään eli ukko suunnitteli esim yhteisen loma-osakkeen ostoa näillä naisen perintörahoilla. Onneksi erosivat ennen kuin perintö tuli jakoon. TÄLLAISIA NARSISTEJA LÖYTYY!

Minun rahat(kotihoidontuki ja lapsilisät) on meidän rahoja.

Miehen rahat on miehen rahoja.

Minä maksan ruokakaupassa ja lasten hankinnat.

Mies maksaa netin ja muut kiinteät.



Minä joudun anelemaan rahaa että saan ostettua farkut ettei alasti tarvii kävellä mies ryyppää rellestää ja harrastaa. Luojan kiitos menen kohta töihin ja mies joutuu heräämään todellisuuteen sillä minähän en maksa kuin puolet lasten pv.hoito maksuista tai mistään muustakaan. Tähän asti ole alistunut koska oli minun päätökseni jäädä kotiin kunnes kuopus on vajaa 2v. Miehen mielestä kun minun olisi pitänyt mennä töihin heti vp:n loputtu.



Huh mikä vuodatus :)

aina ollu yhteinen tili ja täysin yhteiset rahat. Molemmilla on omia harrastuksia ja menoja ja ne maksellaan vapaasti yhteiseltä tililtä. Totta kai menot suunnitellaan tulojen mukaan ei me sentään yli varojemme elellä :) näin jatketaan hamaan tappiin asti!

ylijäämä käytetään yhteisiin huvituksiin. Kaupassa se maksaa, joka sattuu osumaan kassalle ensin ja/tai jolla on tilillä katetta.



Joten ihan yhtä hyvin voisi meillä olla yhteinen tilikin. Toimii hyvin, kun olemme samantuloisia ja kulutamme samalla tavalla eli kumpikaan ei ole törsääjä tai visukinttu.

että miksi olet tuollaiseen alistunut? Luuletko että miehes tulevaisuudessa tajuaa mitä tarkoittaa perhe, lasten paras ja yhteinen talous? Mä olen surullinen sun puolestas :(

mikäli sulla tulee olemaan pienempi palkka kuin ukollas? Kyllä se on niin että se maksaa enemmän jolla suuremmat tulot PRKL!!!!! Ihan uskomatonta touhua!